Vauvan kehitys 20.02.2024

Viisiviikkoinen vauva voi jo väläyttää hymyn – kiintymyssuhde omiin vanhempiin on alkanut muodostua

Viisiviikkoinen vauva kehittyy kovaa vauhtia vuorovaikutteisemmaksi. Ensimmäinen hymy saattaa olla pian käsillä.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
iStock

Viisiviikkoinen vauva saattaa esitellä ensimmäisen hymynsä. Toistaiseksi on vielä mysteeri, mitä näin pieni vauva kokee, kun hän hymyilee. Pienen vauvan hymy vaikuttaa refleksinomaiselta, mutta se voi ilmetä tilanteessa, jossa vauvan hoivaaja hymyilee lapselle.

Hymyilyn, kuten niin monen muunkin asian, alkaminen on yksilöllistä. Hymyn tulisi kuitenkin näkyä kasvoilla viimeistään kolmen kuukauden iässä, sillä siitä pystytään arvioimaan vauvan kehitystä.

Vauvan hymyily muuttuu hänen varttuessaan yhä vuorovaikutteisemmaksi.

Vauvan kehitys | Viisiviikkoinen vauva ja kiintymyssuhde

Ensimmäisen yhteisen vuoden aikana vauvan ja vanhempien välille muodostuu paljon puhuttu kiintymyssuhde. Kyseessä on vauvalle elintärkeä suhde, joka rakentuu vuorovaikutuksessa lähimmäisiin hoivaajiin.

Vaikka kyseessä on tärkeä ja jopa vaativalta kuulosta kehitysprosessi, on lopulta kyse hyvin arkisista asioista: vanhemmat luonnostaan tarjoavat lapselle hoivaa, yrittävät helpottaa vauvan itkuista oloa ja pitävät vauvaa runsaasti sylissä.

Myös kylpyhetket, pukemiset, syöttämiset ja vaipanvaihdot ovat hetkiä, joissa vauva peilaa itseään vanhempaan.

Tavalliseen elämään kuitenkin kuuluu se, että vanhemmat ovat välillä väsyneitä. Kukaan ei jaksa olla sataprosenttisesti hyväntuulinen ja pirteä. Asiantuntijat korostavatkin, että tavallinen vanhemmuus, jossa vanhempi on kiinnostunut vauvan maailmasta ja ottaa hänet huomioon, on lapselle riittävän hyvää.

Lue myös: Kiintymyssuhdemalli muovautuu jo varhaislapsuudessa ja periytyy herkästi – minkä mallin tunnistat itsessäsi?

Vauvan uni | Milloin päivätorkuille?

Välillä vanhemman saattaa olla vaikeaa tietää, milloin viisiviikkoinen vauva kannattaa laittaa nukkumaan. Jos vauva ei meinaa nukahtaa päiväunille, voi olla kyse siitä, että hänen unipaineensa ei ole vielä riittävän suuri tai hän on jotakin muuta vailla.

Tyypillisiä väsymyksen merkkejä ovat lasittunut katse ja vähemmän aktiivinen olemus. Myös haukottelu, silmien hierominen ja korvien hypistely ovat tyypillisiä väsymysmerkkejä. 

Toisaalta vanhemmalle ei yleensä ole mahdollista jatkuvasti seurata vauvan väsymyksen merkkejä. Pieni vauva kannattaa laittaa unille noin 1,5-2 tunnin kuluttua heräämisestä.

Kun vauva kasvaa, hän viihtyy pidempiä jaksoja hereillä.

Ennen päiväunia kannattaa vaihtaa vauvan vaippa ja tarjota vauvalle maitoa. Näin vauvan on mukavampi nukkua.

Vauvan terveys | Kylpyhetki

Viisiviikkoisen, kuten muidenkin pienten vauvojen, pesemiseen riittää yleensä vesi. Iho on vielä ohut ja herkkä, joten pesuaineiden käyttö ei ole suositeltavaa. Jos pesuainetta on jostain syystä välttämätöntä käyttää, kannattaa valita hyvin mieto ja hellävarainen pesuaine, mieluiten vauvoille tarkoitettu.

Kuivaihoisen lapsen kylpyveteen voi lorauttaa hieman öljyä tai perusvoidetta.

Kylpyhetki voi olla mihin aikaan päivästä, mutta monet suosivat iltakylpyä, sillä lämpimällä vedellä on usein rauhoittava vaikutus. Kylpyä voi myös kokeilla itkuisen vauvan rauhoittamiseen, jos vauva vaikuttaa tyytymättömältä ilman ilmeistä syytä.

Vauvan tärkeimmät ihmiset | Äidin jälkitarkastus

Synnytyksen jälkitarkastus tehdään yleensä äitiysneuvolassa 5–12 viikon sisällä synnytyksestä. Tähän mennessä äiti on yleensä ehtinyt toipua monilta osin synnytyksestä: synnytyselimet ovat ehtineet palautua raskaudesta, jälkivuoto yleensä loppuu ja episiotomia- ja repeämähaavat ovat parantuneet. Jos ongelmia on, ne ovat ehtineet tulla esille, ja lääkäri voi puuttua niihin.

Toisaalta jälkitarkastus on myös hyvä hetki ottaa puheeksi muitakin kuin fyysistä toipumista koskevat asiat. Mietityttääkö perhedynamiikka tai oma jaksaminen? Miten ehkäisy kannattaisi hoitaa?

Sisätutkimus ei ole pakollinen osa jälkitarkastusta. Sisätutkimusta kuitenkin suositellaan, jos äidillä on edelleen vaivoja, kuten veristä jälkivuotoa, limakalvojen arkuutta, kipuja, hankalaa virtsankarkailua, infektio-oireita tai laskeumavaivoja.

Isille tai vauvan toiselle vanhemmalle ei tiettävästi vielä monessakaan neuvolassa tarjota omaa, jälkitarkastusta vastaavaa käyntiä. Jos vanhempi kuitenkin sellaista kaipaa, neuvolaan kannattaa rohkeasti varata aika.

Lähteet: Suomalainen vauvakirja (Otava)

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X