Pasi jäi yksin kahden lapsen kanssa, kun puoliso kuoli – ”Aina, kun lapset piirtävät jotain, äitikin on kuvissa mukana”
Rakkaan puolison poismeno oli Pasille järkytys. Kun kaikki arjessa muuttui, läheiset ja vertaistuki olivat apuna.
Kun Pasi ja Satu tapasivat toisensa kolmekymppisinä nettitreffisivuston kautta, se oli menoa. Kaksikko osti nopeasti talon, ja vain reilun vuoden kuluttua ensitapaamisesta Satu alkoi odottaa parin ensimmäistä lasta.
– Satu ei koskaan surkutellut mitään. Hän oli täynnä elämää, Pasi muistelee.
Kun kaksi vuotta esikoisen syntymän jälkeen perheeseen odotettiin toista lasta, Satu sai yllättäen voimakkaan epileptisen kohtauksen. Sairaalassa selvisi, että Sadun aivoissa on kasvain, gliooma, joka tyypillisesti kasvaa aivojen sisällä epätarkkarajaisesti hermosolujen seassa.
Lääkärit halusivat tehdä uuden kuvantamisen varjoaineella tehostettuna, jotta kasvaimen koko ja sijainti saataisiin tarkasti määritettyä. Varjoainekuvausta ei kuitenkaan voida tehdä raskaana oleville, joten Satu sai ajan sektioon seitsemän viikkoa ennen laskettua aikaa.
– Sieltä syntyi 2,5-kiloinen pieni, terve tyttö, Pasi hymyilee.
Varjoainekuvaus tehtiin vielä samana päivänä. Selvisi, että kasvainta ei tarvitsisi leikata heti. Voitaisiin odottaa, että Satu on toipunut synnytyksestä.
Vauva isovanhemmille hoitoon
Kun Satu kahden kuukauden kuluttua leikattiin, kävi ilmi, että neliportaisella asteikolla Sadun aivokasvain oli toiseksi lievin. Kasvain oli kuitenkin tunkeutunut aivokudokseen, joten sitä ei pystytty leikkaamaan kokonaan pois.
Gliooman uusiutumisriski oli suuri ja leikkauksesta toipuminen rankkaa. Noin kolme viikkoa leikkauksen jälkeen, kun Satu heräsi aamuyöstä antamaan vauvalle maitoa, hän sai jälleen voimakkaan epileptisen kohtauksen.
– Siitä alkoi todella raskas ajanjakso, Pasi kertoo.
Satu sai seuraavien kuukausien aikana useita epileptisiä kohtauksia, jotka johtuivat lääkäreiden mukaan liikkeelle lähteneestä verihyytymästä sekä aivojen turvotuksesta. Kohtaukset olivat rajuja ja yllättäviä, joten vauvanhoito ei onnistunut.
– Vauva meni vanhemmilleni hoitoon. Se oli surulista, mutta koin, että oman jaksamiseni kannalta minun oli välttämätöntä käydä töissä, että saan välillä jotain muuta ajateltavaa.
Lopulta Satu kuitenkin alkoi toipua leikkauksesta ja epileptiset kohtaukset vähenivät. Vauva pääsi kotiin, ja myöhemmin Satu pääsi myös aloittamaan työt osa-aikaisesti. Elämä näytti hetkellisesti palautuvan normaaliksi.
Lopulliset hyvästit
Neljä vuotta leikkauksen jälkeen Satu alkoi tuntea itsensä todella väsyneeksi, mikä on yksi aivokasvaimen oire. Kontrollikuvista näkyi, että kasvain oli alkanut jälleen kasvaa ja se pitäisi taas leikata.
– Leikkauksen jälkeen, hieman ennen joulua, lääkäri soitti ja kertoi, että Sadun aivokasvaimen luokitus oli muuttunut ja se luokiteltiin nyt nelosluokkaan, eli ennusteeltaan huonoimmaksi. Se oli järkyttävä uutinen.
Satu sai sädehoitoa ja sytostaatteja. Toivo eli, kunnes kaksi vuotta toisen leikkauksen jälkeen, marraskuussa 2021, Sadun kunto romahti. Oikean käden ja jalan toiminta heikkenivät, eikä Satu kyennyt enää puhumaan kunnolla.
– Silloin tiesin, että Satu tulee kuolemaan tähän, Pasi sanoo hiljaa.
Toukokuussa 2022 Satu nukkui pois palliatiivisella osastolla siskonsa vierellään.
Hirveä ikävä
Vaikka Pasi oli osannut varautua puolisonsa kuolemaan usean vuoden ajan, oli lopullinen menetys silti järkyttävä. Asian käsittelyssä ovat auttaneet ystävät sekä vertaistuki.
– Olen puhunut Sadun poismenosta tuttavilleni sekä netin vertaistukiryhmissä muille leskeksi jääneille. Erityisesti saman kokeneille on ollut helppo puhua, sillä he todella tietävät, mitä tämä hirveä ikävä on.
Lapset olivat 8- ja 6-vuotiaita Sadun kuollessa. He ovat käsitelleet äitinsä kuolemaa omalla tavallaan.
– Aina, kun lapset piirtävät jotain, äitikin on kuvissa mukana.
Pasi kokee, että lasten kanssa asian käsittely on ollut haastavaa. Hän on kuitenkin yrittänyt lohduttaa, kun tytöt ovat itkeneet ja kertoneet ikävöivänsä äitiään, sekä viettänyt lasten kanssa mahdollisimman paljon aikaa.
Ensimmäisenä kesänä Sadun kuoleman jälkeen tytöt olivat kaivinkoneyrittäjäisänsä mukana jopa töissä.
– Kerroin asiakkaille aina, miksi lapset ovat mukana. Lapset saivatkin syödä monet herkut sinä kesänä, kun asiakkaat halusivat piristää tyttöjä.
Uudenlainen arki
Pasilla on ollut arjessa paljon opettelua, sillä Satu oli aiemmin se, joka hoiti kotityöt ja teki ruuan. Nyt Pasi on joutunut tekemään kaiken itse yrittäjyyden ja lastenhoidon lisäksi. Onneksi apuna ovat olleet isä, sisko, veli ja Sadun sukulaiset.
– Ihan hyvin olemme kuitenkin loppujen lopuksi selvinneet. Tytöillä menee hyvin koulussa ja arki rullaa. Minulla vain on niin hirveä ikävä.
Rakkaan puolison sairastumisen ja kuoleman jälkeen Pasi ei enää ole valittanut pienistä asioista. Muiden turhanpäiväinen nalkutus jopa hieman ärsyttää häntä.
– Aina, kun kuulen jonkun valittavan pienistä arkisista asioista, ajattelen, että tuolla menee elämässä liian hyvin. Itse ajattelen, että kaikki on hyvin, kun ihmishenkiä ei ole menetetty.
Jaa oma kokemuksesi