Oletko aina pulloruokkinut vauvasi väärin? Yleinen virhe aiheuttaa pulauttelua ja ilmavaivoja

Vauvan pulloruokintaan päädytään, jos imetys ei syystä tai toisesta onnistu, se on lääketieteellisistä syistä kielletty, äiti ei halua imettää tai hän haluaa mieluummin pumpata maitoa kuin imettää. Joskus pulloruokinta voi olla myös osittaista, ja lapsi saa osan ravinnostaan tuttipullosta.

Pulloruokinnassa on paljon asioita, joita on otettava huomioon ja harjoiteltava. Ensimmäinen on syöttöasento.

– Luonani käy paljon vanhempia, jotka kertovat vauvojensa pulauttelevan paljon ja kärsivän ilmavaivoista. Kun sitten katson syöttöasentoa, huomaan, että vauvaa syötetään liian pystyasennossa ja tästä syystä vauva haukkoo ilmaa vatsaansa, Lähineuvola -yrityksen perustaja, Pikkujätin imetyskouluttaja- ja ohjaaja, terveydenhoitaja Mushka Koivuniemi huomauttaa.

Oikeassa pulloruokinta-asennossa vauva otetaan polvien päälle ja käsivarsi laitetaan tukemaan vauvan niskaa, niin että pää on takakenossa. Tutti ohjataan vauvan kitalakea kohti ja annetaan vauvan imeä tyhjää tuttia hetken, jotta tehokas vakuumi eli alipaine muodostuu ja imu aktivoituu.

– Lopuksi, ei vain pulloa, vaan koko pakettia kallistetaan niin, että pullon tuttiosa täyttyy. Kun vauva viestii, että haluaa pitää tauon, kallistetaan jälleen koko pakettia, ei pelkkää pulloa.

Koivuniemi myös kannustaa vanhempia tutkimaan sormella, millainen heidän vauvansa suun anatomia on. Tämä helpottaa hyvän imuotteen hakemisessa sekä tuttipullon valinnassa: jos kitalaki on korkea, on pyöreä ja pitkänmallinen tuttipullonpää todennäköisesti parempi valinta kuin laakea ja leveä.

Refluksi on vauvoilla harvinainen

Koivuniemi on saanut usein kuulla, että pulauttelevan vauvan vanhempia on ohjattu ruokkimaan vauvaa mahdollisimman pystyasennossa, jolloin ongelmat ovat vain pysyneet yllä tai lisääntyneet. Harhakäsitys saattaa juontaa juurensa imetyksestä, joka on kuitenkin myös tekniikaltaan täysin eri asia kuin pulloruokinta.

– Valitettavasti pulloruokinnasta ei ole yleistä ohjeistusta tai standardia, miten se kuuluisi oikeaoppisesti toteuttaa, vaan jokainen neuvolan ammattilainen ohjaa oman osaamisensa perusteella. Monissa synnytyssairaaloissa pulloruokinnan tekniseen toteutukseen ei edes opasteta, vaikka ehdottomasti pitäisi, Koivuniemi harmittelee.

Usein paljon pulauttelevalla vauvalla myös diagnosoidaan herkästi refluksi ja vaivaan määrätään lääkettä. Koivuniemi kuitenkin uskoo, että kun tekijät vaivan takana maltetaan selvittää huolellisesti, syyksi voi usein paljastua muutakin kuin sairaus.

– Monesti kyse on syöttöasennosta tai suun anatomiasta. Kannustankin kaikkia vanhempia laittamaan sormen rohkeasti vauvan suuhun ja kokeilemaan, millainen vauvan kitalaki on – onko se laakea vai korkea.

Vauvan suun anatomian ymmärtäminen on tärkeä seikka esimerkiksi tuttipullon tutin valinnassa.

– Mitä korkeampi kitalaki on, sitä pitkulaisemman tutin vauva tarvitsee. Pullon tuttiosan samoin kuin rinnanpään tehtävä on täyttää kitalaki ja aktivoida imun tarve.

Myös purentalihasten hieronta on hyvä ottaa rutiiniksi jokaisen vauvan kohdalla, ruokaili tämä sitten rinnasta tai pullosta. Imeminen on raskasta työtä vauvan suun lihaksille ja ne saattavat helposti jumiutua ja kipeytyä.

Vauvantahtinen pulloruokinta toteutetaan sylissä

Kun pulloruokinta toteutetaan oikeaoppisesti, on se yhtä hyvä tapa ruokkia vauva kuin imetys. Vauvan motorista kehitystä on mahdollista tukea samalla tavalla kuin imettäessä syöttöasentoja vaihdellen puolelta toiselle. Pulloruokinnassa vauva saa läheisyyttä, kunhan vauva ruokitaan sylissä, ei esimerkiksi sitterissä tai sängyssä. Sylissä ruokittaessa myös vauvan viestien havaitseminen on helpompaa.

– Vauvantahtisuus tarkoittaa vauvan viestien seuraamista ja niihin reagoimista. Usein sanaa kuulee käytettävän ruokailusta puhuttaessa, mutta se koskee kaikkea hygieniasta läheisyyteen ja nukkumiseen.

– Ruokittaessa vauvantahtisesti, tarkkaillaan vauvan viestejä siitä, onko hänellä hyvä ja rento olla vai kipristeleekö hän varpaitaan, huitooko käsillään tai kääntääkö päätään pois, jolloin vauva kertoo, että vatsa on täynnä.

Tällöin pulloruokinta on lopetettava, vaikka vauva olisi syönyt vähemmän kuin vaikkapa edellisellä aterialla. Kuten me aikuisetkin, välillä vauva syö pääruokia, välillä välipaloja. Toisena päivänä ruoka maittaa paremmin kuin toisena.

– Vanhempien on uskallettava luottaa vauvan viesteihin. Kun vauva pissaa ja kakkaa, painoa tulee alle kolmen kuukauden ikäiselle vauvalle noin 20 grammaa päivässä, vauva nukkuu rauhallisesti ja jaksaa herätä vaatimaan ruokaa, on kaikki hyvin. Jos vauva on jatkuvasti liian täynnä, aiheuttaa sekin pulauttelua ja vatsanpuruja, Koivuniemi painottaa.

Lue myös: Kun äiti ei halua imettää, hän kohtaa usein syyllistämistä ja painostamista – Lastenlääkärin kanta asiaan on selvä