Eli tässä vähän taustaa...
Oon alottanut yö työt elokuussa (neuvolasta sanottiin että saattaa olla syynä tähän)
Neiti on 2vee (1.10) ja kohta kuukauden saanut kauheita raivareita aina noin 23-24 aikaa..
Herää kesken unien itkemään, kun menee kattoo(tai tulee itse meidän luokse) alkaa huutaa täyttä kurkkua. Itkee ja karjuu hysteerisesti, lyö raavii..
Häneen ei saa koskea eikä niinkään huomioida koska huuto yltyy vaan.. Mutta jos jättää huomioimatta kokonaan nii huuto yltyy silloinkin...
Nää ei mielestäni ole noita kauhukohtauksia, koska neiti on selvästi täysin hereillä.
Ja nää tulee aina kun olen itse kotona (yhtä kertaa lukuun ottamatta), ei kuitenkaan joka ilta ku oon kotona.
Huudot saattaa kestää reilusti yli tunnin, ja ollaan nähty parhaaksi keinoksi se että neiti lähtee isin kanssa toiseen huoneeseen ja isi saa jossain vaiheessa tytön rauhoitettua ja silloin tyttö on kuin mitään ei olis koskaan tapahtunutkaan...
Neuvolassa ei osattu sanoa oikeen mitään, muuta kun et saattaa olla jtn huomion hakemista kun oon yöt/illat poissa.
Jos ei keksitä mitä tehään pitää soittaa lasten psykologille et saadaan jotain neuvoja...
Vielä tähän, meil on 4vee vanhempi poika joten vanhempien huomio pitää tietenkin jakaa. Mutta pikkusisko ei oo koskaan mielestäni jäänyt vähemmälle huomiolla.
Neiti on todella tempperamenttinen ja itsepäinen tapaus, ja veikkaan et tää lisää tätä "raivarin vahvuutta"
Onko jollain kokemuksia, osaako joku auttaa??
Oon alottanut yö työt elokuussa (neuvolasta sanottiin että saattaa olla syynä tähän)
Neiti on 2vee (1.10) ja kohta kuukauden saanut kauheita raivareita aina noin 23-24 aikaa..
Herää kesken unien itkemään, kun menee kattoo(tai tulee itse meidän luokse) alkaa huutaa täyttä kurkkua. Itkee ja karjuu hysteerisesti, lyö raavii..
Häneen ei saa koskea eikä niinkään huomioida koska huuto yltyy vaan.. Mutta jos jättää huomioimatta kokonaan nii huuto yltyy silloinkin...
Nää ei mielestäni ole noita kauhukohtauksia, koska neiti on selvästi täysin hereillä.
Ja nää tulee aina kun olen itse kotona (yhtä kertaa lukuun ottamatta), ei kuitenkaan joka ilta ku oon kotona.
Huudot saattaa kestää reilusti yli tunnin, ja ollaan nähty parhaaksi keinoksi se että neiti lähtee isin kanssa toiseen huoneeseen ja isi saa jossain vaiheessa tytön rauhoitettua ja silloin tyttö on kuin mitään ei olis koskaan tapahtunutkaan...
Neuvolassa ei osattu sanoa oikeen mitään, muuta kun et saattaa olla jtn huomion hakemista kun oon yöt/illat poissa.
Jos ei keksitä mitä tehään pitää soittaa lasten psykologille et saadaan jotain neuvoja...
Vielä tähän, meil on 4vee vanhempi poika joten vanhempien huomio pitää tietenkin jakaa. Mutta pikkusisko ei oo koskaan mielestäni jäänyt vähemmälle huomiolla.
Neiti on todella tempperamenttinen ja itsepäinen tapaus, ja veikkaan et tää lisää tätä "raivarin vahvuutta"
Onko jollain kokemuksia, osaako joku auttaa??