Näin vauvalle kehittyy hyvä unirytmi: Lasta ei kannata silitellä liian pitkään unten maille

Lapsen unirytmin kehittyminen edellyttää vanhemmilta lempeää päättäväisyyttä ensimmäiset pari ikävuotta, joskus paljon pitempäänkin. Lapsen katkonaisten unien vuoksi ei kannata välittömästi huolestua.

Teksti Mervi Juusola
Kuvat iStock
vauvan unirytmi kehittyy pikkuhiljaa

Vauvan unirytmi huolettaa usein vanhempia. On kuitenkin hyva tiedostaa, että alle kaksivuotiaan unirytmi ja nukahtamiseen tarvittava aika eivät juurikaan kerro siitä, millainen nukkuja lapsesta tulee isompana – tai millainen on hänen temperamenttinsa.

Joskus vanhemmat saattavat huolestua liiallisesti keskushermoston kehittymisestä johtuvista unipulmista, kertovat unitutkijat.

Jos vanhempi itse on väsynyt, lapsen ensimmäisten vuosien yöheräilyt saattavat tuntua raskaalta. Aikuisjohtoisilla nukahtamisrutiineilla voi rauhoittaa jonkin verran koko perheen unia. Niiden avulla on mahdollista edistää sitä, että vauvan unirytmi alkaa hiljalleen muotoutua.

Lue myös: Näin tuet vauvan vuorokausirytmin muodostumista

Aikuisjohtoiset nukahtamisrutiinit tarkoittavat sitä, että päivä- sekä yöuniin liittyy 3-5 selkeää rutiinia, jotka toistuvat lähes aina samalaisina. Rutiinien tulisi kestää yhteensä korkeintaan puoli tuntia.

Iltarutiineja voivat olla esimerkiksi:

  • Iltapala / Iltasyöttö
  • Iltapesu ja hiusten harjaus
  • Yöpuvun pukeminen
  • Halaus / silittely / iltasatu / unimusiikki
  • Valon sammuttaminen ja nukahtaminen

Unitutkija Juulia Paavosen mukaan lasta ei kannata opettaa siihen, että hän saa yöllä herätessäänkin tietynlaista ”palvelua”, esimerkiksi pitkäkestoista uneen silittelyä. Samankaltaisena toistuvasta yöseurustelusta, kantamisesta tai pitkäkestoisesta silittelystä voi muodostua lapselle uniassosiaatio: lapsen on vaikea päästä takaisin uneen ilman näitä ohjelmanumeroita.

Lue myös: Vauvan unirytmi kehittyy hiljalleen — Näin opetat vauvalle päivän ja yön eron

Vastasyntynyt nukkuu useimmiten syötöstä syöttöön ja tarvitsee maitoa aina kun tarvitsee, useimmiten noin kolmen tunnin välein. Yleensä noin puolen vuoden ikäiset lapset eivät tarvitse enää ruokaa yöllä. Silloin yösyöttöjä voi vähentää. Yösyöttöjen vähentämistä ja lopettamisesta löytyy paljon hyviä ohjeita.

Yöllä vauvan hoidon on hyvä olla rauhallista ja vähäeleistä. Valaistusta ei kannata lisätä eikä vauvan kanssa tarvitse jutella.

Vauvan unirytmi muodostuu pikkuhiljaa. Noin puolet lapsista pääsee jo 2-3 kuukauden ikään mennessä kiinni säännölliseen unirytmiin. Tyypillisesti nämä lapset heräävät kolmen kuukauden iästä alkaen 1-2 kertaa yön aikana tai nukkuvat täyspitkät yöunet ilman heräämisiä.

Keskimäärin kymmenen prosenttia lapsista herää neljä kertaa yössä tai useammin 6-12 kuukauden iässä. Puolentoista vuoden ikään mennessä yöheräilyt ovat useimmiten vähentyneet 2-3 kertaan yössä.

Hyviä tapoja auttaa lasta uneen

Suositeltu tapa auttaa yli puolivuotias lapsi takaisin uneen on tassukosketus. Eläinmaailmassakin isä tai emo auttaa pienokaista nukkumaan laittamalla tassun hänen selkänsä päälle.

Tukevan tassukosketuksen avulla lapsi tietää, että vanhempi on paikalla ja turvana. Hän voi rauhassa nukahtaa uudelleen, ilman silittelyä, juttelua tai syömistä. Isän iso ja rauhoittava kämmen rauhoittaa usein hyvin takaisin untenmaille.

Myös valaistuksella on merkitystä. Liiallinen valaistus on yhteydessä nukahtamisvaikeuksiin ja yöheräilyyn. Lapset kannattaa opettaa nukkumaan hämärässä: vauvan unirytmi kehittyy nopeammin, kun hän selkeästi erottaa yön päivästä.

Huonot vaiheet kuuluvat kehitykseen

Lapsille univaikeuksia voivat aiheuttaa nälkä tai liian täysi vatsa, kivut, tulehdukset ja allergiat sekä muutokset arjessa, kuten esimerkiksi päivähoidon aloitus.

Monet lapset nukkuvat tavanomaista levottomammin noin 7-8 kuukauden iässä. Tämä liittyy voimakkaan kehityksen vaiheeseen. Lapsi oppii vauhdilla uusia taitoja, jotka saavat lapsen pomppimaan pystyyn yölläkin. Tukea vasten seisomaan oppinut lapsi voi harjoitella uutta taitoaan pitkin yötä nousemalla seisomaan sängyn laitaa vasten.

Myös 3-4 vuoden iässä voi tulla levottomien unien aika. Lapsi saattaa nähdä painajaisia ja herätä öisin itkemään. Tämä johtuu yleensä aivojen kehitysvaiheesta. Lapsen kieli, ajattelu ja mielikuvitus kehittyvät, mikä voi vaikuttaa myös yöuniin.

Lue myös: Vauvan uni: 7 asiaa, joista moni vanhempi stressaa mutta jotka ovat vauvan unelle täysin luonnollisia

Lähde: Pikkulasten normaali unen kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät, Duodecim 2022

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä