Psykologi Jaakko Sahimaa sai kaksosvauvat ja elää parasta parisuhdeaikaa: ”Tunneonnen laskua ei tarvitse pelästyä”
Monikkoraskauksiin liittyy tavallista enemmän riskejä. Alku oli Sahimaankin perheessä dramaattinen. Esikoisvauvojen isä on kuitenkin löytänyt uuden parisuhdeonnen.
Koti oli edelleen sama tuttu, kun Jaakko Sahimaa, 29, ja hänen vaimonsa Mirjami avasivat sen ulko-oven helmikuisena iltapäivänä ja astuivat sisään.
Vielä viikko sitten he olivat asuneet vaaleassa kaupunkikodissaan kaksin. Nyt mukana olivat kaksospojat, jotka nukkuivat musta-harmaiden bugaboiden vaunukopissa.
Jaakon ajatukset risteilivät ihastuksesta hämmästykseen. Kuten niin monella tuoreella vanhemmalla, jonka pää ei meinaa pysyä suuren elämänmuutoksen vauhdissa mukana.
– Muistan ajatelleeni, että vauvat ovat tässä hetken ja sitten elämä varmaan palaakin taas tuttuihin uomiinsa.
Lue myös: Elina ja Ismo saivat kahdet kaksoset peräjälkeen: ”Ovatko nämä kaikki teidän?”
Elämä kyllä asettui uomiinsa, vaikka uudenlaisiin sellaisiin. Vanhempien tunne oli kuitenkin huojentunut, sillä ajasta synnytyssairaalassa ei puuttunut dramatiikkaa.
Lapset kävivät hakemassa lisävauhtia teholta, ja vaimokin joutui verenhukan vuoksi leikkaussaliin. Yöllä puoli kahdesta neljään Jaakko vaelsi sairaalan käytävillä epätietoisena lastensa tai vaimonsa tilanteesta.
Lopulta kahden päivän kuluttua perhe sai viimein olla yhdessä.
Mistä onni johtuu?
Kaksi kuukautta lasten syntymän jälkeen vaunulenkeillä saatetaan pistäytyä kahvilassa. Pääsiäisen pariskunta viettää vauvojen kanssa Lapissa hiihdellen. Lapset tulevat ladulla mukana perävaunussa.
Jaakko kertoo, että nämä pari kuukautta ovat olleet seitsenvuotisessa parisuhteessa parasta aikaa.
Se kuulostaa paljolta, varsinkin kaksosten kohdalla, jolloin lastenhoito- ja kotityötä riittää molemmille vanhemmille yllin kyllin.
– Verrattuna kiireiseen työarkeen, olemme keskustelleet ja tehneet yhdessä paljon normaalia enemmän. Huumorin tasolla olemme löytäneet toisemme uudelleen.
Voisiko kaksosten vanhemmuus näyttäytyä samasta syystä positiivisena? Sahimaan perheessä vastuu on oikeasti jaettava puoliksi.
Pääsiäiseksi koko perhe suuntasi hiihtoretkelle Lappiin.
– Kaksosten kanssa isä ei voi jäädä syrjään. Molemmilla on kädet täynnä tekemistä. Vaimo hoitaa imetyksen ja minä vastaan vaipanvaihdosta ja paljolti kotitöistä.
Vai onko onnen salaisuus siinä, että Jaakko on organisaatiopsykologi ja Mirjami erityisopettaja sekä neuvolan terveydenhoitaja, joilla molemmilla on perusymmärrys lapsen tarpeista? Klaaraavatko asiantuntijat vanhemmuuden maallikkoa paremmin?
– Vanhemmuus ei kuitenkaan ole ammatti. Samankaltaiset haasteet jokainen kohtaa vanhempina: vähäuniset yöt, vaipparallit ja itkukohtaukset. Samalla viivalla ollaan – oli sitä työelämässä psykologi tai neuvolan terveydenhoitaja.
Oma aika on kortilla myös näillä onnellisilla vanhemmilla.
