Helinän ja Villen uusperhe ei muodostunut oppikirjojen mukaan, vaan paremmin: ”Harva tulee ajatelleeksi, miten uusperhe voi rikastaa elämää”
Helinä Hjelmman, 38, on uusperheen äiti. Häntä surettaa, miten negatiivisesti uusperheistä puhutaan, sillä perhemuodossa on paljon hyvääkin.
Se on vaan yhden kaverin koira, selitti Helinä Hjelmman lapsilleen neljä vuotta sitten.
Ranskanbuldoggi ilmestyi kerta toisensa jälkeen heille hoitoon. Se oli lapsille mieluinen vieras, mutta mysteeri – eihän äiti ennen ollut tuntenut ketään, joka olisi koiravahtia vailla.
Lue myös: Yksi oivallus olisi kaikille hyväksi, sanoo suuren uusperheen äiti Niina
Alma-koira oli todellisuudessa Villen, jota Helinä oli tapaillut siihen mennessä muutaman kuukauden. Helinä ei ollut kertonut suhteestaan vielä lapsilleen. Eikä hän päässytkään kertomaan siitä suunnittelemallaan tavalla.
Perhepalaverien aika
Kerran Helinä ja Ville olivat kaupassa, kun Helinän ex-puoliso ja esikoispoika Jasper tulivat käytävällä vastaan.
– Eivät lapset mitään tyhmiä ole, Helinä muistelee nyt nauraen.
Hänen oli parasta tunnustaa.
Kuultuaan, kenen koira Alma todella on ja kuka Ville on, Jasper vain hymyili. Kun Helinä kertoi saman tyttärilleen Jeminalle ja Mealle, vastaanotto oli jälleen myönteinen.
Sovittiin, että Villeen ja hänen lapsiinsa Lukakseen ja Linneaan tutustuttaisiin pikkuhiljaa. Perheet viihtyivät hyvin yhdessä. Muutto saman katon alle järjestyi kesällä 2019.
Se, miten hyvin kaikki ovat tulleet toimeen, on yllättänyt Helinän.
– Olin lukenut etukäteen kaikenlaista uusperhemateriaalia. Olin aivan vakuuttunut, että tietyissä vaiheissa meille tulisi haasteita. Mutta ongelmia ei ilmaantunut missään vaiheessa, vaan lapset ovat tulleet todella hyvin toimeen keskenään alusta alkaen.
Lue myös: Uusperheeksi kasvamisen neljä vaihetta – hämmennystila voi kestää vuosia
Helinän ja Villen kasvatusfilosofiaan kuuluu, että kaikki saavat olla kotona omia itsejään. Säännöllisin väliajoin koko joukko asettuu sohvalle perhepalaveriin, jossa jokaiselle annetaan vuoro kertoa kuulumisistaan. Ja yleensä kaikille kuuluu hyvää.
Uusperhe on rikkaus
Helinän mukaan on selvää, että kukaan ei varsinaisesti unelmoi uusperheestä. Kun saa lapsia puolisonsa kanssa, mielessä eivät siinnä haaveet siitä, että tulisikin ero.
Siksikö uusperheistä puhutaan usein negatiiviseen sävyyn?
– Ehkä. Mutta harva tulee ajatelleeksi, miten uusperhe voi rikastaa elämää, Helinä sanoo.
Helinä itsekin on kasvanut uusperheessä. Hänellä on kolme bonussisarusta, joiden kanssa hän on edelleen läheinen. Jos vanhemmat eivät olisi aikanaan eronneet, eivät nämä ihmiset olisi nyt hänen elämässään.
Helinä toivoo, että hänen lapsensa ja Villen lapset voisivat luoda samanlaisen suhteen, joka kantaa aina aikuisuuteen saakka. Mahdollisuudet ovat hyvät, koska lapset ovat läheisiä jo nyt.
Uusperhearki on tuonut elämään myös uusia aikuisia, kuten ex-miehen nykyisen puolison, jonka kanssa Helinällä on erinomaiset välit. Oli kyseessä sitten juhlapyhien ohjelman sopiminen tai jokin muu suunnitelma, asioista voidaan vapaasti soitella ja sopia.
