YO-kirjoituksissa hyväksytty vaikka pisteet pikkuisen alle

hyväksytyn? Onko kenelläkään muulla ollut näin?

Mulla takkus ruotsti yo-kirjotuksissa ja olin sitä yrittämässä kolmatta kertaa. Pisteet nousi taas kuten edelliselläkin kerralla, mutta jäivät silti pari pistettä alle hyväksytyn eli A:n. Mutta sain kuitenkin A lääkärintodistuksen perusteella, koska kirjoitusten aikaan kävin läpi syöpähoitoja.

Nyt siis tuli mieleen, että onko kenellekään ollut vastaavaa tilannetta? Tai tiedätkö ketään jolle olisi käynyt näin? Mietin vain, että onko tuollainen vaikeaa saada onnistumaan.

Itse en olisi edes tajunnut laittaa yo-lautakunnalle lääkärintodistusta, mutta lukion kanslisti sen keksi. Lääkäri meinas, että saan korkeintaan yhden uusintakerran lisää.

Mutta ylioppilaaksi pääsin päivä viimeisen sädehoitokerran jälkeen. =)
 
Wau, ja Onnea lakista!! Oon sivusta seurannut kun sukulaiseni ja ystäväni kävi lukion neljässä vuodessa. Käytyään 1,5v sairastui syöpään ja saatuaan paperit nukkui pois 3kk päästä siitä :'( Mistä lie on hän ja sinä repinyt voimavarat kouluun vielä tuollasen keskellä??? :hug:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.05.2007 klo 23:33 kutku kirjoitti:
Wau, ja Onnea lakista!! Oon sivusta seurannut kun sukulaiseni ja ystäväni kävi lukion neljässä vuodessa. Käytyään 1,5v sairastui syöpään ja saatuaan paperit nukkui pois 3kk päästä siitä :'( Mistä lie on hän ja sinä repinyt voimavarat kouluun vielä tuollasen keskellä??? :hug:
No mä oon lakkini saanut jo vuonna 2000...

Mutta mistä tosiaan sukulaises saanut voimia käydä koulun loppuun tuollaisessa tilanteessa? :eek: Kun on varmaan kuitenkin ollut tiedossa ettei aikaa ole paljon jäljellä.

Mun serkulla oli syöpä ehtinyt levitä moneen paikkaan, sitkutteli monta vuotta elossa. Oli rankalla lääkityksellä ja oikeastaan tiedettiin, että jossain vaiheessa syöpä vie voiton. Serkun ryyppääminen ei asiaa varmaan auttanut, mutta hän ei varmaan enää nähnyt siinä tilanteessa mitään muuta mahdollisuutta kuin juoda. :/
 
\No mä oon lakkini saanut jo vuonna 2000...

Mutta mistä tosiaan sukulaises saanut voimia käydä koulun loppuun tuollaisessa tilanteessa? :eek: Kun on varmaan kuitenkin ollut tiedossa ettei aikaa ole paljon jäljellä.

Mun serkulla oli syöpä ehtinyt levitä moneen paikkaan, sitkutteli monta vuotta elossa. Oli rankalla lääkityksellä ja oikeastaan tiedettiin, että jossain vaiheessa syöpä vie voiton. Serkun ryyppääminen ei asiaa varmaan auttanut, mutta hän ei varmaan enää nähnyt siinä tilanteessa mitään muuta mahdollisuutta kuin juoda. :/

[/quote]

