Supernanny Pia Penttala tietää, miksi perheiden arkiaamut ovat usein yhtä kaaosta – Näin päiväkotiaamuista saa sujuvia

Aamut voivat olla yllättävän haastavia – etenkin loman jälkeen, kun sekä lapset että aikuiset ovat ehtineet tottua heräilemään verkkaisesti. Arjen paluun ei kuitenkaan tarvitse automaattisesti tarkoittaa hampaiden kiristelyä ja riitaisia lähtöjä.

Supernanny Suomi -ohjelmasta tuttu erityistason psyko- ja perheterapeutti Pia Penttala kertoo, millä aamut voi pedata lapselleen ja itselleen mielekkäämmiksi.

Lue myös: Lapsi voi aloittaa päivähoidon innolla, mutta sitten tulee stoppi – Käytökselle on normaali selitys

1. Mitä kaikkea oman perheen aamuun kuuluu?

Sujuvien aamujen lähtökohta on se, että aivan ensimmäiseksi vanhemmat selvittävät itselleen, mitä perheen aamutoimet heiltä vaativat. Kahden vanhemman perheessä kannattaa jutella ääneen siitä, mitä molemmilta aamuisin vaaditaan.

Tätä pohtiessa on hyvä hahmottaa, että pieni lapsi ei pysty samalla tavalla suoraviivaisesti tekemään aamutoimia kuin aikuinen. Lapsi saattaa päivähoitoaamuina kaivata hetkeä, jolloin saa tankata oman vanhemman läheisyyttä esimerkiksi sylissä istuen.

Tällaisille kiireettömille hetkillekin on hyvä varata aamuihin sijaa.

Lapselle kannattaa alkaa ennen päivähoidon alkua puhua iloiseen sävyyn arjen alkamisesta. Yhdessä voi vaikka pohtia, keitä kavereita loman jälkeen taas pääsee tapaamaan ja mitäköhän leluja päivähoidossa taas odottaakaan.

2. Varaa riittävästi aikaa

Oleellista on, että aamun aikataulua ei ole viritetty aivan äärimmilleen. Varsinkin ensimmäisinä arkiaamuina loman jälkeen aikataulussa olisi hyvä olla joustovaraa esimerkiksi 15–20 minuutin verran.

Usein aamun tunnelma muuttuu kireäksi silloin, kun vanhempi stressaa myöhästymistä ja joutuu hoputtamaan lasta. Niinpä aikaa olisi hyvä varata siten, että homma ei kaadu pieneen viivästyksiin.

Riippuu vanhemman työtehtävistä, paljonko aikaa aikuisen valmistautumiseen on varattava aamuisin. Osa saattaa suosia sitä, että hoitaa omat aamutoimensa ensin ja käy vasta sitten herättämässä lapsen.

Toisaalta tällöin kannattaa muistaa, että lapsi ei todennäköisesti ole heti herättyään yhtä virkeä kuin vanhempi itse on touhuttuaan jo tovin. Lapsen kannattaa antaa rauhassa herätä ja nousta sängystä, eikä vaatia häneltä heti mitään.

Vanhemman oma valmistautuminen ei myöskään saisi olla pois siitä ajasta, mikä lapsella on käytettävissä aamutoimiin. Varsinkin pienet lapset tarvitsevat aamutoimiinsa usein vanhemman läsnäoloa ja tukea.

3. Valmistele jo edeltävänä iltana

Jos lapsen mielivaatteet eivät olekaan aamulla puhtaita vaan pyykkikorissa, voi harmitus herkästi lietsoontua. Vaatteet on hyvä valita yhteisymmärryksessä jo edeltävänä iltana – eikä aivan nukkumaanmenon hetkellä vaan hieman aikaisemmin.

Tuolloin lapsi itsekin voi osallistua päivähoitorepun pakkaamiseen sekä auttaa asettelemaan seuraavan päivän vaatteet sopivalle paikalle, käden ulottuville. Sama on hyvä tehdä omillekin tavaroille.

Näin aamulla ei kulu aikaa siihen, että joutuu etsimään sadehousuja tai puhdasta sukkaparia.

4. Leikkisyys kannattaa

Pukemistilanteissa voi aivan huoletta käyttää huumoria ja erilaisia leikkejä avuksi, sillä ne usein tekevät ilmapiiristä iloisen. Leikkiminen on myös lapsille luontainen tapa toimia, ja siksi se voi hyvin auttaa silloin, kun pukeminen ei esimerkiksi yhtään houkuttele.

Pukeminen voi sujua jouhevasti esimerkiksi vaatemadon avulla, jossa vaatekappaleet asetellaan jonoon sen mukaan, missä järjestyksessä pukeminen etenee.

Toinen hauska tapa voi olla ajanottaminen puhelimen ajastimella: Tehdään yhdessä oma pukemisennätys?

Joskus tällaiset keinot saattavat tuntua aikuisesta typeriltä, mutta ne usein kannattavat ja kannattelevat aamutoimia.

Kun ilmapiiri on myönteinen, on kaikkien – niin lasten kuin aikuistenkin – mukavampi aloittaa päivä.