Kotona asuu joka toinen viikko kuusi lasta. Vuonna 2020 syntynyt kuopus, Helinän ja Villen yhteinen lapsi, on tietysti aina kotona. Muut viisi asuvat vuoroviikoin toisilla vanhemmillaan.
Vanhemmuus jaetaan yhä tasan
Uusperheessä on useita vanhemmuuden kerroksia. Lapsista huolehditaan pariskuntana, mutta myös yhdessä entisten puolisojen kanssa.
Helinä erosi ex-puolisostaan vuonna 2014, neljäntoista vuoden yhdessäolon jälkeen. Ero ei ollut dramaattinen.
– Olimme nuorina kasvaneet yhdessä vanhemmuuteen, mutta sitten vain kasvoimme erillemme.
Helinä kertoo havainneensa, että lapset ovat vanhemmilleen hyvin lojaaleja. Erotilanteessa hänelle ei olisi tullut mieleenkään ryhtyä taistelemaan lastensa lojaaliudesta, koska kaikki osapuolet olisivat kärsineet siitä.
Helinälle ja hänen lastensa isälle oli heti selvää, että vaikka he eivät olekaan enää yhdessä, he molemmat ovat yhä lastensa vanhempia. Kummallakin oli sama päämäärä: lasten hyvinvointi.
Ex-kumppaneiden arvostus on molemminpuolista. Kumpikin voi luottaa siihen, että lapset ovat hyvässä huomassa toisen luona.
– En voi ymmärtää sitä, miten voi mennä niin pahasti pieleen, että arvostus ja kunnioitus toista kohtaan menevät. Koen edelleen, että ex-puolisoni on paras mahdollinen isä yhteisille lapsillemme.
Lue myös: Lapsikeskeinen ero on lähestymistapa, jossa vanhemmat tekevät keskenään rauhansopimuksen
Yhteiset lapset saavat kulkea kotien välillä miten haluavat. Kesken äitiviikon voi käydä kylässä isän luona, jos siltä tuntuu. Tai koulusta palatessa voi käydä tervehtimässä äitiä, ennen kuin suuntaa isän luokse.
Järjestelyä helpottaa se, että Helinä ja Ville asuvat vain puolentoista kilometrin päässä Helinän ex-puolison kotoa.
Lapset haluavat vanhempiensa onnea
Kahdeksan vuotta sitten Helinä sai elämänneuvon, joka järkyttää häntä vieläkin. Tuolloin hän kertoi eroaikeistaan tuttavilleen, ja jotkut kehottivat häntä ja ex-puolisoa pysymään yhdessä lasten takia.
Se olisi ollut Helinän mielestä vastuutonta, koska vanhempien hyvinvointi heijastuu suoraan lapsiin.
– Lapset aistivat enemmän kuin aikuiset arvaavatkaan, Helinä miettii.
Totta kai ero oli kova pala. Se oli suuri elämänmuutos, joka vaati sopeutumista. Pahimpina hetkinä Helinää kadutti ja hän syyllisti itseään. Miksen yrittänyt lujemmin?
Elämä kuitenkin tasaantui. Vuonna 2015 erosta oli kulunut vuosi, ja vuoroviikkoasuminen oli asettunut uomiinsa. Oli helpompaa hengittää.
Tuolta ajalta Helinän mieleen ovat jääneet esikoispoika Jasperin sanat.
Ihanaa äiti, että olet taas onnellinen, tämä oli todennut kymmenvuotiaan viisaudellaan.
Silloin he eivät tienneet, mitä kaunista elämällä oli vielä tarjottavanaan. Kolmen vuoden kuluttua tuosta hetkestä Helinän ja Villen tiet kohtaisivat.
Tulisi yhteinen koti ja uusia, rakkaita sisaruksia. Ja vuonna 2020 syntyisi pikkuveli nimeltä Onni.
Jaa oma kokemuksesi