Lääkäri Emilia Vuorisalmi: ”Myös isien hormonitoiminta muuttuu, kun vauva syntyy”
Lapsen syntymä käynnistää hormoniryöpyn äidin lisäksi myös isässä. Lääkäri, rakkaustohtori Emilia Vuorisalmi kertoo, mitä tämä käytännössä tarkoittaa.
Rakkaustohtori, kahden lapsen äiti, Emilia Vuorisalmi kertoo, mitä tuoreiden vanhempien elimistössä tapahtuu, kun hormonit ottavat vallan ja miten se kaikki vaikuttaa vauvaan.
Millaisia hormonaalisia muutoksia raskaus ja synnytys saavat naisessa aikaan?
– Raskaus muuttaa naisen hormonitasapainoa. Sen myötä estrogeenin eli naishormonin, keltarauhashormonin ja prolaktiinin tasot nousevat. Niiden aiheuttamat muutokset ovat yksilöllisiä. Joillakin naisilla seksuaaliset halut lisääntyvät ja joillakin vähentyvät. Myös sikiön sukupuoli voi vaikuttaa äidin olotilaan.
Synnytyksen jälkeen imettävällä naisella estrogeenin taso laskee ja prolaktiinin ja oksitosiinin taso taas nousee entisestään. Prolaktiinin eli maitohormonin ansiosta moni imettäjä kokee haluttomuutta. Oksitosiini ja endorfiinit puolestaan auttavat tuoretta äitiä jaksamaan synnytyksen jälkeen. Sukupuolivietin vähennyttyä on myös helpompi keskittyä vain lapseen. Moni äiti saattaakin vetäytyä ”imetyskuplaansa”.
Aina hormoniketju ei kuitenkaan lähde käyntiin normaalisti. Synnytyksen käynnistys tai sektio saattavat osaltaan vaikuttaa tähän. Tämä saattaa altistaa synnytyksen jälkeiselle alakulolle eli baby bluesille.
Äidin alkuraskauden oksitosiinipitoisuuden on tutkittu heijastuvan synnytyksen jälkeiseen aikaan. Siksi alkuraskaudessa olisi erityisen tärkeää huolehtia parisuhteesta, kosketuksesta ja läheisyydestä. Myös hieronta, saunominen ja kylpy vapauttavat oksitosiinia. Vauva-ajan valvominen vaikuttaa hormoneihin. Huonot yöunet nostavat stressihormonin tasoa, mikä heikentää sukupuolihormonien eritystä.
Miten miehen hormonitoiminta muuttuu vauvan synnyttyä?
– Miehenkin hormonitoiminta muuttuu lapsen myötä. Testosteronin lasku on voimakkain tuoreen isän hormonaalisista muutoksista. Sukupuolihormoni saattaa romahtaa merkittävästi jo synnytyshetkellä, jolloin isän hoivavietti alkaa kasvaa. Muutos voi tuntua miehestä hämmentävältä, ja hänestä saattaa tuntua, ettei hän tunnista itseään lainkaan. Miehelle voi myös tulla raskauden jälkeisiä ”imetyskiloja”, koska hän keskittyy vauvan hoitoon kuntosalille menon ja aktiivisemman elämäntyylin sijaan.
Tuoreen isän hormonimuutoksiin vaikuttaa se, miten tiiviisti hän on läsnä lapsensa elämässä. Myös isä saa hyvänolonhormoneja siitä, että vauva on hänen ihollaan. Mitä enemmän isä viettää aikaa lapsensa kanssa, sitä voimakkaammin hän sitoutuu lapseen.
Mikäli isä painaa pitkiä päiviä töissä, eikä ole niin tiiviisti lapsensa kanssa, hormonivirta ei vaikuta samalla tavalla. Silloin isä kokee helpommin myös ulkopuolisuuden tunnetta äitiä ja vauvaa kohtaan.
Isä voi lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta vauvan kanssa viettämällä aikaa tämän kanssa. Hän voi pitää vauvaa sylissään ja syöttää häntä tuttipullolla. Ihokontakti voimistaa yhteenkuuluvuutta.
Siihen kannustetaan nykyään jo synnytyssairaalassa laittamalla vauva isän ihoa vasten. Parhaan yhteenkuuluvuuden tunteen saa siitä, että koko perhe kerääntyy yhdessä köllöttelemään lähekkäin sängylle tai sohvalle.
Miten hormonaaliset muutokset vaikuttavat parisuhteeseen?
– Suhteen dynamiikka muuttuu, kun yhtäkkiä suuri osa niistä hormoneista, joita on aiemmin saatu kumppanin ansiosta, tuleekin vauvalta. Olisi tärkeää huolehtia siitä, että myös kumppaneiden välillä olisi fyysistä läheisyyttä ja kosketusta, jotta rakkaushormoneja saisi sekä kumppanilta että vauvalta.
– Kun äiti imettää vauvaa yöllä, kumppani voi siitä huolimatta tulla lähelle, halata ja koskettaa. Isän kosketus alentaa äidin stressitasoja ja antaa hänelle oksitosiinia. Se puolestaan lisää maidon eritystä. Stressaavassa tilanteessa kumppanin kosketuksella on iso voima.
Lepo, ravinto, liike, unelmat, turva ja yhteys toisiin ihmisiin ovat tärkeitä rakkaushormonien kannalta. Jos jokin niistä putoaa kokonaan pois, se aiheuttaa huonovointisuutta. Mikäli hyvinvoinnin pohja on muilta osin kunnossa, ei haittaa, jos uni jää vauvan kanssa hetkellisesti vähäisemmäksi. Tästä kokonaisuudesta huolehtiminen takaa rakkaushormonien hyvän tasapainon ja ottaa pois painetta parisuhteelta.
Miten vanhempien rakkaushormonit vaikuttavat vauvaan?
– Äidin vointi heijastuu vauvaan jo vauvan ollessa kohdussa. Kun äidillä on hyvä olo, hänen rakkaushormoninsa vaikuttavat positiivisesti vauvaankin. Kun vanhemmat voivat hyvin, heidän on helpompi välittää hyvänolontunteita lapselleen. Äidin ja isän hymyn näkeminen ja kosketus saavat vauvankin endorfiinit ja oksitosiinin virtaamaan.
Vanhempien ei tarvitse kuitenkaan tuntea syyllisyyttä siitä, jos oma vointi on huono. Äidin tai isän ei tarvitse olla hyvällä tuulella joka päivä. On hyvä, että lapsi oppii, että on olemassa erilaisia tunteita: ilon ja onnen tunteiden lisäksi elämässä on myös kyyneleitä ja surua.
Onko peli menetetty, jos rakkaushormonit ovat alhaalla vauvan syntymän jälkeen?
– Ei ole. Rakkaushormoneja voi lisätä ihan joka päivä eri tilanteissa. On tärkeää, että vanhemmat saavat tarpeeksi unta. Liian vähäinen uni lisää stressiä, mikä heikentää rakkaushormonien eritystä. Syvään hengittäminen, luonnossa oleskelu, käveleminen, kosketus ja keskustelu ovat keinoja rauhoittaa mieltä.
Stressihormonien noustessa ja serotoniinin ja oksitosiinin tason laskiessa äidit voivat kokea lisääntynyttä yksinäisyyden tunnetta ja ahdistusta. Jo puhelu ystävälle vaunukävelyllä laskee usein stressitasoa. Myös äiti–vauva-ryhmiin hakeutuminen kannattaa. Sieltä saa sosiaalisia kontakteja ja tunteen ryhmään kuulumisesta. Se puolestaan lisää serotoniinin eritystä.
Ravintosisällöltään rikas ruoka, auringonvalo ja liikunta ovat tärkeitä, jotta hormonit pääsevät erittymään. Dopamiinin lähteenä voi olla vaikkapa tehtävien asioiden listaaminen, tumma suklaa tai kupillinen kahvia.
Juttu julkaistiin kokonaisuudessaan 5/18 Kaksplussassa.
Lue myös:
Emilia Vuorisalmi: ”Ajattelin pitkään, että yksi lapsi riittää”
Jaa oma kokemuksesi