Uutta tietoa keskosvauvojen aivojen kehityksestä – jos vanhemman ja vauvan tunneyhteyttä tuetaan, tapahtuu ihmeitä

Helsingin yliopisto ja newyorkilainen Columbian yliopisto ovat yhteisessä tutkimuksessaan todistaneet, kuinka tärkeää keskosvauvan ja vanhemman välisen tunneyhteyden vahvistaminen on. Tunneyhteyden tukemisella näyttää nimittäin olevan yhteys keskosvauvan aivojen kehitykseen.

Tutkimuksessa mitattiin keskosten tehohoidossa hoidettujen lasten aivoverkostojen toimintaa. Kaikki vauvat saivat normaalia keskoshoitoa, mutta osalle perheistä annettiin lisäksi tukea lapsen ja vanhemman välisen yhteyden vahvistamiseksi.

Lue myös: Silittäminen on vauvan kipulääkettä – auttaa erityisesti keskosia

Lasten aivoverkostoja analysoinut väitöskirjatutkija Pauliina Yrjölä kertoo, että lisätukea saaneilla keskosilla aivot kehittyivät lähemmäksi täysiaikaisia verrokkeja.

– Ja mikä tärkeintä, havaitsimme, että nämä muutokset liittyivät myös parempaan myöhempään neurokognitiiviseen kehitykseen, Yrjölä toteaa Helsingin yliopiston julkaisemassa tiedotteessa.

Tulokset siis osoittavat, että tutkimuksessa kokeiltu uusi hoito paransi vauvan aivojen toimintaa niin paljon, että keskoslasten aivoverkkojen toiminta muistutti normaalisti laskettuna aikana syntyneiden verrokkilasten aivoverkkoja. Uusi hoito puolestaan perustui vanhemman ja lapsen tunneyhteyden tukemiseen.

Löydöstä voi pitää merkittävänä, sillä Helsingin yliopiston mukaan keskosvauvan aivojen kehityksen tukeminen on yhä maailmanlaajuinen haaste, vaikka keskosvauvojen tehohoito onkin kehittynyt valtavasti.

Ennenaikaisella syntymällä on pitkäaikaisia vaikutuksia

Keskosella tarkoitetaan lasta, joka syntyy ennen raskausviikkoa 37. Normaali raskauden kesto on noin 40 viikkoa.

Keskosuuden tiedetään vaikuttavan monin tavoin ihmisen terveyteen, hyvinvointiin ja kehitykseen. Tämä voi ilmetä pitkäaikaissairauksina, mutta keskosuus voi muistuttaa itsestään lievemminkin.

Useilla lapsilla, jotka ovat syntyneet keskosina, esiintyy myöhemmin motorista kömpelyyttä tai vaikeuksia matematiikan oppimisessa. Jotkin keskosuuden mahdolliset seuraukset, kuten haasteet avaruudellisessa hahmotuskyvyssä, voivat vaikuttaa elämään vielä aikuisiälläkin.

Joissain aiemmissa tutkimuksissa on tarkasteltu sitä, miten erilaiset ympäristöä rikastavat aistiärsykkeet tukevat keskosvauvan teho-osastohoitoa. Aistiärsykkeillä tarkoitetaan esimerkiksi musiikkia, hierontaa tai ihokontaktia. Nyt tehty uusi tutkimus korostaa vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen merkitystä aivojen kehityksessä.

Professori Sampsa Vanhatalon mukaan löydökset ovat maailmanlaajuisesti ajatellen kiinnostavia.

– Tämänlainen hoidon parantaminen on täysin tasa-arvoista ja kaikkien saavutettavissa, riippumatta terveydenhuollon tai yksittäisen potilaan resursseista, Vanhatalo toteaa Helsingin yliopiston julkaisemassa tiedotteessa.

Mitä on keskosuus?

• Keskosuutta voidaan jaotella eri asteisiin lapsen syntymäpainon tai raskausviikkojen määrän mukaan.
• Hieman ennenaikaisesti syntynyt lapsi syntyy raskausviikoilla 34–36.
• Kohtalainen ennenaikaisuus tarkoittaa, että lapsi syntyy raskausviikkojen 28–33 välillä.
• Erittäin ennenaikainen keskonen on syntynyt ennen raskausviikkoa 28.
• Jos lapsi syntyy ennen raskausviikkoa 22, puhutaan keskenmenosta.

Lähde: Terveyskylä

Lue myös: Helmi syntyi raskausviikolla 23 ja joutui tehohoitoon 200 kilometrin päähän kotoa