Kun perhe-elämä ahdistaa isää, parisuhde voi joutua koetukselle – miten tulisi toimia?
Isän stressi ja ahdistus voivat kuormittaa perhe-elämää monella tapaa. Siksi olisi tärkeää tunnistaa syyt ahdistuksen takana.
Isäksi tuleminen kysyy monenlaista sopeutumista parisuhteesta asumiseen ja toimeentulosta ystävyyssuhteisiin. Silloin vaikeitakin tunteita ja ajatuksia pulpahtaa pintaan.
– Lapsen saaminen on aikuisuudessa suurimpia muutoksia niin miehille kuin naisille, masennusoireisten isien tukipalvelun MASI:n vastaava työntekijä Henri Hyttinen Miessakit ry:stä toteaa.
Isät lähtevät usein vanhemmuuteen takamatkalta siinä missä äidit kokevat muutoksen jo raskausaikana kehossaan. Vanhemman vaistot alkavat miehillä kehittyä kunnolla usein vasta vauva-aikana, Hyttinen selittää. Isän rooli vahvistuu lisää, kun vauvan ruokahuolto ei ole enää vain äidin varassa.
Lue myös: Isän identiteetin neljä kasvuvaihetta – moni mies kulkee prosessin läpi liian yksin
Moni isä hyödyntää myös nykyään mahdollisuudet vanhempainvapaisiin. Sen aikana yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteet saattavat kuitenkin herätä.
– Monet isät kertovat, että on hyvä, kun on paikkoja, joihin voi mennä lapsen kanssa. Mutta haaste on se, että niissä on miehiä mukana niin harvalukuisesti.
Usein äidit pitävätkin helpommin yllä ystävyyssuhteitaan ja verkostoituvat jo raskausaikana. Hyttinen on huomannut, että miehiä ei myöskään näy tai ainakaan he eivät keskustele vaikkapa Facebookin vauvaryhmissä.
Lasten hoitaminen ja arjen muut vastuut saavat tunnit hupenemaan iltaisin ja harrastukset saattavat jäädä vähemmälle. Monet miehet ylläpitävät ystävyyttä juuri harrastusten kautta, joten niiden hiipuminen voi johtaa sosiaalisten suhteiden vähenemiseen elämästä.
Työelämä ja parisuhteen huoltaminen käy kuormittavammaksi
Myös työn yhteensovittaminen usein uuvuttavaan pikkulapsivaiheeseen on yksi syy miesten ahdistumisen taustalla.
– Työelämässä pitäisi suoriutua samalla tavalla kuin ennekin. Mutta miten se onnistuu, jos nukut vaikka kaksi tuntia yössä, Hyttinen pohtii.
Hän kannustaakin perheitä tavalla tai toisella varmistamaan sen, että töissä käyvä saisi edes kohtalaisesti unta. Eri huoneet voivat olla hyvä ratkaisu. Välillä Hyttiselle on tullut vastaan miehiä, jotka häpeilevät sohvalle siirtymistä, mutta häpeäminen on hänestä turhaa.
Työhön liittyen Hyttinen myös toteaa, että moni ahdistuneisuutta kokevista isistä saattaa olla työelämässä toimintakykyinen mutta kotona ja puolisona onkin lukossa. Puoliso saattaa joutua myös kohtaamaan pahan olon purkautumisen, kun isä on töissä koko päivän tsempannut ja pitänyt tunteet kurissa.
Parisuhteen selviytymisessä isän ahdistuksesta – ja ylipäätään pikkulapsiajasta – onkin merkittävää, mikä on parisuhteen tilanne ennen lasten hankintaa. Kaikki vaiheet ovat ohimeneviä, joten puolin ja toisin kannattaa antaa toiselle aikaa, tilaa ja ymmärrystä. Pariterapiasta on myös hyötyä, tosin ei välttämättä pahimmassa hormonihöyryssä.
– Eräs asiakas muisteli hymyillen, miten hän oli raahannut puolisonsa raskauden loppumetreillä pariterapiaan. Se ei ehkä kuitenkaan ole hetki, jolloin kannattaa käydä isosti läpi parisuhteen dynamiikkaa.
