Tulevaisuuden neuvolassa olisi molemmille vanhemmille omia neuvolakäyntejä – tällainen voisi olla neuvola tulevaisuudessa

Neuvolaa on pidetty yhtenä parhaista suomalaisista keksinnöistä, joka tavoittaa lähes kaikki pikkulapsiperheet. Miltä näyttää neuvolan tulevaisuus?

Teksti Anniina Rintala
Kuvat Otto Olavinen
Nykyisillään lapset ovat neuvolan asiakkaita kouluikään asti.

Suomen satavuotias neuvolajärjestelmä on pitkään ollut koko kansan suosiossa ja toivottavasti tulee olemaan sitä myös tulevaisuudessa.

Niin paljon hyvää neuvola on saanut aikaan suomalaisten, eritoten lasten ja perheiden terveydelle.

Miltä siis näyttää tulevaisuuden neuvola?

Neuvolan ylihoitaja Heidi Långström-Karhapää on luvannut kertoa yhdessä Biodesign-ohjelman innovaatiotutkijoiden Annika Järvelinin ja Hanna Castrén-Niemen kanssa, mitä tulevaisuuden neuvola voisi pitää sisällään.

Lue myös: Oletko neuvolaguru? Testaa tietosi 100-vuotiaasta sankarista!

Toinen vanhempi on yhtä tärkeä

Helsingissä moni neuvola on nykyään osa perhekeskusta. Perhekeskusten tarkoituksena on saattaa lapsiperheiden keskeiset tuen antajat samaan paikkaan.

Kun Kallion perhekeskuksen neuvolan oven avaa, on heti selvää, mihin on astunut sisälle. Kliinisyyttä huokuvien käytävien seiniä koristavat värikkäät, lapsekkaat hahmot, ja käytävällä on vaunuja parkissa.

On imetyssohvaa, jonka korkea selkänoja tarjoaa suojaisen sopen sitä kaipaavalle. Toisaalta löytyy mikro, jossa voi lämmittää lastenruokaa.

Aulassa näkyy muutama äiti lapsensa kanssa. Innokas leikki-ikäinen kirmaa kansio kainalossaan tutun puheterapeutin vastaanotolle.

Annika ja Hanna ovat kahden viikon ajan tarkkailleet neuvolan toimintaa täällä ja Kampin perhekeskuksessa.

Molemmat ovat panneet merkille, että nykyajan puolisoilla on selkeästi suuri halu tukea odottajan hyvinvointia.

– Vastaanotolla moni isä selkeästi pohtii, miten voisi tukea odottajaa esimerkiksi raskausdiabeteksen hoidossa, Hanna miettii.

Vaikka toinen vanhempi otetaan neuvolassa entistä paremmin huomioon, kehottaisivat molemmat tutkijat jatkossa huomioimaan toisen vanhemman vieläkin paremmin neuvolan materiaaleissa.

Pohdimme, voisiko tulevaisuuden neuvolassa olla isälle tai toiselle äidille oma neuvolakäynti. Odotusaika ja lapsen saaminen ovat isoja elämänmuutoksia myös heille.

Annika (vas.) ja Hanna (oik.) havainnoivat neuvolan arkea myös vastaanottokäynneillä.

Annikan silmät kirkastuvat, kun hänen mieleensä juolahtaa: joissakin kunnissa on kokeiltu isille omia neuvolakäyntejä.

– Toinen vanhempi pyritään huomioimaan vastaanotolla erityisesti laajojen terveystarkastusten yhteydessä, neuvolan ylihoitaja Heidi kertoo.

Niissä kartoitetaan koko perheen terveyttä ja hyvinvointia. Laajoja terveystarkastuksia on yksi odotusaikana ja kaksi pikkulapsiaikana.

Tukea perheen tilanteen mukaan

Perheiden tilanteet vaihtelevat, eivätkä kaikki tarvitse yhtä paljoa tukea kuin toiset.

