Supernanny Pia Penttala hämmästyy yhä työssään yhdestä asiasta: ”On arvoitus, miksi uusperhetilanteissa tuhoamme asioita omalla käyttäytymisellämme”
Supernanny kantaa muun muassa uusperheiden ongelmiin: Mitä tehdä, jos lapset eivät hyväksy uutta isä- tai äitipuoltaan?
Suomen Supernannyna tutuksi tullut erityistason psykoterapeutti, lastensuojelualan ammattilainen Pia Penttala kohtaa työssään monenlaisia perheitä ja niihin liittyviä haasteita – niin kameran edessä kuin sen ulkopuolellakin.
Vaikka lukuisat eri pulmat ovat tulleet Penttalalle vuosien kuluessa tutuiksi, on kuitenkin yksi aihealue, joka saa hänet nykyäänkin usein ihmetyksen partaalle.
– Toisinaan luulen nähneeni jo kaikenlaisia tilanteita, mutta uusperheet saavat minut vieläkin usein hämmästymään, Penttala paljastaa kirjassaan Suomen Supernanny – pienillä teoilla parempaa perhe-elämää.
Uuden isä- tai äitipuolen hyväksyminen voi olla vaikeaa
Kirjassa Penttala kuvailee kohtaamansa uusperheen pulmallista tilannetta.
Uusperheessä oli isä, äiti ja kolme lasta. Kaksi vanhempaa, alakouluikäistä poikaa äidin edellisestä liitosta olivat kääntyneet vahvasti uutta isäpuoltaan vastaan. Isäpuolta nimiteltiin, hänet ohitettiin arjessa ja Penttalan mukaan poikien käyttäytymisessä oli jopa sadistisia piirteitä.
Vanhemmat lapset viettivät osan ajastaan oman isänsä luona. Ongelmat syntyivät, kun isän luota palatessaan pojat eivät halunneetkaan totella äitiään tai isäpuoltaan.
Perhe oli jakautunut kahtia. Mikä pahinta, uusperheen vanhempien yhteinen, nelivuotias lapsi oli alkanut matkia isoveljiltään huonoa käytöstä – myös hän oli alkanut kohdella ilkeästi omaa, biologista isäänsä. Tämä tuntui isästä musertavalta, ja uusperheen vanhemmat olivat alkaneet harkita jopa eroa.
Kirjassaan Pia Penttala kuvaa, kuinka ongelmat juonsivat pitkälti juurensa siitä, että poikien isän kodissa pätivät eri säännöt, kuin mihin heidän oli uusperhekodissaan mukauduttava.
Poikien isä ja äiti kasvattivat lapsiaan omissa kodeissaan hyvin eri tavoin.
– Jos lapsella on kahdet hyvin erilaiset säännöt, hän valitsee tietenkin niistä itselleen mieluisimmat, Penttala toteaa kirjassa.
Lapset olivat päässeet valta-asemaan, ja Penttalan mukaan manipuloimaan perheen aikuisten tunteita. Penttalan ohjauksessa poikien vanhemmat kuitenkin ymmärsivät, mitä uusperhe tarvitsee toimiakseen. Vanhempien olisi puhallettava yhteen hiileen ainakin muutaman kasvatukseen liittyvän avainasian kohdalla.
”Jos lapsella on kahdet hyvin erilaiset säännöt, hän valitsee tietenkin niistä itselleen mieluisimmat.”
Näin myös pojat voisivat paremmin.
Kirjassa mainitun perheen tapaus on melko raju esimerkki siitä, millaiseen tilanteeseen uusperheen pulmat voivat kärjistyä. Uusperheissä on kuitenkin havaittavissa joitakin selkeitä vaaran paikkoja, jotka voivat tulehduttaa kodin ilmapiiriä.
– En usko, että tapaus on edes harvinainen, Pia Penttala toteaa kirjassa. – On arvoitus, miksi kuitenkin päätämme uusperhetilanteissa tuhota asioita omalla käyttäytymisellämme.
