Lahjakkuus riippuu muustakin kuin geeneistä – psykologi kertoo, miten jokainen vanhempi voi ruokkia lapsen lahjakkuutta
Pienen lapsen lahjakkuus voi ilmetä monin tavoin. Toisaalta potentiaali pysyy piilossa, jos lapsi ei jostain syystä pääse hyödyntämään tai esittelemään taitojaan.
Arjessa lahjakkuuden käsite menee helposti sekaisin älykkyyden kanssa. Esimerkiksi matemaattisesti etevää lasta voidaan kutsua yleisesti ottaen fiksuksi.
Psykologi Annukka Niemelä vahvistaa, että lahjakkuus ja älykkyys liittyvät tyypillisesti toisiinsa. Vaikka piirteet usein ilmenevät rinnakkain, ne eivät tarkoita täsmälleen samaa.
Älykkyydellä viitataan kognitiivisiin kykyihin, kuten kykyyn oppia uutta ja soveltaa opittua. Älykkyys on yleinen lahjakkuuden taustatekijä.
Lahjakkuus puolestaan tarkoittaa joko luontaista taitavuutta monessa asiassa tai erityistä osaamista jossain tietyssä asiassa suhteessa siihen, miten vähän kyseistä taitoa on harjoitellut.
Lahjakkuudesta puhutaan usein synnynnäisenä ominaisuutena, mutta lapsen valmiuksia lahjakkuuteen ja sen ilmentämiseen pystyy tukemaan. Vanhemman toiminnalla on siinä keskeinen rooli.
Tietyt merkit kertovat lapsen lahjakkuudesta
Pienen lapsen lahjakkuus voi ilmetä monin tavoin. Lapsi voi esimerkiksi havaita luovasti yhteyksiä eri asioiden välillä tai käyttää oppimiaan sanoja huomattavan taitavasti.
Niemelän mukaan avoimuus uusille kokemuksille yhdistää lahjakkaita ihmisiä. Kiinnostus ja uteliaisuus saavat tarttumaan toimeen, ja mieleisiksi osoittautuvat asiat houkuttelevat harjoittelemaan ja hiomaan taitoja entisestään.
– Kun toiminnasta nauttii, sitä jaksaa toistaa ja motivaatio pysyy yllä. Myös sinnikkyys ja itseluottamus vievät eteenpäin.
Niemelä huomauttaa, että lapsi voi olla lahjakas, vaikkei se näkyisi toiminnassa. Lahjakkuus voi jäädä piiloon, jos lapsi on esimerkiksi varovainen esittelemään taitojaan tai hänelle ei tarjoudu tilaisuuksia hyödyntää lahjojaan.
– Erityisesti pienten lasten ja alakouluikäisten kohdalla voi olla, ettei kukaan ole vielä huomannut lapsen lahjakkuutta. Aikuisen kannustamana ja tukemana lapsi voi päästä kokeilemaan uusia asioita, jolloin hänelle avautuu mahdollisuus löytää omat lahjansa ja kiinnostuksenkohteensa.
Niemelä silti muistuttaa, että kiire ei ole, vaan lahjakkuutta ehtii havaita ja kehittää läpi koko elämän.
Monipuolisen tekemisen tarjoaminen on siis avainasemassa, jotta lahjakkuus ylipäätään paljastuu ja pääsee käyttöön. Miten lasta tulisi tukea siitä eteenpäin?
Näin lahjakkuus pääsee loistamaan
Lapsen lahjakkuus voi olla vanhemmalle ilon ja ylpeyden aihe, mutta ylisuorittamiseen patistamista tulisi varoa. Niemelän mukaan pahin virhe olisi murskata lapsen into pakottamalla liian rankkaan treenirääkkiin. Lahjakkuus pääsee kukoistamaan ja kehittymään edelleen, kun siihen ei kohdista liiallista painetta.
– Epäonnistumisia salliva ympäristö on hirveän hyvä, koska silloin lapsi saa mennä osaamisensa äärirajoille ja uskaltaa tehdä kokeiluja.
Lisäksi olisi tärkeää, että aikaa jää myös leikeille ja kavereille. Toisaalta Niemelä toteaa, että lapsen itse innostuessa harjoittelemaan ahkerasti aikuiset saattavat tulkita tavoitteellisen harrastamisen ylisuorittamiseksi tai jopa joksikin häiriöksi. On siis hyvä sallia lapsen innostus, jos into on lapsen omaa.
Lue myös: Näin tuet lapsen liikuntaharrastusta: ”Isoin virhe on yli-innokkuus lapsen harrastukseen”
Kehut ja kannustus ovat tärkeässä roolissa, mutta jos kaikki positiivinen huomio kohdistuu lapsen taitavuuteen tietyssä harrastuksessa, vanhempi voi tulla lokeroineeksi jälkikasvunsa vain yhteen kategoriaan.
– Silloin jää vain vähän happea siihen, jos lapsi haluaisikin tehdä jotain muuta. Muuten ajattelen, ettei lasta voi kehua liikaa.
Niemelä painottaa, että lahjakkuus ei riipu ainoastaan geeneistä. Lukuharrastus, musiikki-instrumentin soittaminen sekä liikunta tukevat tutkitusti yleistä älykkyyttä ja lahjakkuutta.
Lukeminen kehittää lapsen sanavarastoa sekä käsityskykyä, kun taas soittaminen luo aivoihin uusia hermoratoja ja auttaa hyödyntämään olemassa olevaa kapasiteettia täyteen mittaansa. Liikunta sen sijaan tehostaa oppimista ja auttaa aivoja voimaan yleisesti ottaen hyvin.
Ennen kaikkea Niemelä painottaa, että lapset tarvitsevat rajoja, rakkautta ja huolenpitoa. Hyvä arki suojelee ja tukee lasta elämän kaikilla osa-alueilla – myös lahjakkuuden ruokkimisessa.
Lue myös: Riko rutiinit, opettele uutta, lepää + 12 muuta tapaa, joilla suojaat muistia jo työikäisenä
Jaa oma kokemuksesi