Iso osa suomalaisista ei tiedä kantavansa yleistä seksitautia: ”Valtaosa ihmisistä saa jossain vaiheessa”
Kondylooma on toiseksi yleisin seksitauti maassamme, vaikka kaikki voisivat suojautua siltä rokotteella.
Kondylooma on syylämäinen ihomuutos, jonka aiheuttajia ovat tietyt ihmisen papilloomavirustyypit (HPV). Tauti voidaan todeta yhdestä tai useammasta syylästä sukuelinten iholla, limakalvoilla tai peräaukon ympärillä, mutta se on mahdollinen myös suun alueella.
Kondyloomasta on käytetty ennen yleisemmin nimitystä visvasyylä, viitaten virheellisesti taudin oirekuvaan. HP-virus voi nimittäin myös piillä oireettomana ilman näkyviä ihomuutoksia.
– Kondyloomaan ei ole seulontatestiä kuten esimerkiksi klamydiaan. Yleensä papilloomavirustartunta on jo saatu kuukausia ennen kuin ihomuutokset ilmenevät, HUSin iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back kertoo.
”Valtaosa ihmisistä kantaa jossain vaiheessa papilloomaviruksia”
Joka kolmas tai neljäs käynti HUSin iho- ja sukupuolitautien poliklinikalla liittyy kondylooman toteamiseen tai hoitamiseen. Arviolta Suomessa hoidetaan kondylooman vuoksi lähes 12 000 henkilöä vuodessa, mutta sitä aiheuttavaa HP-virusta kantaa useampikin.
– Valtaosa ihmisistä kantaa jossain vaiheessa papilloomaviruksia, mutta usein oma immuniteetti hävittää viruksen, eikä silloin tule välttämättä oireita. Kondyloomahan tulee hyvin pienelle osalle niistä ihmisistä, joilla on tartunta. On kauhean ikävää potilaille, kun koskaan ei voi sanoa varmaksi, onko tartuntaa vai ei, ellei ole näkyviä muutoksia, Hiltunen-Back sanoo
Kondylooma on suomalaisille melko tuntematon tauti. Koska se ei välttämättä vaivaa mitenkään, voi olla vaikea ymmärtää edes saaneensa sitä. Kondylooma voi olla muutenkin vaikeaa tunnistaa itse.
– Pääsääntöisesti kondyloomat ovat hyvin oireettomia syylämäisiä muutoksia, jotka eivät aiheuta kipua. Moni luulee kondyloomia luomiksi, koska ne ovat ihonvärisiä pieniä nystyröitä. Ne voivat kutista, mutta ei välttämättä.
Kondylooma voi tulla myös suuhun, mutta Hiltunen-Backin mukaan kondyloomat suun alueella ovat harvinaisia.
– Meillä sukupuolitautipolilla genitaalialueen syyliä omaava potilas ottaa hyvin harvoin puheeksi suun alueen muutoksia.
Lue myös: Seksin synkkä puoli – sukupuolitauti voi tarttua myös sikiöön
Kondylooma vaivaa eniten nuoria aikuisia
HP-virus tarttuu pääasiassa seksin kautta limakalvo- ja ihokosketuksessa. Lähes puolet todetuista kondyloomatartunnoista löytyy 20–30-vuotiailta. Hiltunen-Backin mukaan kondyloomalta on lähes mahdotonta suojautua ilman rokotetta. Kondomikin ehkäisee tartuntaa vain noin 70-prosenttisesti.
HPV:stä tunnetaan melkein 200 erilaista virustyyppiä, minkä takia se on vaikeaselitteinen ammattilaisillekin. Hiltunen-Back kuvaileekin kondylooman taudinkuvaa ja hoitoa haastavaksi.
– Sanon potilaille aina, ettei kaikkeen ole vastausta. En voi sanoa, että hoito on tämä ja sillä kondylooma paranee heti, koska kaikilla ei valitettavasti toimi kaikki.
Kondylooma on yleensä vaarallisen sijaan kiusallinen
Valtaosa HPV-infektioista paranee itsestään ajan kanssa. Kondyloomat kuitenkin uusiutuvat helposti ja niitä voidaan joskus joutua hoitamaan useamman vuoden. Useimmiten ihminen kuitenkin paranee niistä.
– Aika näyttää, onko tartunta nopeasti väistyvä vai pitkäaikainen. HP-virukset aiheuttavat monia erilaisia ilmentymiä. Kondylooman aiheuttaja on kuitenkin kiltti virus, josta on yleensä helppo päästä eroon ja se jää harvemmin vaivaamaan ikuisesti, Hiltunen-Back toteaa.