– Nykyään tuki räätälöidään perheen tarpeen mukaan. On perheitä, joille riittävät hyvin säännölliset ikävuositarkastukset.

Niillekin perheille, joilla kaikki vaikuttaa menevän hienosti, tarkastukset ovat Heidin mukaan tärkeitä.

– Perheiden on tärkeää saada kuulla myönteistä ja kannustavaa palautetta: teettepä hyvää työtä!

Annika ja Hanna tuumaavat, että palvelujen räätälöintiä voisi helpottaa myös tietojärjestelmän ja sovellusten yhteensopivuuden avulla.

– Esimerkiksi Maisa on asiakkaiden parissa hyvin käytetty. Riskiraskauksissa odottajat voisivat esimerkiksi itse kirjata suoraan sovellukseen terveystietoja, jotka näkyisivät terveydenhoitajalle, Hanna pohtii.

Myös perhevalmennuksia voisi olla tarjolla erilaisiin tarpeisiin. Niin läsnä- kuin etätapaamisia.

Kallion neuvolassa on huomattu, että etävalmennuksilla on mahdollista tavoittaa useita lasta odottavia perheitä. Etävalmennukseen voi olla helpompi päästä osallistumaan, mikä saattaa selittää niiden suosiota.

Etäkäyntejä saatetaan tulevaisuudessa lisätä, mutta neuvolan tarkastuksissa on paljon sellaista, joka on mahdollista vain fyysisellä vastaanottokäynnillä.

Nyt Helsingin neuvoloissa on kokeilussa ”parisuhdepilotti”. Se tarkoittaa kahden perhevalmennuskerran lisäksi kolmatta tapaamista, jossa keskitytään parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen.

Myös erilainen asiakaskunta on tärkeää huomioida tulevaisuuden neuvoloissa: monikulttuuriset perheet saattavat tarvita hyvin erilaista tietoa kuin kantasuomalaiset.

– Kantasuomalaisille neuvola on hyvin tuttu järjestelmä. Monille on täysin selvää, miksi sinne tullaan ja mitä siellä tehdään.

Heidinkin mukaan ulkomaalaistaustaisille perheille tarjolla olevissa perhevalmennuksissa kysytään enemmän tietoa nimenomaan neuvolajärjestelmästä, sosiaalietuuksista ja synnytyksestä.

Lapsiperheille on monenlaista tukea ja apua tarjolla myös järjestöpuolella. Heidi näkee tulevaisuuden neuvolan ja perhekeskuksen paikkana, jonka tiloihin myös perhekahviloita ynnä muita palveluita pyörittävät järjestöt saadaan ketterästi toimimaan.

Lue myös: Tällainen on Suomen neuvoloiden vaiettu historia, jossa naisilla oli merkittävä rooli

Sama hoitaja vastassa

Voisiko tulevaisuuden neuvolassa käydä myös kouluikäisiä lapsia? Nyt neuvolataipale katkeaa kouluikään.

Voisivatko perheet hyötyä siitä, että hoitaja olisi sama tuttu läpi lapsuuden?

Heidi ei näe ehdotusta poissuljettuna.

Mediassa on paljon ollut esillä neuvoloiden henkilökunnan vaihtuvuus.

– Se on puhututtanut täällä paljon, vaikka meitä vastaan on tullut myös perheitä, joilla sama terveydenhoitaja on pysynyt lapsen kouluikään saakka, Annika toteaa.

Neuvoloissa on pyrkimys, että perheillä on tuttu terveydenhoitaja. Henkilökunnan vaihtuvuus on kuitenkin ollut suurempaa kuin aiempina vuosina.

Sen sijaan perheet pysyvät neuvolan asiakkaina hanakasti: 99,7 prosenttia suomalaisista odottajista ja 99,6 prosenttia suomalaisista pikkulapsiperheistä käyttää neuvolan palveluja.

Toivottavasti näin on myös tulevaisuuden neuvolan tapauksessa.

 

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä