Miksi syntyvyys Suomessa laskee? – 9 selitystä
Miksi syntyvyys Suomessa on lähes nälkävuosien tasolla? Kumppaninpuute, elämäntyyli ja taantuma – lastenhankinnan lykkäämiselle on monta selitystä.
Syntyvyys on laskenut Suomessa 1800-luvun nälkävuosien tasolle. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 syntyi 55 472 lasta. Tätä vähemmän lapsia syntyi edellisen kerran nälkävuonna 1868, jolloin syntyi vähän alle 44 000 lasta.
Miksi syntyvyys laskee jo viidettä vuotta peräkkäin? Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen listaa syitä.
1. Lapset eivät sovi elämäntyyliin
Osa nuorista aikuisista siirtää lastenhankintaa, koska he haluavat keskittyä mieluummin vaikkapa harrastuksiinsa, matkusteluun tai ystävien tapaamiseen. Elämä lasten kanssa nähdään sitovana ja vaativana.
Väestöliiton Perhebarometriin vastanneista 20–40-vuotiaista peräti 37 prosenttia pitää ”muita mielenkiinnon kohteita” hyvin tärkeänä syynä lastenhankinnan siirtämiselle. Vajaa kolmannes pitää elämäntyyliään tärkeänä syynä siihen, ettei halua vielä lapsia.
2. Sopivaa kumppania ei ole löytynyt
Sukupuolten välillä on sellainen ero, että osa naisista haaveilee lapsesta, vaikka sopivaa kumppania ei olisikaan. Miehillä ajatus lapsesta liittyy sen sijaan kiinteästi parisuhteeseen: jos kumppania ei ole, ei lastakaan ajatella.
Kumppanin puute lykkäsi lastenhankintaa 46 prosentilla miehistä ja 41 prosentilla naisista.
Parisuhde voi myös olla luonteeltaan sellainen, ettei siihen haluta lapsia – tai sitten kumppani ei toivo lapsia, vaikka itse toivoisikin. Perhebarometrin vastaajista noin neljännes totesi, ettei lastenhankinta ole parisuhteessa ajankohtaista. Lähes yhtä moni ilmoitti, ettei puoliso halua lapsia.
3. Lastenhankinnan lykkäys alentaa lapsilukua
Naisen hedelmällisyys alkaa alentua jo vähän päälle 30-vuotiaana. Ikä ei valitettavasti anna naiselle kovinkaan paljon liikkumavaraa lastenhankinnassa.
On naisia, jotka tulevat raskaaksi helposti vielä yli 40-vuotiaina, mutta he kuuluvat vähemmistöön. Munasolujen laadun heikkeneminen ja munarakkuloiden väheneminen johtavat siihen, että raskaaksi tuleminen on iän karttuessa yhä vaikempaa. Lisäksi iäkkään äidin keskenmenoriski on suurentunut.
Perhebarometriin vastanneista naisista joka neljäs oli kohdannut vaikeuksia raskaaksi tulemisessa.
Lue myös:
Onko toinen lapsi pakko hankkia? Nämä ovat pienen ja ison perheen edut
Onko lapselle haitallista olla ainoa lapsi? Psykologi vastaa
4. Vapaaehtoinen lapsettomuus on lisääntynyt
Vapaaehtoisen lapsettomuuden valinneiden osuus on yleensä ollut Väestöliiton tutkimuksissa 5–7 prosenttia, mutta nyt osuus on kivunnut jo 15 prosenttiin. Syytä tähän ei tarkalleen tiedetä.
Tilanteeseen voi vaikuttaa se, että nykyään on luvallista sanoa, ettei pidä lapsista tai ei koe olevansa sopiva vanhemmaksi. Aiemmin parisuhteen kaavaan kuului se, että avioliittoon tulee lapsia, haluttiin heitä tai ei, mutta nyt päätös on jokaisen oma asia. Tämä on myös hyvä asia, sillä jokaisen lapsen tulisi saada syntyä toivottuna.
Vapaaehtoiseen lapsettomuuteen voi vaikuttaa myös se, että nykyvanhemmuus mielletään vaativaksi ja suorituskeskeiseksi.
Lue myös:
Nämä ovat lapsettomuuden yleisimmät syyt
Ryhtyäkö sijaisvanhemmaksi – Mitä se vaatii?
5. Köyhyys vie uskoa tulevaisuuteen
Nykyinen taantuma on jatkunut jo pitkään, toisin kuin 1990-luvun lama, joka meni nopeammin ohi eikä juuri vaikuttanut syntyvyyteen. Nyt taantuma puree sekä nuoriin aikuisiin että kolmekymppisiin: harva on turvassa irtisanomisilta. Taantuma alkoi 2008, ja syntyneiden määrä alkoi alentua pienellä viipeellä vuoden 2010 jälkeen. Suuntaus on jatkunut jo usean vuoden ajan.
Viidennes Perhebarometrin vastaajista mainitsee taloudellisen tilanteen syynä lastenhankinnan lykkäämiseen, ja työtilanteen maininneita on yhtä paljon.
