Lukemaan oppiminen: Lapselle jutteleminenkin edistää lukutaidon kehittymistä
Lukemaan oppiminen on osalle suomalaislapsista ajankohtaista ennen koulua: kolmannes osaa lukea yksittäisiä sanoja ja kolmannes jo tekstiä.
Lukemaan oppiminen tulee suomalaislapsille eteen verrattain myöhään, sillä monessa maassa koulu alkaa jo aiemmin.
– Yhtenä lukemaan oppimisen herkkyyskautena pidetään juuri 6–7 vuoden ikää, mutta lapset kehittyvät eri tahdissa, kertoo kasvatustieteen professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta.
Noin kolmasosa suomalaislapsista osaa kouluun mennessään lukea tekstiä ja kolmasosa joitakin sanoja. Loput aloittavat opettelun koulussa aivan alusta, mutta tuntevat usein jo paljon kirjaimia esiopetuksen ansiosta.
– Ajankohdan etuna voi nähdä sen, että 6–7-vuotiaat ovat jo valmiita keskittymään tehtäviin ja toimimaan muiden lasten kanssa. Myös lasten kehitysvaihe on tuolloin otollinen nopealle asioiden omaksumiselle, joten ekaluokan aikana monet taidot kehittyvät harppauksin eteenpäin.
Lukemaan oppiminen edellyttää hyvää sanavarastoa
Lukemaan oppiminen edellyttää hyvää sanavarastoa ja kielellistä ymmärtämistä. Niiden varaan rakentuvat kirjaintuntemus ja kirjain-äännevastaavuuden oivaltaminen.
– On täysin mahdollista, että lapsi oppii lukemaan itsekseen seuraamalla sivusta isomman sisaruksen lukuläksyn harjoittelua tai vaikka selvittämällä itse, mitä esimerkiksi Aku Ankan puhekuplassa lukee, Lerkkanen sanoo.
Herkkyyskauden tunnistaminen vaatii vanhemmilta herkkiä korvia. Lerkkanen kannustaakin vanhempia tarkkailemaan, milloin lapsi alkaa kiinnostua tekstistä ja lukemisesta.
– Kun lapsi alkaa kysellä, mitä tässä lukee tai lukeeko tässä näin, häntä voi auttaa. Silloin opettelun voi aloittaa vanhemman kanssa kirjainten nimistä ja äänteistä. Kiinnostus lukemista kohtaan auttaa aina hyvään alkuun.
Vanhempi, älä ole liian innokas!
Mitä vanhempi sitten voisi tehdä, että lukemaan oppiminen onnistuisi, vaikka kirjaimet ja tekstit eivät yksinkertaisesti kiinnostaisi lasta?
Älä ole liian innokas, äläkä ainakaan painosta, Lerkkanen neuvoo. Se vaikuttaa kielteisesti lukumotivaatioon.
– Lapsen lukemaan oppimista ei kannata hoputtaa, mutta ei ole syytä myöskään jarrutella, jos asia alkaa lasta kiinnostaa – oli hän minkä ikäinen tahansa.
Lerkkanen suosittelee lukemaan lapselle päivittäin ääneen, keskustelemaan luetusta sekä ylipäänsä juttelemaan lapsen kanssa paljon. Näin sanavarasto kasvaa, kielen ymmärrys kehittyy ja alkaa syntyä pohjaa myöhemmälle luetun ymmärtämisen taidolle. Samalla kehittyvät keskittymiskyky, mielikuvitus ja empatia.
– Kirjainleikit ja lapsen huomion kiinnittäminen esimerkiksi oman nimen kirjaimiin herättävät usein lapsen kiinnostuksen kirjaimia ja lukemista kohtaan. Ylipäätään leikinomainen yhdessä tekeminen innostavat lasta uusien asioiden äärelle.
Lue myös: Mitä lapsen pitää osata mennessään kouluun?
Lukemaan oppimisen erot tasoittuvat 2. luokalla
Verrattain myöhäinen lukemaan oppiminen ei tutkimusten mukaan vaikuta lasten oppimiseen ja koulumenestykseen.
Esimerkiksi Virossa koulu alkaa myös 7-vuotiaana, mutta lasten pitää oppia lukemaan jo esikoulussa 6-vuotiaana.
Maiden välisessä vertailututkimuksessa havaittiin, että varhain lukemaan oppiminen hyödyttää vain aivan koulun alussa, jolloin lähes kaikki virolaislapset osasivat lukea yksittäisiä sanoja.
Tämä etumatka kuitenkin hävisi jo ensimmäisen lukuvuoden keväällä, ja toisen lukuvuoden keväällä suomalaislasten lukutaito oli jopa ohittanut virolaislasten lukutaidon.
– Toisessa suomalaisessa tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että ennen kouluikää lukemaan oppineet säilyttivät etumatkansa lukunopeudessa, mutta lukemisen oikeellisuudessa ja luetun ymmärtämisessä koulussa lukemaan oppineet saavuttivat varhaiset lukijat toisen lukuvuoden lopussa, Lerkkanen kertoo.
Lue myös Anna.fi: Annan lukijat paljastivat suosikkikirjansa – montako Annan lukijoiden 10 ikisuosikista sinä olet lukenut?
Jaa oma kokemuksesi