Onko lapsesi empatiaherkkä? Toisista välittäminen voi käydä pienelle liian kuormittavaksi
Empatiaherkkä lapsi eläytyy voimakkaasti toisten tunteisiin ja tilanteisiin. Hänellä on vahva taipumus auttaa toisia ja pyrkiä ratkaisemaan vääryydet.
Päiväkodin pihalla on meneillään jääpalikkaleikki. Lapset ovat värjänneet vettä, kaataneet sen muotteihin ja tehneet värikkäitä jääpalikoita. Nyt palikat ovat valmiit ja leikki voi alkaa.
Yllättäen yksi lapsista purskahtaa itkuun. Opettaja kysyy, mikä lasta itkettää. ”Nuo vie tuolta kaikki!”, lapsi itkee.
Lue myös: Voisiko tämä olla perheesi uusi viikkorutiini? Kehittää lasta kielellisesti ja lisää empatiakykyjä
Lapsi on tarkkaillut toisten leikkiä ja huomannut, että yhtä kaveria ei kohdella reilusti. Toiset ovat sukkelampia nappaamaan jääpalikoita ja kaverille ei ole jäänyt yhtäkään jäljelle.
– Varhaiskasvatuksen ryhmissä on joskus hyvin empatiaherkkiä lapsia. Nämä lapset seuraavat tosi paljon, mitä muut tekevät ja itku tulee herkästi, jos toiselta lapselta viedään lelu, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Tanja Rantala Rovaniemeltä.
Pieni lapsi kokee toisen tunnetilan aivan kuin se olisi hänen oma tunteensa. Lapsi nauraa, kun toiset nauravat ja parahtaa itkuun, kun toinen lapsi itkee.
Noin 3–4 vuoden iässä lapsi alkaa ymmärtää, että tunne on toisessa, ei hänessä itsessään.
Osa ihmisistä eläytyy tavallista voimakkaammin toisten tunteisiin ja kokemuksiin. Empatiaherkkä lapsi voi olla empatiaherkkä myös aikuisena. Aikuisena hänen voi olla vaikea laittaa rajoja, kuinka paljon toisten tunteita kannattaa tuntea ja missä määrin toisen murheita voi kantaa.
Empatiaherkkyys ei tarkoita samaa kuin tunneherkkyys. Tunneherkän lapsen tunteet heräävät nopeasti ja hänen tunneilmaisunsa voi olla voimakasta – mutta lapsi ei välttämättä tunne empatiaa tavallista herkemmin.
Empatiaherkän lapsen tunneilmaisu voi olla muuten varsin tasaista, joskus jopa vaisua, mutta hänen empatiansa virittyy herkemmin ja voimakkaammin kuin toisilla. Lapsi saattaa eläytyä toisten kokemuksiin niin voimakkaasti, että toisen kokema kipu ja vääryys kaappaa hänen mielensä täysin.
Pienikin lapsi voi kokea voimakasta empatiastressiä.
– Empatiaherkkä lapsi saattaa tulla kertomaan aikuisille, että nyt on tapahtunut kaverille tällaista, ei sellaista saa tehdä toiselle, Rantala kuvailee.
Opeta lapselle empatiataitoja
Empaattisuus on arvokas piirre ihmisessä. Se on hyvien ihmissuhdetaitojen perusta. Mutta empatia on myös voimakas tunnetila, joka voi aiheuttaa stressiä ja joskus myös tunnevaltaisia, harkitsemattomia tekoja.
Lapselle pitäisi opettaa empatiaa sekä empatian rajoja. Muuten toisista välittäminen voi käydä pienelle liian kuormittavaksi.
Mutta miten empatian rajoja opetetaan?
– Siinäpä se onkin, että miten. Juttelu lapsen tasolla auttaa hyvin paljon. Useimmiten sanomme, että me aikuiset pidämme huolen, lapsen ei tarvitse olla huolissaan, Rantala kertoo.
Hän toivoo, että erityisesti sotauutisten keskellä huomattaisiin lasten yksilöllisyys reagointitavoissa. Osa lapsista on tunneherkkiä, toiset empatiaherkkiä ja jotkut lapset tarvitsevat kannustusta toisista välittämiseen.
Huomaa lapsen myötätuntoteot
Kun lasten myötätuntotekoja on tutkittu, tutkijat ovat huomanneet, että lapsen empaattisuus ja pyrkimykset toisten huomioimiseen jäävät usein huomaamatta arjen tohinassa.
Myötätuntoteolla tarkoitetaan toimintaa, jossa lapsi eläytyy toisen kokemukseen ja pyrkii tekemään jotain helpottaakseen toisen tilannetta.
Lapsi esimerkiksi huomaa päiväkodin naulakolla, että kaveria harmittaa, kun hän ei saa haalarin lahkeita saappaiden päälle. Lapsi ryhtyy auttamaan.
Aikuiset eivät aina huomaa lapsen luontaista auttamisen halua. Arjessa yritetään monesti päästä nopeasti eteenpäin, kuvaa kasvatustieteiden tutkija Emma Kurenlahti.
– Olisi tärkeää pysähtyä havainnoimaan, mikä tunne ja muut tilanteeseen liittyvät tekijät ohjaavat lapsen toimintaa ja vahvistaa sekä tukea niitä hetkiä, joissa lapsi toimii myötätuntoisesti.
Lue myös: Miten kasvattaa sosiaalinen lapsi? – muista tukea empatian kehittymistä
Empatiaherkkä lapsi ei muutu hetkessä
Empatia ja myötätunto tarkoittavat eri asioita.
Empatia on tunne sekä tilanteen tarkastelua toisen näkökulmasta. Empatia saa ihmisen eläytymään toisen tilanteeseen ja ymmärtämään, mitä toinen saattaa kokea. Myötätunto puolestaan on tekoja. Usein myötätuntoinen teko saa alkunsa empatian tunteesta.
– Yhteiskunnan ja maailman kestävyyden kannalta on olennaista, että kasvatamme lapsia myötätuntoon. Ei pelkästään lähellä olevia ihmisiä kohtaan, vaan myös kaikkea elollista sekä kaukana olevia ihmisiä kohtaan, Kurenlahti toteaa.
Hänen mielestään myötätunnon opettamisen ei pitäisi tarkoittaa ”myötätuntotuokioita” varhaiskasvatuksessa, vaan lapsen koko arki tulisi olla myötätuntokasvatusta.
– Omaa empatiaa ja myötätuntoa pitää oppia käsittelemään. Sekään ei ole hyväksi, jos lapsi oppii auttamaan ja huomioimaan toisia aivan loputtomasti.
Empatiaherkkä lapsi ei muutu vähemmän empaattiseksi hetkessä. Lapsi tarvitsee aikuisen pitkäjänteistä tukea ja kannattelua tunteidensa käsittelyyn.
Lapselle voi toistaa viestiä, että jokaisella on omat tunteet: Kaverilla on omat tunteet ja sinulla on omasi. Sinun ei tarvitse imeä kaverin tunnetta itseesi. Auttaminen on todella hyvä tapa, mutta ennen kun ryhtyy auttamaan, on tärkeää miettiä, mikä olisi paras tapa auttaa.
Anna.fi: Empatiaa on 4 erilaista muotoa – miten sinun empatiasi ilmenee?
Jaa oma kokemuksesi