Takertuvuutta ja vaativuutta parisuhteessa? Parisuhteen riitojen taustalta voi löytyä ristiriitainen kiintymyssuhdemalli

Ristiriitainen kiintymyssuhde syntyy, kun lapsella on kokemus hoivaajasta, joka on impulsiivinen ja epäjohdonmukainen. Lapsuusajan jälkeen ristiriitainen kiintymyssuhdemalli saattaa näkyä parisuhteessa esimerkiksi mustasukkaisuutena, takertumisena sekä rajuina riitoina.

Kiintymyssuhdemalliksi kutsutaan sisäistettyä mallia maailmasta ja ihmissuhteista, jollainen löytyy jokaiselta ihmiseltä. Nykytiedon valossa varhaiset kiintymyssuhdemallit syntyvät ja muovautuvat jo ensimmäisten elinvuosien aikana. Ne luovat meille varsin pysyviä käsityksiä maailmasta ja ihmissuhteista.

Turvallinen kiintymyssuhde syntyy, kun vanhemman toiminta on johdonmukaista ja myötätuntoista. Lapsi voi luottaa siihen, että saa vanhemmalta tarvittaessa tukea ja turvaa.

Kiintymyssuhdemalli voi kehittyä turvattomaksi eri tavoin. Ristiriitainen kiintymyssuhde syntyy silloin, kun lapsi ei pysty ennakoimaan vanhempansa käyttäytymistä.

Jos lapsi kasvaa epäjohdonmukaisessa ja ailahtelevaisessa tunneilmapiirissä, hän ei opi ennakoimaan aikuisen tunnereaktioita.

Yhtenä hetkenä aikuinen voi olla turvallinen ja välittävä, ja toisena hetkenä lapsi ei saa aikuisessa aikaan minkäänlaista reaktiota. Aikuisen reaktio on riippumaton lapsen tunteista, koska se on riippuvainen vanhemman omasta mielentilasta ja tarpeesta.

– Jos lapsi ei voi luottaa siihen, että vanhempi vastaa tämän tarpeisiin, kiintymyssuhdemalli voi kehittyä ristiriitaiseksi. Tällöin lapsi voi selviytyä tilanteesta korottamalla ääntään ja pyrkiä vaativuudellaan saamaan yhteyden omaan vanhempaansa. Kyse on siis selviytymiskeinosta läheisessä ihmissuhteessa, sanoo vanhemmuuden asiantuntija, seksuaaliterapeutti Johanna Sassali Väestöliitosta.

Ristiriitainen kiintymyssuhde saattaakin siis johtaa siihen, että lapsen tunneilmaisusta tulee todella vahvaa ja ilmaisut vaihtelevat rajusti ääripäästä toiseen. Lapsi ilmaisee tunteita vahvasti, jotta saisi aikuisen varmasti huomaamaan itsensä.

Kiintymyssuhdemallin korjaaminen vaikuttaa moneen

Lapsuudessa koettu ristiriitainen kiintymyssuhde heijastelee aikuisuuteen usein monin tavoin.

– Ristiriitaisen kiintymyssuhteen omaksunut lapsi voi olla aikuisena takertuva ja vaativa, ja hän voi kokea hylätyksi tulemisen pelkoa läheisissä ihmissuhteissaan.

Läsnä on siis tarve saada tukea ja ymmärrystä muilta ihmisiltä ja toisaalta kokemus siitä, että itse ei tule hyväksytyksi, eivätkä omat tarpeet tule tyydytetyiksi.

– Ristiriitaisesti kiintynyt voi pyrkiä miellyttämään kumppaniaan, jotta tulisi huomatuksi. Myös omien tunteiden säätely voi olla vaikeaa, Sassali sanoo.

Ristiriitainen kiintymyssuhde aiheuttaa myös sitä, että riidat nähdään herkästi ainoastaan toisen ihmisen vikana, sillä ristiriitaisesti kiintynyt ei välttämättä osaa pohtia oman toimintansa vaikutusta vuorovaikutustilanteisiin.

Ristiriitainen kiintymyssuhde on mahdollista korjata

Ristiriitaisesta kiintymyssuhdemallista voi kuitenkin opetella eroon, eikä haitallista kiintymyssuhdetta tarvitse siirtää omalle lapselleen.

– Tärkeintä on tiedostaa, mistä omat piirteet kumpuavat. Sukupolvien ketju on mahdollista katkaista, ja omalle lapselle voi tällöin luoda turvallisemman ja luottavaisemman kiintymyssuhteen, Sassali kertoo.

Parisuhteessa tarvitaan molempia suhteen työstämiseen, jotta turvallinen kiintymys pääsee rakentumaan. Myötätuntoinen suhtautuminen omaa itseä ja omaa kiintymystyyliä kohtaan auttavat myös eteenpäin muutoksessa.

– Kun asioista oppii puhumaan eikä hylätyksi tai torjutuksi tulemisen pelko ole niin voimakasta, parisuhde ja muut läheiset ihmissuhteet voivat alkaa voida paremmin, Sassali sanoo.

Lue myös: Kiintymyssuhdemalli muovautuu jo varhaislapsuudessa ja periytyy herkästi – minkä mallin tunnistat itsessäsi?

Anna.fi: Asiantuntija: ”Varhaislapsuuden kiintymyssuhteista olisi tärkeää puhua parisuhteessa”