Uutta on se, että lapsihaaveet näyttävät vähentyneen etenkin työttömillä ja pienituloisilla. Kun tuloja ei ole, ei lapsistakaan uskalleta haaveilla. Toisaalta on näyttöä siitäkin, että vaikka olisi itse turvatussa asemassa, heikot näkymät hillitsevät silti lapsihaaveita.
Suomessa syntyvyys on keskimäärin 1,65 lasta naista kohden, kun Ruotsissa vastaava luku on 1,9. Syntyvyys on nyt Suomessa samalla tasolla kuin Itävallassa ja Hollannissa.
Syntyvyys on meillä silti edelleen paremmalla tasolla kuin Saksassa tai Etelä-Euroopassa, jossa naiset joutuvat valitsemaan uran ja lasten välillä, koska hyvin toimivaa julkista päivähoitojärjestelmää ei ole.
Euroopan alhaisin syntyvyys on Kreikassa, joka on ajautunut syvään talouskriisiin.
6. Epävarma talous siirtää lastenhankintaa
Vakituinen työsuhde edistää lastenhankintaa, kun taas pätkä- ja silpputyöt siirtävät sitä eteenpäin. Ammattiin valmistumisen jälkeen moni haluaisi ensin vakituisen työn ja vasta sen jälkeen lapsia. Lastenhankinnan siirtäminen eteenpäin voi kuitenkin vaikuttaa niin, että lapsiluku jää toivottua pienemmäksi, kun suhteen molemmille osapuolille tulee lisää ikää ja samalla hedelmällisyys laskee.
Varma talous lisää lapsihaaveita: Suomessa suurituloisimmat haaveilevat suurperheistä, jopa neljästä lapsesta. Päivähoidon ja perhe-etuuksien vuoksi lasten hankinta ei ole hyvässä asemassa oleville naisille riski: naisen ei tarvitse enää tehdä valintaa uran ja lasten välillä.
Yksittäisiä tukia nostamalla tuskin pystytään vaikuttamaan syntyvyyteen. Lapsiperheiden tukien tulisi kuitenkin olla viimeisiä leikkauskohteita, jos mietitään syntyvyyttä ja koko maan tulevaisuutta.
7. Ensin opinnot, sitten perhe
Moni nuori aikuinen siirtää lastenhankintaa eteenpäin, koska haluaa tehdä ensin opintonsa valmiiksi. Viidennes perhebarometrin vastaajista ilmoitti, että opinnot siirtävät lastenhankintaa. Yliopisto- ja korkeakouluopinnot pitkittävät lastenhankintaa eniten: pisimmälle kouluttautuneet valmistuvat keskimäärin 27–28-vuotiaina.
Monissa muissa maissa korkeakoulututkinnot on mitoitettu suppeammiksi, jolloin niiden suorittamiseen kuluu vähemmän aikaa.
8. Katkokset työelämässä koetaan hankalina
Työelämän tahti on kiristynyt niin paljon, että moni nainen kokee perhevapaiden aiheuttamat katkokset hankalina. Näin ajattelevat etenkin korkeasti koulutetut naiset. Vaikka lapset eivät estäisi uraa, etenkin useamman lapsen saaminen voi kuitenkin olla hidaste, sillä naiset jäävät edelleen miehiä useammin ja pidemmiksi ajoiksi kotiin lapsia hoitamaan.
Perhebarometrin mukaan noin 30 prosenttia naisista piti työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmia vähintään jokseenkin tärkeinä syinä siirtää lapsen hankintaa.
9. Kaupungeissa halutaan vähemmän vauvoja
Tilastokeskuksen mukaan syntyvyys on alhaisinta Uudellamaalla. Kaikkialla maailmassa on näkyvissä sama trendi: tiheään asutuissa kaupungeissa on alempi syntyvyys kuin muualla.
Kaupungissa asuva väestö on koulutettua, ja opinnot siirtävät lastenhankintaa. Isosta perheestä haaveilevat myös muuttavat monesti lähikuntiin. Asumisen kalleus ohjaa valintoja ja saattaa vaikuttaa myös lapsilukuun. Suomen kaupungeista korkein syntyvyys on Seinäjoella.
Syntyvyys laskee kuitenkin myös alueilla, joilla asuminen on halpaa. Suomen maakunnissa syntyvyys on alentunut eniten Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla.
Anneli Miettisen haastattelun lisäksi jutun lähteenä on käytetty hänen kirjaansa Miksi syntyvyys laskee? (Väestöliiton Perhebarometri 2015).
Juttu on julkaistu Kaksplussassa 8/2016.
Lue myös aikaisempi juttu aiheesta:
Syntyvyys laskee Suomessa
Kommentit (2)
Olen ajatellut yhdeksi syyksi sen että jostain omituisesta syystä perheiden lapsista osa ei saa lapsia olenkaan, kun rupean miettimään oman suvun ja tuttava perheitä niin melkein joka perheessä on aina joku lapsista lapseton. Sekin voi vaikuttaa vähäiseen syntyvyyteen kun on niin paljon lapsettomia.
Ekaan liittyen esim lestadiolais nuoret eivät monetkaan halua elää niinkuin vanhempansa eivätkä harjoittaa heille odotettuja tapoja uskontoon liittyen. Näistä tulee jo suuri lasku syntyvyyteen