Punoitusta, näppylöitä ja hilseilyä – hankala perioraalidermatiitti vaivaa usein naisia, mutta voi iskeä myös lapseen
Näppylöitä suun ympärillä? Kyseessä voi olla sinnikäs suunympärysihottuma, eli perioraalidermatiitti, jolle monet ulkoiset ärsykkeet altistavat.
Suunympärysihottuma, eli perioraalidermatiitti on kasvojen alueen ihotauti. Sitä esiintyy eniten 15–45-vuotiailla naisilla, mutta se on mahdollinen myös lapsilla ja miehillä.
Suunympärysihottuman ero muihin talirauhasten tauteihin kuten ruusufinniin tai akneen voi olla joskus epäselvä, mutta perioraalidermatiitille tyypillistä on tarkkarajainen oireilu juuri suun ympärillä.
Perioraalidermatiitti aiheuttaa punotusta, näppylöitä ja hilseilyä
Perioraalidermatiitti ilmenee pieninä märkänäppylöinä, hilseilynä ja läiskikkäänä punoituksena suun alueella sekä joskus myös nenänpielissä.
Sille on tyypillistä oireiden äkillinenkin vaihtelu.
Taipumuksen atooppiseen ihottumaan on arveltu olevan keskeistä taudin synnyssä, mutta atopiassa ihottuma on tavallisesti perioraalidermatiittia tasaisempaa ja kuivempaa eikä märkärakkuloita esiinny.
Suunympärysihottuman perussyytä ei tunneta. Tiedetään kuitenkin, että muun muassa kosmetiikka ja kortisonivoiteet voivat laukaista oireet. Myös UV-valo ja lämpötilan vaihtelut voivat pahentaa tautia.
Lapsilla suun ympäristön ihottumaa voi esiintyä ruoka-allergioiden ja sinkin puutoksen yhteydessä.
Tyypillisesti ihmisellä, jolla on perioraalidermatiitti, huulen ja ihottuman väliin jää kapea kaistale tervettä ihoa. Tauti voi levitä myös silmien lähelle, mutta ainoastaan silmien alueella olevaa tautia kutsutaan puolestaan periokulaaridermatiitiksi eli silmänympärysihottumaksi.
Suunympärysihottuma vaatii hellävaraista puhdistusta ja kosteutusta
Perioraalidermatiittia voi yrittää hoitaa omatoimisesti ilman lääkkeitä.
Tärkeintä perioraalidermatiitin hoidossa on ihon puhdistus ja kosteutus. Joillakin auttaa meikkien ja ihonhoitotuotteiden vaihtaminen herkälle iholle sopiviksi tai kaikenlaisen kosmetiikan käytön vähentäminen minimiin.
Alkoholia sisältäviä puhdistusaineita tulee välttää, koska ne kuivattavat ihoa entisestään. Myös voimakkaita kuorintoja tulee vähentää ja paksuista kosteusvoiteista on suotavaa pysytellä erossa silloin, kun kyseessä on perioraalidermatiitti.
Kasvojen pesemiseen sopii parhaiten maitomainen puhdistusemulsio, ja aurinkorasvaa kannattaa käyttää talvellakin UV-valon ärsytykseltä suojautumiseksi.
Perioraalidermatiittiin saa apteekista ilman reseptiä erilaisia lääkevoiteita, joilla suunympärysihottumaa voi hoitaa.
Esimerkiksi metronidatsolivoide tai -geeli auttaa yleensä hyvin myös lasten oireisiin. Myös pimekrolimuusi- tai atselaiinihappovoidettakin voi kokeilla paikallishoitona muutamien viikkojen ajan.
Jos perioraalidermatiitti ei nitisty kotikonstein
Perioraalidermatiitti on monien muiden ihotautien tavoin oirekuvaltaan aaltoileva – joskus oireet vaivaavat enemmän, kun taas välillä ne voivat lievittyä tai loppua pidemmäksi aikaa.
Varsinaista parantavaa hoitoa suunympärysihottumaan ei ole, mutta sitä voi ehkäistä välttämällä tarpeetonta kemikaalien käyttöä kasvoilla.
Jos kotihoito ei auta, kannattaa käydä ihotautilääkärillä. Perioraalidermatiitti voidaan hoitaa myös sisäisellä lääkehoidolla suun kautta.
Kuuriluontoisesti käytettävät lääkkeet tehoavat yleensä hyvin, mutta perioraalidermatiitti uusiutuu herkästi.
Lähteet: Terveyskirjasto, Potilaan lääkärilehti, Yliopiston Apteekki
Jaa oma kokemuksesi