Lapsuuden muistot palaavat mieleen
Hyttinen nostaa esiin vielä kaksi asiaa, jotka saattavat luoda iseille ahdistusta, vaikka syitä ahdistukseen löytyisikin paljon ja ne myös vaihtelevat yksilöittäin.
Omassa työssään hän on kohdannut paljon miehiä, jotka kamppailevat sen kanssa, ettei lapsiperheessä elämä olekaan entiseen tapaan ennakoitavaa ja loogista vaan reagoimista ja tilanteiden muuttumista.
– Voi olla aikamoinen sopeutuminen, jos asiat eivät menekään niin kuin on tottunut. Jonglöörille tulee kuin uusi pallo, joka ei noudatakaan samoja lainalaisuuksia.
Toinen haaste ovat monenlaiset lukot, jotka ovat syntyneet usein jo lapsuudessa ja joiden kanssa on oppinut aikuiseksi kasvaessaan elämään. Lasten myötä ne kuitenkin aktivoituvat, ja voi tapahtua samaa oman itsensä ja identiteettinsä etsimistä kuin murrosiässä.
– Muistot lapsuuden perheestä palautuvat mieleen etenkin ensimmäisen lapsen kohdalla, niin hyvässä kuin pahassa, Hyttinen toteaa.
Omalla tavalla isä, ei äidin tavalla
Miten sitten saada apua ahdistukseen? Entä miten läheisten, erityisesti kumppanin, tuli siihen suhtautua ja olla tukemassa?
Hyttinen korostaa, että monesti vanhampainvapaiden jakaminen on yksi apukeino. Äiti palaa työelämään, ja roolit vaihtuvat. Mies saa silloin toteuttaa isyyttään itsenäisemmin ja omalla, itselleen luonnollisella tavalla. Hän kertookin kuulleensa käytännöllisen vinkin: päivän aluksi on lupa heittää äidin laatima lista roskiin.
Yksi asiakas kertoi hänelle hiljattain kokeneensa isyyden haastavaksi, koska hän ei osannut heittäytyä hiekkalaatikko- tai lattialeikkeihin. Mutta sitten he alkoivatkin käydä lapsen kanssa esimerkiksi rautakaupassa ja rakentelivat yhdessä.
– Vanhemman kannattaa tehdä lapsen kanssa myös asioita, joista itse nauttii.
Perspektiivi löytyy puhuessa muiden isien ja perheellisten kanssa
Keskusteluyhteyttä ei myöskään voi liikaa korostaa, Hyttinen muistuttaa. Hän kannustaa puhumaan mielenpäällä olevista asioista puolisolle ja tosille aikuisille, joilla on lapsia, vaikka työpaikalla.
– Puhukaa isät myös someryhmissä. On paljon anonyymejakin tapoja osallistua keskusteluun.
Jo varhaisessa vaiheessa kannattaa avoimin mielin suhtautua siihen, että on isäksi tullessaan uuden äärellä ja puhua omista tuntemuksista sekä hakea perspektiiviä.
– Jos on hyvät välit omiin vanhempiin, kannattaa jutella heidän kanssaan siitä, millaista omassa lapsuudessa oli. Helposti meille käy niin, että näkökulma kapenee ja ajattelemme jonkin asian olevan ennenkuulumatonta. Mutta sitten keskustelun kautta huomaa, että moni asia on tavallista muidenkin perhe-elämässä.
Joskus myös selkeät muutokset arjessa ovat paikoillaan mielen tasapainoon saamiseksi. Ehkä lisää aikaa voi hankkia vaihtamalla esimerkiksi työhön, jossa on joustavammat työajat? Vanhemmuudessa on tärkeää hyväksyä ja tiedostaa se, että jokainen tarvitsee omaa aikaa, Hyttinen painottaa.
– Oman ajan tarve ei poistu isyyden myötä minnekään. Jos ei ole aikaa itselle, tai parisuhteelle, se alkaa laskea tyytyväisyyttä.
Lisäksi kannattaa aina hyödyntää kaikki ulkopuolinen apu, mitä on tarjolla lastenneuvolasta työterveyteen ja eri järjestöihin.
Jaa oma kokemuksesi