Kaikki eivät ilmoita lapsensa nimeä ajoissa – mitä tapahtuu, jos nimen ilmoittaa liian myöhään?
Lapsen nimi pitää ilmoittaa väestötietojärjestelmään viimeistään kolme kuukautta syntymästä. Kaikki perheet eivät kuitenkaan näin tee.
Kolmen kuukauden kuluessa vauvan syntymästä hänen nimensä tulee ilmoittaa virallisesti väestötietojärjestelmään, kertoo henkikirjoittaja Saija Lyytinen Digi- ja väestötietovirastosta. Joskus nimen ilmoittaminen kuitenkin viivästyy. Mitä siitä seuraa?
– Meillä on lakiin perustuva velvoite muistuttaa ilmoittamisesta, eli lähetämme kehotuskirjeen ja uuden ilmoituslomakkeen. Nimen ilmoittamiselle asetetaan myös uusi kuukauden määräaika.
Syitä ilmoittamatta jättämiseen
Viime vuonna lähetettiin arviolta 500 kehotuskirjettä. Lyytinen toteaa, että voi olla inhimillistä uuden vauva-arjen alussa unohtaa ilmoittaa nimi muillekin kuin sukulaisille ja ystäville. Joskus syynä on myös huoltajien ymmärtämättömyys tai he ovat erimielisiä lapsen etu- tai sukunimestä tai nimien järjestyksestä. Myös äidinkielen valinta saattaa aiheuttaa ristiriitoja toisinaan perheissä.
– Jos huoltajat eivät pääse nimestä yksimielisyyteen, sitä ei voida sitten rekisteröidä. Tietyissä tilanteissa sukunimi kuitenkin määräytyy suoraan lain perusteella.
Mikäli uuden kuukauden määräajankaan jälkeen nimestä ei saavu tietoa virastoon, se katsotaan laiminlyöntitapaukseksi, josta tehdään ilmoitus lastenvalvojalle. Hän on sen jälkeen yhteydessä huoltajiin.
Digi- ja väestötietoviraston puolesta nimen ilmoittaminen on pyritty nykyään tekemään mahdollisimman helpoksi. Verkkolomake on kätevä tapa tehdä ilmoitus, ja se onkin otettu hyvin vastaan. Lomakkeen käyttämistä virasto myös ensisijaisesti toivoo.
– Verkkolomakkeen ansiosta ei tarvitse postittaa meille mitään tai edes laittaa sähköpostiin liitteitä.
Passia varten nimen ilmoittaminen saatetaan tehdä kiireellisesti
Digi- ja väestötietovirasto ei tilastoi sitä, kuinka nopeasti vanhemmat keskimäärin ilmoittavat lapsensa nimen syntymän jälkeen. Saija Lyytisen mukaan nimi-ilmoitukset käsitellään heillä välillä jopa kiireellisenä.
– Lapsi voi tarvita esimerkiksi pian syntymän jälkeen passin ulkomaanmatkaa varten.
Passin lisäksi nimen virallistaminen johtaa muun muassa Kela-kortin saamiseen, ja nimi päivittyy moneen julkishallinon rekisteriin.
Harvinainen nimitoive voi johtaa käsittelyn pitkittymiseen
Jos Digi- ja väestötietovirastolla on syytä epäillä nimen lainmukaisuutta, on sen pyydettävä lausuntoa nimilautakunnalta. Tämä pitkittää asian käsittelyä. Lyytinen selittää, että lautakunnan lausunto ei kuitenkaan oikeudellisesti sido Digi- ja väestötietovirastoa. Huoltajille annetaankin vielä mahdollisuus vastineeseen, jos nimilautakunta ei puolla ilmoitettua nimeä.
– Mahdollisen vastineen saapumisen ja määräajan päättymisen jälkeen katsomme, voiko nimen hyväksyä. Jos päätös on yhä kielteinen, huoltajat voivat halutessaan valittaa siitä hallinto-oikeuteen, hän sanoo.
Jaa oma kokemuksesi