Kasvatus 15.04.2024

Kokenut perheterapeutti listaa helppoa 5 asiaa, jotka jokaisen perheen kannattaisi laittaa kuntoon: ”Lähes kaikilla mahdollisuus saavuttaa”

Perheen hyvinvointi rakentuu kulmakivien varaan, jotka ovat yllättävän yksinkertaisia.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
iStock

Jokainen vanhempi toivoo, että oma perhe voisi mahdollisimman hyvin. Oman tilanteen vertailu muihin perheisiin voi saada miettimään, ovatko oman lapsen asiat sittenkään riittävän hyvällä tolalla: Olenko tarjonnut lapselleni tarpeeksi kehittävää tekemistä? Mistä pohjimmiltaan voi johtua se, ettei oman perheen arki tunnu sujuvalta?

Perheterapeutti Ritva Huusko muistuttaa, että vanhempi on ainakin oikeilla jäljillä, jos hän pohtii arjen sujuvuutta ja sitä, mitä se tarjoaa lapsille. Elämä kun on suureksi osaksi arkea.

Huusko kohtaa työssään perheitä, joissa jokin asia hiertää. Vuosikymmenten kokemus on tuonut näkemyksen siitä, millaisiin asioihin lapsiperheiden kannattaisi panostaa, jotta perheen hyvinvointi vahvistuu.

Hän on huomannut, että tietyt viisi asiaa eivät ole itsestäänselviä kaikille vanhemmille.

– Ne ovat hyvin yksinkertaisia asioita. Ilahduttavaa niissä on se, että lähes meillä kaikilla on mahdollisuus saavuttaa ne. Se on niiden ihanuus. Ne eivät vaadi ylimääräistä rahaa tai aikaa.

1. Tehkää yhdessä

Lapset ja nuoret hyötyvät siitä, että saavat puuhastella yhdessä vanhempiensa kanssa. Yhteinen tekeminen ja oleminen lähentävät aikuista ja lasta. Tekemisen lomassa lapset usein kertovat ja pohtivat asioita, mikä voi avata vanhemmalle uusia näkökulmia lapsen ajatuksiin ja maailmaan.

– Ei oikeastaan ole niin väliä, mitä tekee, kunhan tekee yhdessä hyväntuulisen vanhemman kanssa, Huusko toteaa.

Hän nostaa esimerkiksi ruoanlaiton, johon lapset ja nuoret usein mielellään osallistuvat, kunhan vanhempi katsoo sotkua ja epätäydellisyyksiä läpi sormien.

Toki nopealle, aikuisvetoiselle ruoanlaitoillekin on arjessa paikkansa, mutta kaiken kokkailun ei tarvitse olla sitä. Kun lapsi puuhailee vanhemman kanssa arkisia asioita, hän oppii samalla esimerkiksi kotitöiden tekemistä.

– Lapsi oppii huomaamaan, että arki on turvallista ja siitä selvitään yhdessä. Arjessa on hyvä olla. Tämä vahvistaa lapsen perusturvallisuuden kokemusta.

Myös yhdessä liikkuminen on hyvää puuhastelua. Etenkin luonnossa liikkuminen tukee monella tavalla hyvinvointia. Lapsi ja vanhempi voivat yhdessä ihmetellä ympäristöä ja oppia siitä.

Sadepäivinä yhteiseksi tekemiseksi käyvät hyvin esimerkiksi lautapelit.

– Se, että vanhempi jaksaa hyväntuulisena puuhastella lapsen kanssa, vaatii toki sitä että vanhempi pitää omasta jaksamisestaan huolta, Huusko muistuttaa.

2. Juttele lasten kanssa – myös vaikeista asioista

Huusko on huomannut, että perheissä, joissa pahoinvointi kasvaa, puhuminen tuottaa usein vaikeuksia. Vanhemmat eivät ehkä keskustele keskenään mieltään vaivaavista asioita – toisaalta myöskään lapsille ei välttämättä kerrota etenkään ikävistä asioista, vaan niistä vaietaan.