Tää mun serkku sai lakin 2004. Älä multa kysy... Kai halusi saada unelmansa toteutetuksi. Mun mielestä vielä 2002 jouluna piti olla kaikki hyvin jo, mutta uus patti löyty ja uudet hoidot alko. Joskus loppusyksystä 2003 varmaan sai tiedon, että mitään ei oo tehtävissä... Me ei asiasta koskaan juteltu, minä tiesin kyllä kun kuulin muilta sukulaisilta, mutta vaikka läheisiä oltiin, niin en uskaltanut asiasta puhua. Muutama päivä ennen kuolemaa mun piti soittaa eräälle toiselle, jolla on sama etunimi ja soitin vahingossa tälle serkulle. Onneksi näin... sain vielä jutella. Kerroin, kuinka otin kuvan tytöstä (hänen kummityttönsä tämä minun esikoinen) hänen ostama mekko päällänsä ja että kunhan teetätän kuvan niin laitan hänellekin. En sitten ehtinyt teetättää... :'( :'(
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.05.2007 klo 23:37 Scarlett-79 kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.05.2007 klo 23:33 kutku kirjoitti:
Wau, ja Onnea lakista!! Oon sivusta seurannut kun sukulaiseni ja ystäväni kävi lukion neljässä vuodessa. Käytyään 1,5v sairastui syöpään ja saatuaan paperit nukkui pois 3kk päästä siitä :'( Mistä lie on hän ja sinä repinyt voimavarat kouluun vielä tuollasen keskellä??? :hug:
No mä oon lakkini saanut jo vuonna 2000...

Mutta mistä tosiaan sukulaises saanut voimia käydä koulun loppuun tuollaisessa tilanteessa? :eek: Kun on varmaan kuitenkin ollut tiedossa ettei aikaa ole paljon jäljellä.

Mun serkulla oli syöpä ehtinyt levitä moneen paikkaan, sitkutteli monta vuotta elossa. Oli rankalla lääkityksellä ja oikeastaan tiedettiin, että jossain vaiheessa syöpä vie voiton. Serkun ryyppääminen ei asiaa varmaan auttanut, mutta hän ei varmaan enää nähnyt siinä tilanteessa mitään muuta mahdollisuutta kuin juoda. :/
Kaukaa, mutta isäpuoleni serkku myös sairasti syöpää. Monta vuotta hoidoilla ja lääkkeillä sitkutti. YO-hatunkin sai. Äitinsä oli kauhuissaan ryyppäämisestä. Täys raittiina olisi voinut saada lisä aikaa kuukauden tai vaikka vuoden, sitä ei kukaan tiedä. Mutta sen tiesi lääkärit, että syöpä kuitenkin voittaa ennemmin tai myöhemmin, parantaa ei enään pystynyt. Tää poitsu siis biletti täysinrinnoin. Tahtoi elää normaalia nuoren elämää, kokea senkin ennen varmaa, pian koittavaa kuolemaa.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.05.2007 klo 23:57 Kaisa kirjoitti:
Tahtoi elää normaalia nuoren elämää, kokea senkin ennen varmaa, pian koittavaa kuolemaa.
Onhan se näinkin. Mutta vaikka lääkärit sanovat, että aikaa ei ole paljon jäljellä, saattaa mennä vuosia ennenkuin kuolema tulee.
 
mua pari vuotta aiemmin kirjoituksissa oli poika, jolla kans jäi ruotsista kiinni juhlat. reksi pyysi pojasta jotain lausuntoa alentuneesta kyvystä tms. ja hän sai kevennystä pisterajaan vaikka koe oli jo suoritettu kolmannen kerran ilman mitään aiempia lääkärin- ja psykologin todistuksia. hän sai lakkinsa. muita tapauksia en tiedä. :)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.05.2007 klo 17:49 DarlingDiva kirjoitti:
ja jos ei ollu kompensaatio, niin siinä tapauksessa ne ajatteli että olisit saanut helposti sen a:n jos olisit vain ollut paremmassa kunnossa!

onnea lakista, itse sain lakin puoli vuotta sitten
En tiedä mikä se oli. Lukion kanslistikin otti asian niin henkilökohtaisesti, että soitti mulle innoissaan, että läpi meni! :D =) Mulla oli joka yritys kerralla pistemäärä noussu n.20 pisteellä, mutta ei aivan riittänyt siihen hyväksyttyyn.
 
mie kiikutin kanssa lääkärintodistuksen koska oli aika pitkälti ja vahvasti raskaana. opo kehoitti. ei se kyllä auttanut mutta lakki tuli kuitenkin... oisko se ollu niin että 4 pistettä yli sen alarajan.... ja ruotsissa... mut siitä on jo aikaa kauan
 

Yhteistyössä