Moni ei tajua epäillä kondyloomaa ja yleensä lääkäriin mennäänkin viiveellä vasta ihomuutosten ilmetessä. Hiltunen-Back sanoo, ettei hoitamaton kondylooma ole kuitenkaan katastrofi.
– Hoitamaton kondylooma ei aiheuta välttämättä yhtään mitään. Se on potilaalle vaivana useammin kiusallinen ja ahdistava kuin vaarallinen. Näppylät eivät välttämättä muutu pahempilaatuisiksi, vaikka niitä ei hoitaisi. Joskus kondyloomat katoavat jopa spontaanisti
Lue myös: Klamydia vei Mintulta kyvyn saada lapsia
Rokote voisi hävittää kondyloomat lähes kokonaan
Kansallisessa rokotusohjelmassa annettava HPV-rokote kohdistuu pääosin syöpää aiheuttavia virustyyppejä vastaan.
– Ensimmäisen rokoteeen tarkoituksena oli estää tiettyjä pahanlaatuisia virustyyppejä, jotka aiheuttavat kohdunkaulan syöpää, johon ihmisiä kuoli. Mutta nyt tiedetään, että maissa, joissa käytetään rokotetta, jossa on sekä syöpää aiheuttavia virustyyppejä että ”kilttejä” kondyloomaa aiheuttavia virustyyppejä, on kondyloomat saatu hävitettyä lähes kokonaan, Hiltunen-Back kertoo.
Toistaiseksi syövän ohella myös kondyloomaa vastaan suojaa antava HPV-rokote ei ole kuitenkaan kansallisessa rokoteohjelmassa, kuten Hiltunen-Back toivoisi.
– Tietysti kun hoidan kondyloomia enkä muita HPV-muutoksia niin toivon, ettei niitä olisi niin paljon. Silloin potilaille ei aiheutuisi taudista ahdistusta ja muuta psyykkistä haittaa. Onneksi maksullinen rokote on kuitenkin saatavissa kaikille reseptillä apteekista.
Tartuttavuus on harvalla elinikäistä – Kondylooma ei ole syy häpeään
Kondyloomasta tai muistakaan seksitaudeista ei pidä olla häpeissään, sillä ne ovat sairauksia siinä missä muutkin. Se ei tarkoita loppua seksielämälle, joskin hoidosta ja tartuttamisesta on syytä ottaa selvää.
Kondyloomat ovat Hiltunen-Backin mukaan yleensä merkkejä siitä, että virus on aktiivinen. Siispä kun kondyloomia on näkyvillä, ne voivat tarttua. Tartuttavuus on harvalla kuitenkaan elinikäistä, mikä on Hiltunen-Backin sanoin yleinen harhaluulo.
– Täytyy pitää mielessä, että kun tauti on tuore ja on oireita, niin sitä on mahdollista tartuttaa. Mutta täytyy myös muistaa, että koska kondylooma on niin yleinen, voi seksikumppanillakin olla jo virustartunta eli aina ei ole selvää mistä ja milloin se tulee. Naisten papa-muutokset, jotka eivät ole kondyloomia vaan muita HPV:n aiheuttamia solutason muutoksia, eivät välttämättä tartu.
Kondyloomaan on itsehoitolääkkeitä
Kondyloomia voi hoitaa kotona liuoksella tai voiteella, joita laitetaan syylien päälle. Yleensä niitä käytetään useampana päivänä ja annetaan olla yön yli.
Lääkärin vastaanotolla voidaan tehdä puolestaan jäädytyshoitoa, ja myös laserhoito tai leikkaus on mahdollinen. Koska kondyloomat uusivat helposti, ei yhtä varmaa hoitokeinoa kuitenkaan ole.
– Kondyloomien hoitojen ongelma on, että vaikka näkyvät syylät saadaan pois, virus voi olla aktiivinen ja uusia muutaman kuukauden päästä ilman, että hoito on epäonnistunut. Hoitomenetelmä valitaan yksilöllisesti, sillä koska kondyloomaan ei ole parantavaa ratkaisua, ei hoidoista haluta olevan ihmisille haittaakaan, Hiltunen-Back toteaa.
Juttua päivitetty 24.10.2023. Täsmennetty HPV-rokotetta koskevaa kohtaa: toistaiseksi syövän ohella juuri kondyloomaa vastaan suojaa antava HPV-rokote ei ole kansallisessa rokoteohjelmassa.
Jaa oma kokemuksesi