– Vaikeistakin asioista on hyvä puhua, kuitenkin lapsen ikätason mukaisesti.

Esimerkiksi lähiomaisen kuolemasta on tärkeää keskustella lapsen kanssa, ja hänet tulee ottaa mukaan hautajaisiin.

Asioiden piilottelu luo lapselle turvattoman olon, jolloin hänelle muodostuu herkästi turhia pelkoja.

– Jopa yksivuotiaalle voi selittää asioita ikätasoisesti.

3. Rajoja tarvitaan

Lasta ei pidä pyytää tekemään päätöksiä asioista, joista päättäminen on vaikeaa. Se, että aikuinen päättää tietystä raameista lapsen elämässä, luo lapselle turvallisuuden tunnetta.

– Lapsi saa olla lapsi silloin, kun hän päättää pienistä asioista, kuten sellaisista, syökö hän ruokansa lastenhaarukalla vai isommalla haarukalla.

Isommissa asioissa lapsen mielipiteen voi toki huomioida, mutta päätökset tekee aina aikuinen.

– Se rikkoo lasta, jos vanhempi lähtee kyselemään lapselta liikaa. Vastuu päätöksistä pitää olla aikuisella.

Joskus lapselle voi tulla mielipahaa aikuisen asettamista rajoista. Silloin vanhemman rooli on olla lohduttava aikuinen, joka tarvittaessa pitää sylissä. Tämä kasvattaa lapsen kykyä tunnesäätelyyn.

Jotta vanhempi jaksaa olla lämmin ja turvallinen, tulee hänellä itselläänkin olla joku paikka, jossa purkaa omia tuntemuksiaan. Esimerkiksi puolison, ystävän tai terapeutin kanssa keskustelu antaa mahdollisuuden puida omia ajatuksia.

4. Vaali unta – myös omaasi

Huusko kertoo törmäävänsä työssään usein siihen, että vanhempien oma aika ajoittuu sydänyöhön, kun lapset ovat menneet nukkumaan.

Omasta unesta säästäminen ei kuitenkaan kannata – sillä on seurauksena niin fyysiselle kuin psyykkiselle jaksamiselle.

Lue myös: Sorrutko sinäkin kostovalvomiseen? Psykoterapeutti selittää syitä haitallisen ilmiön takana

Parisuhderiitojakin syntyy usein ennen kaikkea väsymyksen vuoksi.

– Parisuhde on kuitenkin lapsen koti. Sitä kannattaa vaalia, myös nukkumalla riittävästi.

Omaa aikaa kannattaa järjestää niin, että se ei ole pois unesta. Huusko tietää, että tässä lähipiirillä on suuri merkitys. Hänen mukaansa myös yhteiskunnan pitäisi tarjota lastenhoitoapua perheille, joilla ei ole läheisiä auttamassa lasten hoitamisessa.

Nukkumisen tärkeydestä kannattaa puhua myös lasten kanssa ikätasoisesti, kuten muistakin terveyttä edistävistä teoista – kuitenkin niin, että se ei ole neuroottista.

5. Jätä paukkuja perheelle ja parisuhteelle

Huusko näkee työssään yhtenä nykyperheiden suurena haasteena sen, että vanhemmat antavat töissä kaikkensa, eivätkä jaksa enää työpäivän jälkeen olla lapsilleen läsnä.

Yhdistettynä siihen, että vanhemmat saattavat nukkua liian vähän ja jättää liikunnan ja omat mieluisat harrastukset pois, voi arki helposti alkaa tuntua pelkältä puurtamiselta. Silloin kiitollisuuden tunteelle omasta perheestä ei välttämättä jää sijaa.

Isommilla lapsilla saattaa myös harrastuksia ja sitä myötä vanhemmilla harrastuksiin kuljettamista jokaisena viikon päivänä. Joutilasta aikaa yhteiselle puuhastelulle ei välttämättä juurikaan ole.

– Viikkoon olisi hyvä jäädä sellaisiakin arki-iltoja, että ehdimme kohdata toisemme ja olla ihan rauhassa vailla aikataulupaineita.

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X