Nuorten aikuisten ihannelapsiluku on muutoksessa – näin moni ei halua lapsia ollenkaan

Lapsettomuustoiveiden takana saattaa olla syvempi kulttuurinen muutos.

Teksti

Anniina Rintala

Kuvat

iStock

Syntyvyys on Suomessa laskussa. Yhä suurempi osuus nimenomaan nuorista aikuisista ilmoittaa ihannelapsiluvukseen nolla. Asia selviää Helsingin yliopiston tekemästä tutkimuksesta, joka perustuu Väestöliiton keräämiin tietoihin.

Vuosina 2007–2018 toteutettuihin kyselytutkimuksiin osallistui 20–45-vuotiaita miehiä ja naisia viidestä eri syntymävuosiryhmästä: 1970–1974, 1975–1979, 1980–1984, 1985–1989 ja 1990–1994. Osallistujat ilmoittivat henkilökohtaisen ihannelapsilukunsa eli sen, kuinka monta lasta he haluaisivat saada.

Lopuksi tuloksia verrattiin huomioiden vastaajien ikä: esimerkiksi vuosien 1970–1974 syntymävuosijaotteluun kuuluvien 30-vuotiaiden vastauksia verrattiin myöhemmin syntyneiden 30-vuotiaiden vastauksiin.

Lue myös: Luuletko potevasi ikäkriisiä? Todennäköisesti se ei pidä paikkaansa – Tutkija selittää, mistä oikeasti on kyse

Tutkijat epäilevät syvempää muutosta

Päähavainto tutkijoiden mukaan oli, että ihannelapsiluvun lasku johtui siitä, että vuoden 1985 jälkeen syntyneissä ikäryhmissä lapsettomuutta toivoi yhä useampi.

Esimerkiksi vuonna 1990–1994 syntyneistä miehistä 26 prosenttia ilmoitti ihanteekseen täyden lapsettomuuden 25 vuoden iässä. Sen sijaan esimerkiksi vuosina 1975–1979 syntyneistä miehistä neljä prosenttia toivoi jäävänsä lapsettomaksi ollessaan 25-vuotiaita.

Naisilla vastaavat lukemat olivat 21 prosenttia ja kaksi prosenttia.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, voisiko ihannelapsiluvun lasku liittyä vuoden 2008 talouskriisistä johtuneeseen taloudelliseen epävarmuuteen.

– Vaikka koulutuksen, tulojen ja työllisyystilanteen sekä ihannelapsiluvun välillä havaittiin jonkin verran yhteyttä, erot ihannelapsiluvussa eri syntymäkohorttien välillä pysyivät merkittävinä, Kateryna Golovina Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista toteaa tiedotteessa.

Tämä viittaa siihen, että hedelmällisyysihanteiden laskun taustalla on syvempi kulttuurinen muutos kuin vuoden 2008 talouskriisistä johtuva tilapäinen muutos.

Asenteet lasten hankkimista kohtaan ovat muuttuneet Suomessa

Tulokset osoittavat, että asenteet lastenhankintaa ja perhe-elämää kohtaan ovat muuttuneet Suomessa. Vaikka aihetta ei ole suoraan tutkittu, laajemmat kulttuuriset muutokset yhteiskunnassa saattavat olla lapsettomuusihanteiden jyrkän kasvun taustalla.

Tämä puolestaan saattaa olla yksi syy siihen, että syntyvyys on laskenut.

– Nykyaika on muuttanut perinteisiä elämänpolkuja, joihin lasten hankkiminen on aiemmin kuulunut. Valinnanvapaus voi lisätä tietoisia päätöksiä lapsettomuudesta mutta myös epävarmuutta lasten hankkimisesta, tutkimuksessa mukana ollut psykologian professori Markus Jokela pohtii.

Lue myös: Tutkijat tunnistivat kolme syytä, miksi suomalaiset lykkäävät perheen perustamista