Älä luokittele ruokaa terveelliseen ja epäterveelliseen lapsen kuullen – Asiantuntija: ”Lapsi imee kauhistelut itseensä”
Ruokailuhetket saattavat muuttua perheessä helposti valtataisteluiksi. Vanhempien on tärkeää pohtia ennen kaikkea omaa suhdettaan syömiseen, jotta tunnelma ruokapöydässä rentoutuisi.
Parsakaalia, tomaattia ja herneitä… Kaikki terveellistä ruokaa, ja se kannattaa tehdä lapsillekin selväksi, jotka kinuavat jatkuvasti epäterveellistä jäätelöä pakastamisesta.
Ravitsemusterapeutti Jonna Heinonen pyörittelee päätään. Hän opastaa työnsä ohella lyhytvideopalvelu TikTokissa, millaisia haitallisia käsityksiä meillä on syömisestä ja millaisia negatiivisia malleja ei kannata siirtää jälkikasvulle.
Ensiksi Heinonen tyrmää ajatuksen siitä, että ruokaa tarvitsisi lainkaan luokitella.
– Ruoka on ruokaa. Oli se sitten salaattia tai karkkia. Niille ei tarvitse antaa terveellisyysarvoa. Ruoan luokittelua terveelliseen ja epäterveelliseen pitäisi välttää viimeiseen asti.
Heinosen mukaan ruokaan ei kannattaisi ylipäätään liittää alleviivaten negatiivisia ajatusmalleja.
Erilaisten kieltojen syntyminen aiheuttaa helposti ahdistusta ruokailua kohtaan sekä epätervettä suhtautumista syömiseen ja ravintoon, millä voi olla hyvin kauaskantoisia seurauksia.
Miten puhua lapselle ruoasta?
Jos lapsi haluaa esimerkiksi päivällisaikaan syödä vain karkkia, kannattaa hänelle kertoa faktisista seurauksista. Tällaisia ovat muun muassa se, että tyhjään mahaan syötynä karkista voi tulla vatsa kipeäksi tai että se voi mennä aivan löysälle.
Ennemmin Heinonen kuitenkin suosittelee puhumaan ruoasta aina positiivisten selitysten kautta.
– Lapselle voi kertoa, mitä hyvää ravinteikas ruoka saa meissä aikaan. Esimerkiksi marjat, vihannekset ja hedelmät tekevät hyvää suolistolle ja kakkaaminenkin on mukavampaa, kun uloste on notkeaa.
Myös leikkiminen ja urheilu on mukavampaa, kun jaksaa hyvin.
Erityisesti laihduttamiseen tai kehon muotoihin liittyviä selitteitä ei kannata ruoalle antaa – oli ympärillä sitten aikuisia tai lapsia. Tällaisia ovat esimerkiksi heitot siitä, että ”pitsa on kauhean lihottavaa” tai ”karkkeja syömällä mahasta tulee iso”.
– Lapsi imee sellaiset kauhistelut itseensä, mutta ei kuitenkaan pysty ymmärtämään, miksi aikuinen sillä tavalla sanoo.
Jos huomaa luokittelevansa ruokaa, kannattaa istua itsekseen alas miettimään omaa ruokasuhdettaan.
– Suosittelen kaikkia vanhempia uhraaman hetken sen pohtimiselle, millaisia ajatuksia itsellä on ruokailusta ja ravinnosta.
Samalla voi pohtia, mistä luokittelut ovat saaneet alkunsa. Ovatko omat vanhemmat luokitelleet ruokia tai onko vanhempi itse yrittänyt laihduttaa välttämällä tiettyjä syötäviä?
Jälkiruoka saa Suomessa kohtuuttomat mittasuhteet
Vanhempia saattaa kuitenkin huolestuttaa se, että lapsi syö esimerkiksi liikaa sokeria. Heinonen muistuttaa, että vanhempien vastuulla on toki tarjota lapselle ravitsevaa ruokaa, mutta herkkuja ei tarvitse myöskään pelätä.
Lapsiperheessä ruokapöydässä olemisesta syntyy helposti valtataistelu. Vanhempi saattaa kiristää tai uhata, että jälkiruokaa ei tipu ennen kuin pääruoka on syöty.
Tämä on Heinosen mukaan inhimillistä, mutta siihen ei kannata lähteä. Sen sijaan voi miettiä, kannattaako herkkuja ylipäätään ostaa kotiin toviin saataville, jotta tilanne saadaan rauhoitettua.
Toisaalta lapset osaavat Heinosen mukaan syödä yllättävän viisaasti, kun heille annetaan siihen mahdollisuus.
– Lapsilla on luontainen taipumus syödä monipuolisesti kehon tuntemuksia kuunnellen. Toisinaan ehdotan perheille, jotka käyvät vastaanotolla, että jälkiruokaa ja pääruokaa on yhtä aikaa tarjolla.
Tällöin lapsi saa valita, mitä hänen tekee mieli syödä. Monesti lapset kuulemma syövät molempia vuorotellen tai ensin toista ja sitten toista. Joskus saattaa mennä pelkkää jälkiruokaa, mutta seuraavalla aterialla muuta.
Toinen hyvä konsti on Heinosen mukaan se, että jälkiruoasta ei tee erityistä numeroa. Sitä voikin tarjota yllättäen aterian päätteeksi, mutta suurieleinen valmistelu ”illalla saadaan sitten jäätelöä” ei kannata.
Heinosen mukaan Suomessa ylipäätään tehdään jälkiruoasta hyvin suuri numero. Keski-Euroopassa pieni jälkiruoka on usein osa ateriaa ja jäätelö käy myös hyvin välipalasta etenkin kesähelteellä.
– Herkkuja saa syödä vaikka joka päivä, kunhan ravitsemus muuten on kunnossa.
@ravitsemusterapeutti Lapsen ruokasuhteen tukeminen osa 1. #ravitsemusasiantuntija #ravitsemusterapeutti #ravitsemustiede #syömisenpsykologia #psykologia #terapia #terapeutti #syömisentaito #dieetti #ruokavalio #syöminen #ruoka ♬ alkuperäinen ääni – Ravitsemusterapeutti
Jaa oma kokemuksesi