Vanhemmuus 28.01.2023 Päivitetty 20.04.2023

Lopeta lapsen kiusoittelu näistä 6 aiheesta, jotta et nakerra hänen itsetuntoaan

Hyväntahtoinen kiusoittelu voi tuntua lapsesta nöyryyttävältä etenkin, jos aihe on arka. Vaikutukset voivat ulottua kauas elämään.

Teksti
Maria Mäkituomas
Kuvat
iStock

Opetamme lapsille pienestä pitäen, että leikistä ei saa suuttua ja itselleen pitää osata nauraa. Tällaiseen kulttuuriin kuuluu myös lapsen kiusoittelu tai muiden ihmisten lempeä ivaaminen lapsen kuullen.

Kanadalainen psykoterapeutti Jessica VanderWier muistuttaa suositulla sometilillään, että lasten aivot eivät ole yhtä kehittyneitä kuin aikuisilla. Lasten on siksi aikuisia vaikeampaa erottaa, mikä on kiusoittelua ja mikä vakavasti otettavaa asiaa.

Jos lasta kiusoitellaan jatkuvasti tietyistä aiheista, saattaa hän suhtautua puheisiin totena. Lisäksi lapsi voi oppia häpeämään piirteitään tai tunnereaktioitaan, ja nämä häpeän tunteet voivat seurata häntä pahimmillaan aikuisuuteen asti.

VanderWier listaa kahdessa somejulkaisussaan, mistä asioista lapsen kiusoittelu pitäisi hänen mielestään lopettaa kokonaan. Linkki alkuperäisiin, englanninkielisiin julkaisuihin on tämän artikkelin lopussa.

1. Ivailu ihastumisesta

Ai, joku taitaa olla vähän ihastunut!

Kiusoittelu lapsen ihastumisesta voi johtaa siihen, että lapsi oppii häpeämään ihastumisen ja kiintymyksen tunteita. Silloin on mahdollista, että hän haluaa kieltää ja salata ne jatkossa.

Jos häpeä kasvaa todella vahvaksi, voi siitä koitua myöhemmin ongelmia parisuhteita muodostaessa.

Ei ole reilua tentata lapselta sitäkään, onko esimerkiksi vastakkaista sukupuolta oleva ystävä todellisuudessa seurustelukumppani. Ihastumisen tunteita on parempi käsitellä kysellen ja kunnioittaen, ei lapsen tunteille virnuilemalla ja niitä spekuloimalla.

2. Huomauttelu ruokahalusta

Puheella lapsen ruokahalusta ja nälästä voi olla kauaskantoisia seurauksia siinä, miten lapsi näkee kehonsa ja miten hän suhtautuu ruokaan tulevaisuudessa.

Ohhoh, onpas sinulla pieneksi tytöksi iso ruokahalu! -tyyppinen kiusoittelu on kaukana tervehenkisestä kommentoinnista. Lasta ei saisi kiusoitella siitäkään, kuinka vähän hän syö.

Lapsen paino on toinen aihe, jota kannattaa lähestyä aivan muilla tavoin kuin kiusoittelevalla tai moittivalla äänensävyllä.

3. Kiusoittelu ujoudesta

Voi sinua ujostelijaa, rohkeasti nyt vain!

Ujous ei ole huono piirre, eikä lapselle saisi uskotella niin.

VanderWierin mukaan lapsen temperamentista huomauttelu vaikuttaa lapsen sisäiseen ääneen eli siihen tapaan, jolla hän suhtautuu itseensä. Ei ole hyväksi itsetunnolle, jos lapsi saa kuulla olevansa vääränlainen tai suhtautuvansa asioihin väärin.

4. Äännevirheistä virnuileminen

Hehheh, kuulitko, miten hassusti tuo sanoi?

Äännevirheet ovat todella yleisiä pienillä lapsilla, eivätkä ne ole tavattomia kouluikäisilläkään. Ehkä juuri äännevirheiden yleisyyden takia niistä kiusoittelu voi tuntua harmittomalta.

On kuitenkin parempi pitäytyä ivaamasta hassusti lausuttuja äänteitä, jotta lapsen itsevarmuus puhumisessa ei horju.

5. Tunnereaktioista kiusoittelu

Aina se ottaa niin itseensä! 

Itkupilliksi tai draamakuningattareksi nimittely ei ole rakentava tapa kommentoida lapsen tunteita, vaikka sen yrittäisi tehdä hyvin hellästi ja hyvää tahtoen.

Jos lasta kiusoittelee tunteiden näyttämisestä, vaarana on, että hän mieluummin hautaa ne seuraavalla kerralla.

6. Älykkyydelle irvailu

Mitä, saiko meidän neropatti kokeesta vain kasin?

Odotettua huonompi tulos voi olla jo itsessään kolaus lapselle, joten hän ei kaipaa ylimääräistä ivaa asiasta.

On myös todella ajattelematonta kiusoitella lasta siitä, jos hän on esimerkiksi luokkansa paras oppilas. Mitään hyvää piirrettä tai saavutusta ei saisi kääntää hänen päässään moitittavaksi asiaksi.

Kiusoittelu voi vaikuttaa kauaskantoisesti

Kiusoittelu ei ole pahasta, jos se on kaikkien osapuolten mielestä aidosti hauskaa. Rajan hahmottaminen saattaa kuitenkin osoittautua vaikeaksi kulttuurissa, jossa tosikoksi leimautuminen ei ole imartelevaa. Pilkan kohteeksi joutunut voi kokea, että hänen täytyy nauraa muiden mukana, vaikkei häntä naurattaisikaan.

Pahimmillaan lapsen kiusoittelu voikin johtaa siihen, että lapsi ryhtyy peittelemään ja häpeämään asioita, joista hän saa toistuvasti epätoivottua palautetta. Tällainen opittu tapa voi kantaa kauaksi aikuisuuteen.

Kiusoittelun tarkoitus ei ole se, että ihmisen itsetunto ja minäkuva vahingoittuvat. Ehkä siksi on parasta välttää joitain kiusoittelun aiheita kokonaan tai vähintään huolehtia siitä, ettei jauha samoista asioista uudelleen ja uudelleen.

Artikkelin inspiraationa on käytetty kanadalaisen psykoterapeutin Jessica VanderWierin kahta somejulkaisua, joista ensimmäinen on julkaistu joulukuussa 2022 ja jälkimmäinen tammikuussa 2023. Alkuperäiset julkaisut ovat englanninkielisiä.

Lue myös: ”En se minä ollut!” – Vastaa näin, kun lapsi ilmiselvästi valehtelee

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X