Lue myös: Tottelevaisuus takaisin, toivoo Supernanny Pia Penttala
Uusperheen alkutaival on usein tunteiden vuoristorataa
Supernanny Pia Penttala tietää, että uusperheen mukana tulee helposti suuria haasteita: yhtäkkiä saman katon alla täysipäiväisesti tai vaikka vain osan ajasta asuvan porukan pitäisi muodostaa perhe, jossa on kaikille tilaa olla.
Penttala peräänkuuluttaa vanhempien vastuuta lasten hyvinvoinnista.
– Uusperheessä on kaikkien vanhempien pidettävä mielessä, että lasten hyvinvointi on koko perheen hyvinvoinnin edellytys.
Vanhemmalla voi kuitenkin olla samaan aikaan melko paljon käsiteltävää mielen päällä: Uusi suhde ja rakkaus ovat hyvällä tavalla ajatuksissa, kun taas entistä kumppania kohtaan saatetaan tuntea vihaa tai pettymystä.
Elämän murrosvaiheisiin sisältyy paljon suuria tunteita, jotka voivat alkaa värittää arkea.
Lapsille puolestaan voi olla hyvinkin tärkeää, että heidän elämänsä tärkeät aikuiset tulevat edes toimeen keskenään, vaikka he eivät olisikaan kaikesta samaa mieltä. Lapsi tarvitsee uudessa tilanteessa aikuisen esimerkkiä siihen, miten toimia.
Supernanny kokoaakin kirjassaan 4 vinkkiä siihen, kuinka uusperheessä tullaan paremmin toimeen.
Suomen Supernanny Pia Penttala on erityistason psykoterapeutti, lastensuojelualan ammattilainen ja kolmen lapsen äiti. Penttala on juuri julkaissut toimittaja, kirjailija Risto Pakarisen kanssa kirjan Suomen Supernanny – Pienillä teoilla parempaa perhe-elämää (Into).
Kommentit (4)
Niin kannattaa miettiä tarkkaan, että hankkiiko eron jälkeen uusperhettä vai keskittyykö kasvattamaan lapset aikuisiksi yhden vanhemman perheessä. Vanhemmat ovat usein jääneet omassa kasvuprosessissaan keskeneräisiksi ja pakottavat lapset mukaan sekaviin uusperhekuvioihin, jotkut vanhemmat tekevät tätä yhä uudestaan ja uudestaan ja lasten on vain sopeuduttava.. En toki kannata jöömistä ydinperheeseenkään, jos siellä vallitsee päivästä toiseen lähisuhdeväkivallan perhehelvetti.
Meillä juurikin tämä tilanne. Lapsilla äidillään rajaton ruutuaika, syödään mitä lapset haluaa (paljon valmisruokaa) ym. Ja äidin kanssa ei voi keskustella yhteisistä säännöistä (tai voi mutta se tarkoittaa että pitää alkaa toimia niinkuin hänen kotonaan). Että ihan mahdoton tilanne.
Entä kun lapset kyllä tykkää kaikista aikuisista, mutta toisen vanhemman uusi puoliso ei hyväksy lapsipuoliaan?
Vielä, kun isovanhemmat iskee lusikkansa soppaan. Heille, kun ei käynyt, että lapset piti äitipuolestaan. Heidän piti alkaa kääntämään lapsia häntä vastaan. Lasten isä oli täysin kykenemätön pitämään puolisonsa puolia ja seisomaan perheensä rinnalla. Hän antoi vanhempiensa tuhota hyvin alkaneen uusperheen elåmän. Kaikista eniten tästä kaikesta kärsi lapset. Heidän piti valita puolensa, äitipuoli tai isovanhemmat.
Perhe-elämä oli lopulta pelkkää kärsimystä kaikille. Mutta eihän nämä ”aikuiset” nähneet osuuttaan asiassa.