Näin äidinmaito vaikuttaa lapsen kehitykseen: ”Kun pitää huolta terveellisistä elämäntavoista, se heijastuu myös äidinmaitoon”

Äidinmaidon laadulla on yhteys lapsen kehitykseen. Tutkija kuitenkin toppuuttelee, ettei äidinmaidon laadusta tarvitsee ottaa paineita. Monet muut asiat vaikuttavat lapsen kehitykseen äidinmaitoa vahvemmin.

Teksti
Mervi Juusola
Kuvat
iStcok

Äidinmaidon tutkimus on lisääntynyt ja kehittynyt parinkymmenen vuoden aikana. Viime vuosina tutkijoiden mielenkiinnon kohteena ovat olleet yhteydet äidin hyvinvoinnin, äidinmaidon laadun, lapsen suoliston sekä lapsen käyttäytymisen välillä.

Tutkimustuloksen herättävät uusia kysymyksiä, heikentääkö kova stressi äidinmaidon laatua ja onko äidinmaidon laadulla yhteys lapsen käyttäytymiseen, esimerkiksi pelkoreagointiin ja sosiaalisuuteen.

– Äidinmaidon analysoinnin tekniikat ovat kehittyneet merkittävästi ja tämän seurauksena nykyisin voidaan tutkia, onko äidinmaidolla merkittävää yhteyttä esimerkiksi lapsen sosioemotionaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen, kertoo erikoistutkija Anna Aatsinki Turun yliopistosta.

Lue myös: Kummallisia tuntemuksia imetyksen aikana? Saatat kärsiä D-MERistä, joka sekoitetaan usein toiseen oireeseen

Mitä uutta tutkimukset kertovat äidinmaidosta?

  • Äidinmaidon bakteereilla on yhteys lapsen kognitiiviseen kehitykseen ja käyttäytymiseen, kertoo vuonna 2017 julkaistu tutkimus.
  • Vuosina 2013 ja 2018 tehdyt kokeet osoittavat, että äidinmaidon korkealla kortisolipitoisuudella eli stressihormonitasolla on yhteys lapsen negatiivisiin tunteisiin, erityisesti tyttöjen pelkoreaktiivisuuteen. Kokeet toteutettiin käyttäen koehenkilöinä ihmisiä.
  • Stressi voi vaikuttaa äidinmaidon immunologisiin tekijöihin, kertoo vuonna 2020 julkaistu tutkimus. Useampia tutkimuksia vertailtaessa yhteydet ovat kuitenkin osin ristiriitaisia.
  • Eräät eläintutkimukset arvelevat, että äidinmaidon korkeaenergisyydellä saattaa olla yhteys lapsen sosiaalisuuteen. Sosiaalisuuteen tarvitaan energiaa, ja mitä enemmän äidinmaidossa on pitkäkestoista energiaa antavaa ravintosisältöä, sitä enemmän myös lapsella on energiaa sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
  • Äidin rentoutumisella synnytyksen jälkeen näyttäisi olevan yhteys äidinmaidon koostumukseen. Eräs tutkimus osoitti, että äidin rentoutumisharjoitukset kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen eivät juurikaan vaikuttaneet äidinmaidon laatuun, mutta rentoutuneiden äitien lapset nukkuivat paremmin, söivät enemmän rintamaitoa ja heidän painonsa kehittyi hyvin.

Aatsinki painottaa, että tutkimustietoa äidinmaidon ja lapsen sosioemotionaalisen kehityksen yhteyksistä on vielä vähän.

– On monta asiaa, jotka vaikuttavat lapsen kehitykseen paljon enemmän kuin äidinmaidon laatu, hän toteaa.

Kuten esimerkiksi vuorovaikutuksen laatu ja hyvä arki.

Äidinmaito suojaa lasta monilta infektioilta ja metabolisilta sairauksilta.

”Äidinmaidon korviketta saavat lapset kehittyvät aivan yhtä hyvin”

Aatsingin mukaan korvikemaitoa saavat lapset näyttävät kehittyvän aivan yhtä hyvin kuin rintaruokitut lapset.

Mutta äidinmaidossa on paljon hyvää. Aiempien tutkimusten perusteella voidaan todeta, että äidinmaito suojaa lasta monilta infektioilta ja metabolisilta sairauksilta.

– Erityisesti infektioiden osalta näyttö on varsin hyvää. Lisäksi imetys ja sen pidempi kesto näyttäisi olevan yhteydessä pienempään astmariskiin.

Tutkimuksissa on havaittu myös, että pidempi imetys on yhteydessä suurempaan älykkyysosamäärään.

– Osassa tutkimuksista on kuitenkin viitteitä, että tämä johtuisi ainakin osin äidin älykkyysosamäärästä.

Imetys edistää äidin synnytyksestä palautumista, suojaa rintasyövältä ja todennäköisesti myös 2. tyypin diabetekselta.

Lue myös: Kaikki imetyksestä – imetysasennot, ruokavalio, alkoholi ja muut kiperät kysymykset

Äidin stressi voi vaikuttaa lapsen suolistoon

Anna Aatsinki tutkii lapsen suoli-aivoakselia, eli suoliston ja aivotoiminnan välisiä yhteyksiä. Tutkimukset viittaavat siihen, että äidin raskausajan stressi saattaa vaikuttaa myös lapsen suolistomikrobistoon.

– Eläinkokeissa on havaittu, että stressi vaikuttaa äidin immuunijärjestelmän toimintaan ja suolistomikrobistoon, ja näillä voi olla vaikutusta myös sikiön ja syntyvän lapsen suoliston sekä mikrobiston kehitykseen. Suolistomikrobisto puolestaan voi vaikuttaa aivojen toimintaan ja käyttäytymiseen, ainakin eläimillä, Aatsinki kertoo.

– Useammassa tutkimuksessa on havaittu myös yhteyksiä suolistomikrobiston koostumuksen ja esimerkiksi temperamentin välillä.

Lue myös: Voiko oman vauvan antaa imetettäväksi kaverille? ”Ihana ystävyyden teko”, toteaa asiantuntija

Tutkimusten mukaan korvikemaitoa saavat lapset kehittyvät aivan yhtä hyvin kuin rintaruokitut lapset.

Terveelliset elämäntavat heijastuvat äidinmaitoon

Jos äiti haluaa kiinnittää erityistä huomiota rintamaidon laatuun sekä omaan ja lapsen lapsen suoliston mikrobistoon, Aatsinki kehottaa pitämään huolta siitä, että syö riittävästi kuitupitoista ravintoa, nukkuu mahdollisimman hyvin ja liikkuu tarpeeksi. Erityisesti ravinnon rasvan laatu vaikuttaa äidinmaitoon.

Hyviä, korkeaenergisiä kasviproteiinin lähteitä raskaana olevalle sekä imettävälle äidille ovat soijajauhot ja -rouhe, palkokasvit, banaani, pähkinät sekä siemenet.

– Kun pitää huolta terveellisistä elämäntavoista, se heijastuu myös äidinmaitoon.

Omaa metabolista terveyttä kannattaa pyrkiä ylläpitämään.

Metabolinen terveys kuvastaa elimistön sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan tilaa. Hyvä metabolinen terveys on silloin, kun ei ole keskivartalolihavuutta, veren rasva-arvot ovat hyvät, verenpaineet normaalitasolla ja paastosokerit matalat.

Tutkijat ovat uuden tiedon kynnyksellä. Vaikka näyttö on vielä vähäistä, se kannustaa tutkimaan lisää – ja antaa aihetta pitää entistäkin parempaa huolta perheen stressinhallinnasta, ravinnosta ja metabolisesta terveydestä.

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X