Tutkimus: Vanhemmat ja opettajat eivät tunnista lasten ahdistusta – vanhemmat tunnistavat tunnetiloja kuitenkin paremmin
Sukupuoli vaikutti siihen, miten aikuiset tulkitsivat lasten myötätuntoisuutta.
Vanhemmat ja opettajat eivät välttämättä tunnista lasten tunnetiloja, kertoo Erna Törmälehdon tuore väitöstutkimus Tampereen yliopistosta. Tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan lasten sisäisiä kokemuksia verrattuna siihen, miten opettajat ja vanhemmat tunnistivat näitä lasten olotiloja.
Lue myös: Näin saat lapsen kertomaan päivästään: 4 keinoa + 5 kysymystä
Selvitettävänä oli myös se, linkittyykö lapsen sukupuoli niin kutsuttuun ohitunnistamiseen ja onko samalla lapsella monta aikuisen ohitunnistamaa tunnetilaa.
Tutkimuksessa arvioitiin seuraavien tunnetilojen tunnistamista: ahdistava olo, rauhattomuus, ulkopuolisuus ja myötätuntoisuus.
Lapset vastasivat lomakkeella, miten kokivat tunnetilansa. Myös vanhemmat ja opettajat vastasivat kyselylomakkeella. Sen täytti 989 viides- tai kuudesluokkalaista oppilasta, 780 vanhempaa ja 50 luokanopettajaa vuonna 2013.
– Vanhemmat tunnistavat jonkin verran paremmin lasten tunnetiloja kuin opettajat, mutta paljon jää molemmilta piiloon, kertoo Erna Törmälehto tiedotteessa.
Ahdistava olo ja jännittäminen jäi usein tunnistamatta – muita tunteita tunnistettiin paremmin
Vanhemmat tunnistivat hyvin lasten myötätuntoisuutta ja ulkopuolisuuden kokemusta. Opettajilta jäi sen sijaan pimentoon lapsen myötätuntoisuus.
Ahdistava olo ja rauhattomuus olivat molemmille vaikeita tunnistaa.
– Tyttöjen ja poikien tunnetilojen tunnistamisessa näyttäisi olevan myös jonkin verran eroja, Törmälehto jatkaa.
Opettajat ylitunnistivat tyttöjen myötätuntoisuutta. Sen sijaan poikien myötätuntoisuutta opettajat eivät niin usein tunnistaneet. Poikien myötätuntoisuus oli tutkimuksen mukaan useammin sisäänpäin kääntynyttä, kun taas tyttöjen enemmän ulos suunnattua.
Sen sijaan poikien rauhattomuus havaittiin käyttäytymisessä, mutta tyttöjen rauhattomuus jäi usein sisäiseksi kokemukseksi.
Jännittämisen havaittiin tutkimuksen perusteella olevan myös yleistä, lähes kaksi kolmasosaa tutkittavista jännitti, mutta se jäi usein vanhemmilta ja opettajilta huomaamatta.
– Jännittäminen näytti olevan lasten keskuudessa hyvin yleistä. Se oli yksittäinen tunne, jossa aikuisten arviot poikkesivat erittäin voimakkaasti lasten itsearvioista, toteaa Törmälehto.
Jaa oma kokemuksesi