Tiesitkö, että munasarjat muuttuvat jatkuvasti? Naisella on kaikki munasolut jo syntyessään, mutta suurin osa niistä menee hukkaan
Parilliset munasarjat ja munanjohtimet työskentelevät aktiivisesti vaihdevuosiin asti.
Munasarjat ja munanjohtimet kuuluvat naisen sisäisiin sukupuolielimiin yhdessä emättimen ja kohdun kanssa. Tiedätkö, missä ne tarkalleen sijaitsevat tai mikä niiden tarkoitus oikein on?
Munasarjoissa on eri alueita
Sekä munasarjat että munanjohtimet ovat parilliset. Munasarjat sijaitsevat vatsakalvon muodostamassa syvennyksessä kohdun ja lantion sivuseinän välissä. Munanjohtimet lähtevät puolestaan kohdun yläosan molemmin puolin, ja munanjohtimen kohtuun liittyvä osa on kokonaan kohdun seinämän sisässä. Munanjohtimen suuaukko avautuu siis kohtuonteloon.
Munasarjassa on rakenteellisesti ja toiminnallisesti toisistaan eroavia alueita, joista puhutaan ydin- ja kuorikerroksena. Sidekudosmaisen ydinkerroksen sisällä kulkee veri- ja imusuonia sekä hermoja, kun taas kuorikerroksessa on sen sijaan munarakkulat, joissa munasolu kehittyy.
Munasolu irtoaa munasarjasta puolessa välissä kuukautiskiertoa. Tätä kutsutaan ovulaatioksi eli ajaksi, jolloin raskauden alkamiselle on tilastollisesti suurin mahdollisuus.
Munasarjat painavat noin kuusi grammaa
Munasarja on lähes valkoinen elin, joka on pinnaltaan poimuinen. Lisääntymisen kannalta keskeiset munasarjat ovat hedelmällisessä iässä olevalla naisella noin 4 x 2 x 1 senttimetrin kokoiset ja painavat noin kuusi grammaa.
Munasarjojen tehtävänä on tuottaa ja varastoida munasoluja. Lisäksi munasarja tuottaa naisen sukupuolihormoneja, eli estrogeenia ja progesteronia. Nämä munasarjojen erittämät hormonit säätelevät kohdun limakalvon rauhasten toimintaa.
Munanjohtimet ovat puolestaan noin 10–12 senttimetrin pituiset käyrät elimet, joita pitkin munasarjoissa kypsynyt munasolu kulkeutuu kohtuun.
Suurin osa munasoluista menee hukkaan
Miehille muodostuu uusia sukusoluja koko eliniän, mutta naisella on kaikki munasolut jo syntyessään.
Munasarjat alkavat kehittyä alkiolle jo aivan raskauden ensimmäisillä viikoilla. Munasolu, josta sinä olet saanut alkusi, on siis ollut biologisen isoäitisi sisällä hänen raskausaikanaan.
Kehittyvän munasarjan pintaosassa on 6.–7. raskausviikolla jo noin 10 000 alkumunasolua, eli oogoniota. Myöhemmin munasoluja on noin raskauden puolivälissä enimmillään jopa 6–7 miljoonaa, mutta syntymän hetkellä niitä on jäljellä ”enää” 1–2 miljoonaa.
Kuukautisten alkamisiässä munasarjoissa on jäljellä noin 400 000 primaarista munasolua. Suurin osa munasoluista menee sittemmin hukkaan solukuoleman takia, koska ainoastaan 300–500 niistä valikoituu ovuloitumaan naisen ollessa hedelmällisessä iässä noin 30–40-vuotiaana.
Munasarjat hiipuvat vaihdevuosina
Kuukautisten alkamisesta vaihdevuosiin asti munasarjoista on siis irronnut keskimääräisesti noin 400 kypsää munasolua. Vaihdevuosilla tarkoitetaan aikaa, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja sammuu lopulta. Tällöin estrogeenituotanto hiipuu, munarakkuloiden määrä vähenee ja ovulaatiot loppuvat. Munasarjat ovat vaihdevuosi-ikäisillä enää noin 1,5 x 0,7 x 0,5 senttimetrin kokoiset.
Vaihdevuosioireet, kuten hikoilu ja kuumat aallot, liittyvät munasarjojen estrogeenituotannon vähenemiseen. Oireet ovat useimmiten ohimeneviä, vaikka estrogeenitaso jääkin menopaussin eli viimeisten, spontaanisti tulevien kuukautisten jälkeen pysyvästi matalaksi.
Vaihdevuodet alkavat yleensä 45–55 ikävuoden aikana. Ne voivat kuitenkin alkaa aiemminkin esimerkiksi munasarjojen poiston seurauksena. Munasarjojen toiminnan hiipuessa aivolisäkkeen follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) taso nousee. Yksittäisistä estrogeenitasojen mittauksista ei ole välttämättä hyötyä, vaan FSH-tason määritys on luotettavin laboratoriotutkimus menopaussin osoittamiseksi. Yli 40 IU/l tarkoittaa yleensä menopaussia.
Menopaussin jälkeen munasarja on surkastunut ja kellertävä elin, jossa ei ole enää munarakkuloita.
Lähteet: Väestöliitto, Terveyskirjasto, Anttonen A.
Jaa oma kokemuksesi