Vauva 09.06.2022 Päivitetty 29.05.2023

Emmi Helle selvittää työkseen miten ehkäistä vauvojen sydänvikoja – nämä seikat voivat nostaa sydänvian riskiä

Sydämen tärkeimmät rakenteet kehittyvät jo silloin, kun odottaja ei usein vielä tiedä olevansa raskaana.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
iStock ja Iiro Rautiainen / Suomen Akatemia

Vauvan sydänvika – pelkkä sanaparin kuuleminen herättää automaattisesti huolta ja ahdistusta.

Onneksi vauvan rakenteellinen sydänvika ei aina tarkoita menehtymisen uhkaa tai rajoitettua elämää, jonka varhaisia vuosia värittävät useat leikkaukset. Toki niitäkin perheitä löytyy, joissa tämäkin skenaario on totisinta totta.

Lue myös: Löydös ultrassa varjosti Johannan raskausaikaa: ”Luin netistä pahimmat tapaukset sydänvikaisista, epämuodostuneista ja kohtuun kuolleista vauvoista”

Tutkija, lastenkardiologi sekä lastentautien erikoislääkäri Emmi Helle selvittää työkseen, miten vauvojen sydämissä olevia rakennevikoja voisi ehkäistä ja hoitaa niin, että ennuste olisi paras mahdollinen.

Rakenteellisia sydänvikoja ilmenee noin prosentilla vastasyntyneistä. Sikäli riski on siis yleisesti ottaen pieni. Asia kuitenkin koskettaa vuosittain 500 vauvaa ja heidän perheitään, joten vauvojen rakenteellisiin sydänvikoihin paneutuminen kannattaa.

Toukokuussa 2022 Emmi Helteelle myönnettiin Suomen Akatemian palkinto kiitoksena lääketieteellisen perustutkimuksen liittämisestä käytännön terveystavoitteisiin. Perusteina oli myös tieteellinen luovuus, rohkeus ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen.

Kysyimme uraa uurtavalta tutkijalta vauvojen rakenteellisista sydänvioista.

Millaisia sydänvikoja vastasyntyneillä on tyypillisesti?

– Sydämen tärkeimmät rakenteet kehittyvät raskausviikkojen 5–8 aikana, ja se on monimutkainen prosessi.

Lievimmissä tapauksissa sydänvika ei aiheuta oireita ja se todetaan esimerkiksi vauvalta kuuluvan sivuäänen vuoksi. Joissain tapauksissa, esimerkiksi pienten sydämen eteisten tai kammioiden väliseinässä olevien aukkojen suhteen, pelkkä seuranta saattaa riittää, ja ennuste on hyvä.

Toki lievissäkin tapauksissa varsinkin vanhemmat saattavat stressata asiasta.

On myös sydänongelmia, joihin riittää yksi leikkaus. Esimerkiksi kammioväliseinässä oleva aukko voidaan todeta sen kokoiseksi, että se voi ajan kanssa kuormittaa sydäntä. Tällöin aukko suljetaan ja tilannetta seurataan. Lapsi voi elää normaalia elämää.

Vakavampia tapauksia ovat esimerkiksi monimutkaiset sydänviat, joissa toinen kammio jää alikehittyneeksi – tällöin lapsen verenkierto on vain yhden kammion varassa. Tällaiset viat vaativat useita leikkauksia lapsuudessa.

Komplikaatioiden riski on suurentunut, ja elinajanodote lyhyempi. Lapsi saattaa myös olla sydämen suhteen oireinen, esimerkiksi rasituksen sieto voi olla huonompi.

Vaikeammissa tapauksissa on riski lapsen menehtymiseen, ja toisinaan edessä saattaa olla sydämensiirto.

– Tilanne on ikävä, ja saattaa kuormittaa valitettavan paljon perhettä varsinkin alkuvaiheessa.

Lue myös: Milloin vauvan sydänäänet kuuluvat? Ammattilaisenkin on joskus vaikeaa löytää sikiön syke – ei suosittele kotidoppleria

Miten sydänvika yleensä havaitaan?

Kriittinen sydänvika aiheuttaa vastasyntyneelle oireita heti syntymän jälkeen tai viimeistään parin päivän kuluttua synnytyksestä. Tällaiset viat huomataan jo synnytyssairaalassa.

– Vauva voi esimerkiksi olla kalpea tai sinertävä ja hengitys voi olla työlästä tai tiheää.

Huonokuntoinen vauva tutkitaan ultraäänellä, ja sen jälkeen hän saa tarvittavaa hoitoa. Joskus lääkkeet riittävät helpottamaan tilannetta alkuvaiheessa ja toisinaan edessä on sydänleikkaus ensimmäisten päivien tai viikkojen aikana.

