”Todennäköisesti luultua yleisempi kehityshäiriö” – Tubulaariset rinnat ovat vaiettu vaiva, joka koskee yllättävän useaa naista
Tubulaariset rinnat eli putkirinnat on rintojen kehityshäiriö, joka aiheuttaa rinnan rakenteessa tiettyjä poikkeavuuksia. Rintojen ulkonäköä voi hoitaa korjausleikkauksella, mutta putkirintaisuuden aiheuttamiin imetysongelmiin leikkaus ei auta.
Tubulaariset rinnat eli putkirinnat ovat saaneet nimensä siitä, että tällä tavoin kehittyneet rinnat ottavat usein putkimaisen muodon.
Kyseessä on rintojen kehityshäiriö, joka saa alkunsa jo sikiönkehitysvaiheessa, kertoo plastiikkakirurgian erikoislääkäri Elena Surcel HUS:lta.
Kehityshäiriö aiheuttaa joko toiseen tai yleisimmin molempiin rintoihin tiettyjä rakenteellisia muutoksia. Rintarauhakudosta on normaalia vähemmän ja se on sidekudosmaisen tiivistä, toisin kuin normaali rintarauhaskudos. Nännipiha on tubulaarisessa rinnassa laakea ja siitä usein puuttuu selkeä nänninipukka.
– Kehityshäiriössä rinnan alaosa ei lähde normaalisti kehittymään. Nännipiha voi olla laajentunut ja työntynyt rintarauhaskudoksen kevyemmän vastuksen suuntaan, mikä aiheuttaa putkimaisen rakenteen, Surcel kuvaa.
Lue myös: Miksi miehillä on nännit ja viisi muuta faktaa, joita et nänneistä tiennyt
Toisin sanoen rinta ei pääse kehittymään normaalisti, vaan se laajenee siihen suuntaan mihin pääsee. Rinnan ihotasku on alaosasta vajaavaisesti kehittynyt, jolloin alaosassa ei ole tilaa, johon rinta pääsisi laajentumaan.
Tubulaariset rinnat on luultua yleisempi kehityshäiriö – voi jäädä myös huomaamatta
Häiriön yleisyyttä ei tiedetä varmasti, sillä kaikki tapaukset eivät päädy terveydenhuollon tietoon – eikä välttämättä edes henkilö itse huomaa kehityshäiriötään. Sen vaikeusaste nimittäin jaetaan kolmeen ryhmään, joista aste 1 on lievin ja aste 3 vakavin muoto.
Lievimmässä asteessa ero tavallisiin rintoihin voi olla hyvin vähäinen.
– Lievää kehityshäiriötä on vaikea erottaa terveistä rinnoista, koska terveitäkin rintoja on monenlaisia. Tubulaarisuutta voi verikokeilla tai muulla tavalla todeta, vaan diagnoosi tehdään rinnan ulkonäön perusteella.
Toisessa asteessa tubulaarisuuden merkit ovat selkeämmin havaittavissa, ja kolmannessa eli vakavimmassa asteessa ero tavallisiin rintoihin on jo huomattava.
Hoitoon luonnollisesti hakeutuvat vain ne, jotka kokevat häiriöstä koituvan haittaa.
– Oletettavasti tubulaariset rinnat on huomattavasti luultua yleisempi kehityshäiriö, Surcel arvelee.
Ei terveydellisiä riskejä
Kehityshäiriön vakavuudesta puhuttaessa on muistettava, ettei tubulaarisiin rintoihin liity terveydellisiä riskejä tai kehityshäiriöitä.
Toiminnallista haittaa voi ilmetä, jos rinnoissa on voimakas eriparisuus eli toinen rinta on painava ja toinen pieni. Tällöin esimerkiksi sopivien liivien löytäminen voi olla hankalaa.
– Yleensä ero on pieni, mutta joskus huomattava. Jos on yli 30 prosentin puoliero, puhutaan epäsymmetrisistä rinnoista, Surcel selventää.
Korjausleikkaus tehdään julkisella puolella sosiaalisen haitan perusteella
– Sosiaalinen haitta voi olla suurikin, kun ottaa huomioon, että kehityshäiriö tulee ilmi rintojen alkaessa kasvaa murrosiässä, jolloin muutenkin ollaan herkässä vaiheessa, Surcel huomauttaa.
Vaikkei fyysisiä terveydellisiä ongelmia putkirinnoista yleensä seuraakaan, esteettistä puolta ei voi väheksyä, sillä tubulaariset rinnat voivat olla kantajalleen iso sosiaalinen haitta.
Korjausleikkaukseen voi hakeutua jo nuorena, mutta monet saattavat elää ja tuskailla pitkäänkin tubulaaristen rintojensa kanssa, ennen kuin koettu sosiaalinen haitta ajaa plastiikkakirurgin pakeille.
Korjausleikkaukseen voi esteettisen ja sosiaalisen haitan perusteella päästä julkisessa terveydenhuollossa, mikäli haitta todetaan vakavaksi. Yleensä julkisen puolen korjausleikkauksissa hoidetaan pääasiassa vaikeusasteen 2 ja 3 putkirintoja.
Tubulaariset rinnat voivat joskus estää imetyksen onnistumisen
Selkeää toiminnallista haittaa tubulaariset rinnat sen sijaan voivat aiheuttaa imetyksessä.
– Ne ovat keskimäärin heikompia imettämään kuin niin sanotut normaalirinnat, mikä osittain johtuu rinnan tiiviistä kudoksesta, rintarauhaskudoksen vähyydestä, nännipihan rakenteesta ja selkeän nänninipukan puuttumisesta. Lapsi ei välttämättä pysty tarttumaan rintaan, puhumattakaan hyvästä imetysotteesta, Surcel kertoo.
Myös maidontuontanto voi olla edellä mainituista syistä vähäisempää.
Rintojen korjausleikkaus ei imetyksen onnistumiseen auta, päin vastoin. Kaikki rintojen kirurgiset leikkaukset arpineen voivat vaikuttaa haittaavasti tuleviin imetyksiin, joten putkirintojen korjausleikkausta ei voi tehdä imetysongelmien korjaamiseksi.
Kaikissa tapauksissa tubulaariset rinnat eivät ole este imetykselle. Asiaa on kuitenkin mahdoton tietää etukäteen.
– Se pystyykö imettämään, selviää vasta kun tilanne tulee eteen eli imetyksen pitäisi alkaa.
Jaa oma kokemuksesi