Minun tarinani 31.01.2017 Päivitetty 17.12.2019

Ota lapselle lukeminen osaksi arkea – monia pulmia voi ratkoa kirjan tuella

Lapsen ja vanhemman yhteisten luku- ja lorutteluhetkien avulla voi helpottaa arkea: tasoittaa uhmaiän kiukkukohtauksia, ratkoa vessapulmia ja rauhoittaa unille. Ääneen lukeminen vahvistaa lapsen kielen ja tunnetaitojen kehitystä.

Teksti
Riikka Heinonen
Kuvat
Istock

Pienelle lapselle lukeminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä lapsi oppii kielen aikuisen puhetta kuuntelemalla ja matkimalla.

– Vanhemmat antavat lapselleen lahjaksi äidinkielen lukemisen, loruttelun ja keskustelun kautta, kertoo lastenkirjallisuuden tutkija ja kriitikko Päivi Heikkilä-Halttunen.

Hän on asiantuntijana Lukukeskuksen Lue lapselle -hankkeessa, jonka tavoitteena on tuoda Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi esille lastenkirjallisuutta ja pienille lapsille lukemisen tärkeyttä.

Tutkimusten mukaan vain neljäsosa suomalaisvanhemmista lukee päivittäin lapselleen. Lue lapselle -hanke tuo Kelan äitiyspakkauksen katselukirjan oheen infomateriaalia lukemisen ja loruttelun tärkeydestä ja samalla muistuttaa, miten paljon iloa yhteisistä lukuhetkistä on lapselle ja aikuiselle.

Monta lukuhetkeä päivässä

Lapselle lukeminen tarkoittaa monelle vanhemmalle iltasatua. Lastenkirjallisuuden tutkijan mielestä yksi päivittäinen satuhetki ei kuitenkaan riitä, vaan lapsen ja vanhemman yhteisiä lukuhetkiä pitäisi olla useampia.

Kirjan voi ottaa mukaan osaksi arkista tekemistä ja lapsen kasvatusta. Iltasadun tarkoituksena on rauhoittaa lapsi uneen. Joskus kirja voi toimia myös virkistävänä piristeenä. Päivittäisissä puuhissa voi olla mukana pottakirja, ulossiirtymiskirja tai vaipanvaihtoloru.

– Kirjan tai lorun avulla voi saada uhmaikäisen tai muuten levottoman ja kiukuttelevan lapsen pään kääntymään. Alkavan riidan tai hepulikohtauksen voi katkaista sanomalla, että luetaanpas nyt kirjaa. Kirjasta saattaa löytyä samaistumispintaa tunnetilaan, jota lapsi samanaikaisesti työstää.

Lue lisää: Näin lapsi oppii lukemaan

Lukemalla valetaan tunnetaitojen perusteita

Monipuolinen, rikas ja persoonallinen äidinkieli on suuressa roolissa myös lapsen tunnekasvatuksessa. Varhaiset vauva- ja taaperoiässä aloitetut luku- ja lorutteluhetket ovatkin ensiarvoisen tärkeitä, kun valetaan lapsen tunnetaitojen perusteita.

– Lapsen olisi hyvä saada kirjallisia ärsykkeitä ja ravintoa oman puheen muodostukselle mahdollisimman monta kertaa päivässä. Keskustelu ja vuorovaikutus vanhemman kanssa on kaiken a ja o lapsen löytäessä sanat, joilla ilmaista itseään, Heikkilä-Halttunen tietää.

Häntä huolestuttaa, että vanhemmat eivät jutustele lapsilleen yhtä paljon kuin ennen. Jossain vaiheessa vuorovaikutuksen tärkeys on unohtunut.

– En tiedä, onko syynä se, että digilaitteet ovat imaisseet vanhemmat syövereihinsä, Heikkilä-Halttunen miettii.

Lue lisää: Lukeminen kehittää lapsen sosiaalisia taitoja – 7 syytä lukea lapselle

Kotimaisten kirjojen maailma on lapselle tuttu

Pienten lasten kirjatarjonta on tällä hetkellä runsasta ja monipuolista. Lastenkirjallisuudentutkija kannustaa valitsemaan joukosta kotimaisten kirjailijoiden ja kuvittajien teoksia. Niissä on suomalaisen lapsen arkeen kuuluvia asioita ja esineitä, kun taas ulkomaisten käännöskirjojen maailma voi tuntua lapsesta vieraalta.

– Monissa klassisissa katselukirjoissa näkyy maatalon eläimiä. Jos kirjassa on kalkkuna perinteisen vaaleanpunaisen possun sijaan, se voi aiheuttaa lapsessa hämmennystä, sillä hän ei ehkä ole koskaan aiemmin nähnyt kalkkunaa.

Tutustu lastenkirjallisuudentutkija Päivi Heikkilä-Halttusen Lastenkirjahylly-blogiin 

Lisätietoa aiheesta saa myös Päivi Heikkilä-Halttusen kirjasta Lue lapselle! Opas lasten kirjallisuuskasvatukseen (Atena).

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X