Vanhemmuus 16.08.2023

Kuuluisa suomalaiskirjailija rakastui siskoksiin ja sai lapsen molempien kanssa – tällaista oli polyamorisen lapsiperheen elämä 1800–1900-luvun taitteessa

Rakkaus ja perhesuhteet vaikuttavat moneen, niin myös monien tuntemiemme historiallisten kuuluisuuksien elämänkulkuun.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
iStock

Tunnetut historialliset henkilöt muistetaan vielä satojen ellei tuhansien vuosien päästä monenlaisista yksityiskohdista. Toimittaja ja kirjailija Sara Griberg päätti tarkastella tunnettuja, menneiden aikojen tunnettuuksia parisuhteiden näkökulmasta.

Hänen teoksessaan Historian rakastavaiset (2023, Atena) esitellään rakkaustarinoita, jotka ovat vaikuttaneet enemmän tai vähemmän tunnettuihin henkilöihin ja siten myös historian tapahtumiin.

Monilla kirjassa esitellyillä pareilla oli myös jälkikasvua. Perhe-elämä oli heillä erinäisiä käänteitä täynnä, jotka nekin on talletettu historiankirjoihin.

Lue myös: Kivunlievitys jumalanpilkkaa? 10 entisajan outoa ja karmivaa synnytystapaa

Eerik ja Kaarina – kuninkaan ja orpotytön lapsetkin päätyivät vankeuteen

Kustaa Eerinpoika Vaasan esikoinen Eerik kohahdutti Ruotsin suurvallan hovia, erityisesti heinäkuussa vuonna 1568, kun hän asteli vihille 17-vuotiaan Kaarina Maununtyttären kanssa. Sulhanen itse oli tuolloin 34-vuotias, mutta pariskunnan ikäero ei ollut Ruotsin hoville syy kauhistua avioliitosta, kuten tänä päivänä voisi ajatella.

Järkyttävää oli se, että Eerik saattoi vihille tytön, joka oli köyhä ja orpo – sekä vailla ylhäisiä sukujuuria. Samalla parin lapset, morsiamen sylissä viihtyvä puolivuotias Gustav ja kaksivuotias Sigrid liittyivät Ruotsin kruunun perillisiksi.

Vaikka häät olivat hulppeat ja Eerik koki toipuneensa taannoisesta psyykkisestä romahduksestaan, ei kuningasperhe saanut elää rauhassa. Eerikin vanhimmat velipuolet Juhana– ja Kaarle-herttua päättivät juonia kuninkaan pois valtaistuimelta.

Syyskuussa 1568 kuningasperhe joutui vangiksi, ja valtaan astui Juhana. Kuningasperhe sai elää vankeudessa ylhäisissä ja vauraissa oloissa, mutta ovissa ja ikkunoissa oli kalterit.

Kaarina synnytti vankeudessa vielä kaksi lasta, joista molemmat menehtyivät.

Vuonna 1573 Kaarina ja Eerik haluttiin erottaa toisistaan. Eerik jäi Ruotsiin vangiksi, kun taas Kaarina ja lapset siirrettiin Suomeen Turun linnaan.

Se oli kova isku koko perheelle. Eerikin vointi heikkeni dramaattisesti, kun hän joutui eroon rakkaasta vaimostaan ja lapsistaan.

Gustav lähetettiin 7-vuotiaana Puolaan luostariin vastoin Kaarinan toivetta, koska Juhana halusi pojan mahdollisimman kauaksi valtaistuimesta. Takaisin Ruotsiin pojalla ei ollut enää tämän jälkeen pääsyä.

Kaksikymmentä vuotta vierähti ennen kuin äiti ja poika tapasivat Räävelissä eli nykyisessä Tallinnassa vuonna 1596. Kohtaaminen oli kyyneliä täynnä.

Kleopatra ja Antonius – aikansa monikkoperhe

Yksi historian tunnetuimmista hahmoista on Egyptiä hallinnut kuningatar Kleopatra. Kirjassa esitellään Kleopatran monivaiheisia pyrkimyksiä pysyä vallassa vastustajien juonitteluista huolimatta.

Hallitsijoiden peliliikkeisiin liittyvät oleellisesti perhesuhteet. Vallanhimo oli usein niin suurta, että parisuhteita ja kuten myös omien sisarpuolien- ja sisarien murhia käytettiin välineenä taistelussa valtaistuimesta.

Kleopatrakin pohti rakastettunsa ja esikoisensa isän, Rooman keisarin Julius Ceasarin, kuoltua, miten saisi edelleen pidettyä suotuisat välit Rooman valtakuntaan.