Jaakko pyrkii muistuttamaan itseään siitä, että kaikki on väliaikaista silloin, kun mieleen hiipii ajatus siitä, mistä muusta elämässä jää nyt paitsi.
Moni kolmekymppinen aikuinen kun on tottunut, että omia menoja ja urasuunnitelmia voi toteuttaa miten itselle parhaaksi sopii.
– Vasta lapsen saatuaan sitä oikeastaan ymmärtää, kuinka paljon vaivaa tarvitsee nähdä, että voi järjestää itselleen tunninkin omaa aikaa.
Vanhempien onnellisuus putoaakin tyypillisesti hetkeksi lasten syntymän jälkeen, Jaakko kertoo viitaten aiheesta tehtyyn tutkimukseen.
Onnellisuutta on kuitenkin olemassa kahta lajia. Tunneonnellisuus eli hyvä fiilis saattaa olla hukassa, kun esimerkiksi yöunet ovat vähissä, kotityöt kasaantuvat ja kaipaisi sitä paljon puhuttua omaa aikaa.
Sen sijaan syvempi onni ja merkityksellisyyden kokemus kasvaa lasten myötä.
– Tunneonnellisuuden laskua ei siis tarvitse pelästyä. Toisaalta onnen hetkiäkin tulee jatkuvasti lasten kanssa. Esimerkiksi kun vauva hymyilee ensimmäisen kerran, niin kyllä läikähtää.
Sahimaiden vauvat viihtyvät hyvin mukana vanhempien aktiviteeteissa.
Tervetullut olo silmäpusseineen ja univelkoineen
Ihmiselle voi siis olla hyväksi tehdä työtä puhtaasti muita varten. Silti vanhempien työkuormaa tulee yrittää jakaa tasaisesti.
Kaksosten kanssa kuitenkin oman twistinsä tuo se, että Jaakon lähtiessä kodista Mirjamin työtaakka kasvaa. Yhdet lisäkädet jäävät puuttumaan. Ajatukset palaavat monesti siihen, miten Mirjamilla ja vauvoilla menee.
– Yhden vauvan kanssa Mirjami varmasti pärjäisi melko vaivattomasti. Kahden kanssa arki vaatii tarkkaa suunnittelua.
Ennen lapsia Jaakko käytti paljon aikaansa työhön. Sitä arkea oli kuitenkin mahdollista elää suunnitellen itse sopivat tauot, ja elämä oli ennakoitavissa.
Lue myös: Psykologi vietti kuukauden päiväkodissa varhaiskasvatusta tutkien: ”Mainettaan parempaa työtä”
Kaksoset etsivät hiljalleen päivärytmiä, mutta taukoja ei voi pitää kuin itse haluaisi.
Jaakon yrittäjänä toimiminen antaa kuitenkin perheelle joustoa.
– Voin mennä työhuoneeseen, laittaa tunniksi oven kiinni, vetää luennon tai valmennuksen ja palata sen jälkeen heti perheen pariin.
Ensimmäinen koti-isäkuukausi sujui osana Duunitorin kanssa tehtyä #Koeaika-projektia, jossa organisaatiopsykologi kokeili vuoden aikana 12 erilaista työtä.
Ennen kaksosten syntymää Jaakko vietti kuukauden päiväkodissa. Se oli kuin kenraaliharjoitus lapsiperhe-elämään.
Koti-isänä Jaakon on tarkoitus jatkaa ainakin vielä koko kevään. Tuoreen isän ajatukset pyörivät kuitenkin jo siinä, miten suomalainen työelämä voisi olla entistä perheystävällisempi.
– Työelämän ja työpaikkojen tulee olla sellaisia, joihin äidit ja isät ovat tervetulleita antamaan sen hetkisen parhaan panoksensa isoine silmäpusseineen ja univelkoineen.
Sekin lisää pienten lasten vanhempien tyytyväisyyttä.
Jaa oma kokemuksesi