Vauvalle tehdään sairaalassa myös saturaatioseulat sekä lääkärin toimesta vastasyntyneen kotiinlähtötarkastus joiden tarkoituksena on paljastaa mahdollinen sydänongelma muuten oireettomalta lapselta. Näiden tarkastusten yhteydessä havaitaan toisinaan myös lievempiä sydänvikoja.

Emmi Helle kiinnostui vauvojen sydäntutkimuksesta, sillä aihetta oli tutkittu maailmanlaajuisesti hyvin vähän. Kuva: Iiro Rautiainen / Suomen Akatemia

Joskus sydänvika voi kuitenkin ilmetä vasta kun vauva on kotiutunut sairaalasta. Tämä johtuu siitä että lapsen verenkiertoelimistö sopeutuu kohdunulkoiseen elämään ensimmäisten elinviikkojen ja -kuukausien aikana, ja vasta sopeutumisen päästessä maaliin sydänvika aiheuttaa oireita tai tutkimuslöydöksiä.

Tällaisissa tapauksissa tavanomaisesti vauva tulee sairaalaan tutkimuksiin neuvolalääkärin lähettäminä esimerkiksi uuden sivuäänen tai muun rutiinitutkimuksessa havaitun poikkeaman vuoksi.

– Tässä näkee sen, miten tärkeitä neuvolan alkuvaiheen tiheät terveystarkastukset vastasyntyneiden kannalta ovat.

Vauvalle saattaa myös tulla uusia oireita, hän saattaa esimerkiksi väsähtää syödessään, olla poikkeavan unelias ja veltto tai lapsen raajat saattavat olla viileät ja vaipat jäädä kuiviksi. Näissä tapauksissa vanhemmat saattavat havaita oireet kotona ja hakeutuvat vauvan kanssa lääkäriin.

Alle kolmen kuukauden ikäisen vauvan kanssa tuleekin viipymättä lähteä lääkäriin näytille, jos vauva vaikuttaa sairaalta.

Joissain tapauksissa sydänvika puolestaan on niin lievä ettei sitä huomata lapsuudessa, vaan se pysyttelee oireettomana. Tällainen sydänvika saattaa tulla esiin sattumalta vasta aikuisena.

Voiko sydänvian syntyyn vaikuttaa?

Tutkimuksissa on osoitettu, että odottavan äidin diabetes, ylipaino, mahdollisesti äidin korkea verenpaine ja jotkin odottajan käyttämät lääkkeet voivat lisätä lapsen sydänvian riskiä.

– On kuitenkin lopulta sattumaa, että sydänvika osuu kohdalle.

Elintapaneuvonnan tavoitteena on pienentää sydänvian kehittymisen riskiä erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa äidillä on tunnettuja sydänvian riskitekijöitä. Siksi tällaisia tekijöitä on tärkeää tutkia, jotta sydänvian riski voidaan minimoida.

Erityisen kannattavaa elintapaneuvonta olisi raskautta suunnitteleville, sillä sydämen tärkeimmät rakenteet kehittyvät ajanjaksona jolloin äiti ei välttämättä edes tiedä olevansa raskaana.

Esimerkiksi ykköstyypin diabetes sairastavan äidin kannattaa olla erityisen huolellinen raskauden aikana sokeritasapainostaan, jotta riski pienenee.

– On kuitenkin myös täysin terveitä odottajia, joille syntyy sydänvikainen lapsi.

Kun sydänvikainen vauva tulee meille sairaalaan hoitoon, äiti toisinaan syyllistää itseään. Sanomme aina hänelle, että hän ei olisi voinut tehdä mitään toisin. Kyse on lopulta ennen kaikkea huonosta onnesta.

Sydänvikoihin on myös olemassa geneettistä alttiutta, mutta tämä aihepiiri tarvitsee vielä jatkotutkimusta ennen kuin geneettisiä tutkimusmenetelmiä voidaan merkittävästi käyttää sydänvikojen ehkäisyssä.

Jos odottavalla äidillä tai isällä on itsellään sydänvika, tiedetään sen nostavan hieman riskiä lapsen sydänvikaan. Niinpä seuraamme erityisen tarkasti tällaisessa tilanteessa sikiön sydämen kehitystä raskauden aikana. Erityisesti äidin sydänvika nostaa riskiä.

– Kun vauvan sydänvika huomataan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, yleensä rakenneultraäänitutkimuksessa, voidaan hoidon suunnittelu aloittaa hyvissä ajoin.

Synnytys voidaan myös suunnitella toteutettavaksi Helsingissä, jolloin käytössä ovat parhaat mahdolliset resurssit sairaan lapsen hoitamiseksi ja ennuste paranee.

Anna.fi: Sydänlihastulehduksen voi saada huomaamatta – lääkäri kertoo, mitkä oireet kannattaa ottaa vakavasti

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X