Julius Ceasar oli ollut yli 50-vuotias, kun parikymppinen Kleopatra oli alkanut odottaa heidän yhteistä lastaan, Ceasarion-poikaa. Keisari-isä ehti lähteä Egyptistä juuri kaksi viikkoa ennen kuin synnytys käynnistyi.

Kirja ei kerro, tapasiko Julius Ceasar lasta ennen kuolemaansa. Hänet salamurhattiin vuonna 44 ennen ajanlaskun alkua.

Sekasortoisessa tilanteessa Kleopatra päätteli, että hänen kannattaisi lähentyä Marcus Antoniuksen kanssa, joka oli ollut Julius Ceasarin oikea käsi.

Vaikka suhteella oli poliittinen motiivi, Kleopatran ja Antoniuksen kerrotaan viihtyneen hyvin yhdessä. He juhlivat, pelasivat pelejä, pukeutuivat tavallisiksi kansalaisiksi ja soluttautuivat huvittuneina kadun vilinään.

Ennen kuin Antoniuksen oli aika lähteä vierailultaan Egyptistä, Kleopatra oli raskaana ja odotti kaksosia. Tälläkään kertaa lasten isä ei ollut lähellä synnytyksen hetkellä.

Riskiraskaus päättyi hyvin, ja Kleopatra sai syliinsä Aleksanteri Helioksen ja Kleopatra Selenen.

Kaksoset olivat neljävuotiaita ennen kuin tapasivat isänsä.

Pariskunta sai yhdessä vielä kolmannen lapsen, pojan Ptolemaios Filadelfosin.

Poliittinen juonittelu johti kuitenkin siihen, että perheen loppu oli traaginen. Rooman valtiaaksi pyrkivä Octavianus päätti kukistaa pariskunnan. Kleopatra ja Antonius tekivät molemmat itsemurhan, ennen kuin heidät olisi viety Roomaan vangeiksi.

Lapset vietiin Roomaan, ja heidät kasvatti yllättäen Octavianuksen sisar Octavia, jonka oli ollut Antoniuksen virallinen vaimo.

Kleopatran esikoinen joutui kuitenkin lähes saman tien murhatuksi ollessaan noin 6-vuotias, sillä Octavianus koki hänet uhkana omalle asemalleen.

Juhani Aho, Venny ja Tilly – polyamorinen taiteilijaperhe

Kolmekymppinen kirjailija Juhani Aho oli onnensa kukkuloilla, kun hän tapasi vuonna 1891 kuvataiteilija Venny Soldan-Brofeldtin, rohkean ja vapaamielisen naisen, joka oli matkustellut tuohon aikaan poikkeuksellisen laajalti.

Pari ei aikaillut vihille astelemisen kanssa. He viettivät paljon aikaa yhdessä, myös Vennyn siskon, Tilly Soldanin, seurassa.

Tilly auttoi Juhani ja Vennyä taloudenpidossa, ja myöhemmin pariskunnan pienen Heikki-pojan hoidossa.

Kun Tilly sairastui vakavasti Heikin ollessa yksivuotias, Juhani Aho huomasi olevansa hyvin kiintynyt tähän ja avasi tuntemuksiaan kirjeessä.

Kaikkien onneksi Tilly toipui, mutta pian sen jälkeen Venny päätti lähteä Berliiniin selvittämään ajatuksiaan suhteestaan aviomieheensä ja siskoonsa. Kolmikko käsitteli avoimesti tilannettaan kirjeenvaihdossa.

Venny ja Juhani halusivat pitää yhtä myös Heikin vuoksi. Lopulta tilanne jatkui sopuisana: Vennyn ja Tillyn ystävyys säilyi, kun taas Juhanilla oli romanttinen suhde molempiin.

Venny ja Juhani saivat toisen lapsen, Antin. Pian sen jälkeen perheeseen syntyi kolmas poika Nils Björn, jonka Tilly synnytti. Hänet esiteltiin ulkopuolisille ottolapsena, sillä kolmikko pelkäsi kertoa julkisesti suhteestaan.

Se tuli julki vasta, kun viimeinenkin kolmikosta oli siirtynyt tuonpuoleiseen.

Lähde: Historian rakastavaiset, Sara Griberg (Atena 2023).

Lue myös: 5 nykyisin tavallista nimeä, joista tuli tunnettuja suomalaiskirjailijoiden ansiosta

Kommentit (1)

Juhani Ahon kirja Juha ei kerro avioliiton ulkopuolisista suhteista ihannoivasti.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X