Tunnista vauvan allergia: näin helpotat oireita
Allergia on vauvoilla yleistä, mutta se katoaa usein parissa vuodessa. Hoitamattomana vauvan allergia voi kuitenkin aiheuttaa pysyvän tulehduksen tai haitata kasvua ja kehitystä.
Vauvan allergia valvottaa ja vie vanhempienkin voimat. Kutinan, vatsakivun ja väsymyksen kierre on kuitenkin katkaistavissa.
Vauvan allergian hoidossa yksi vaikeuksista on allergian tunnistaminen: Mikä on allergiaa, mikä muuta vaivaa? Ihottuman ja vatsavaivojen lisäksi pitkät yöitkut saavat usein vanhemmat epäilemään, että vauvalla on allergia.
Lue myös: Koira tulossa vauvaperheeseen – ota nämä asiat huomioon
Vauvan allergian merkit
Periaatteessa allergian merkit ovat selvät: läiskäistä ihottumaa, maha- ja suolioireita, ripulia. Takapuolen punoitus ja vihreät ulosteet voivat myös olla merkkejä allergiasta, samoin oksentelu tai pulauttelu, joskus myös suun limakalvojen turpoaminen.
Vauvoilla oireet voivat näkyä iholla, suolistossa, tai molemmissa.
Noin puolella allergikkolapsista on laaja ja huonosti tavallisiin hoitoihin reagoiva ihottuma, joka johtuu ruoka-aineallergiasta.
Keskustele: Vinkkejä vauvan atooppisen ihon hoitoon?
Vaakakin on hyvä mittari: jos lapsella on jatkuva, allergian aiheuttama ripuli, paino ei nouse niin kuin pitäisi. Vatsakipujaan itkevä lapsi voi jäädä hoitamatta, jos huuto menee koliikin tai puhkeavien hampaiden tiliin.
Toisaalta osa vanhemmista epäilee liiankin herkästi allergiaa. Ohjenuoraksi sopii, että allergiaan viittaavat oireet pitää tutkia, kun ne häiritsevät elämää.
Hoitamaton allergia voi aiheuttaa elimistöön pysyvän tulehdustilan ja haitata lapsen normaalia kasvua ja kehitystä.
Lue lisää: Vauvan ruoka-aineallergiat
Milloin yksityiselle lääkärille?
Lääkärit suhtautuvat iho-oireisiin eri tavoin. Osa terveyskeskuslääkäreistä lähettää oireilevan vauvan nopeasti erikoislääkärille, osa ei.
Yksityiselle ihotautilääkärille hakeutuminen on järkevää silloin, kun lähetettä ei kuulu, ja oireet hankaloittavat jatkuvasti vauvan ja koko perheen elämää.
Vauvojen allergioita tutkitaan etupäässä lääkärin valvomilla altistuskokeilla, joita voidaan tehdä kotona tai sairaalassa. Ihopisto- eli prick-testien tulokset eivät ole vauvoilla kovin luotettavia.
Lue myös: Tarkista, mitä lääkkeitä voit syödä raskauden aikana
Paraneeko vauvan allergia?
Peräti 90 prosenttia pikkulasten ruoka-aineallergioista paranee kouluikään mennessä. Kun ruoka-aineallergia on havaittu, pitää selvittää, mille ruoka-aineille lapsi on allerginen.
Selvittelytyö välttämisruokavalioineen ja altistuskokeineen voi viedä monta kuukautta. Kun lapselle sopiva ruokavalio on selvillä, sitä pitää tarkistaa puolen vuoden tai vuoden välein.
Lue myös: Allergiaperheen parhaat vinkit
Jos dieetti jää turhaan päälle, niin anafylaksian eli hengenvaarallisen allergiareaktion vaara kasvaa. Elimistöä pitää pikkuisen ärsyttää. Tosin on olemassa myös niitä, joiden pitää välttää pysyvästi jotakin ruoka-ainetta kokonaan.
Vaikeasti allergisillekin tehdään nykyisin siedätyshoitoja, lääkärin valvonnassa. Joskus siedätyksessä päästään siihen tilanteeseen, että esimerkiksi vuosikausia maitoa välttämään joutunut lapsi saa vähitellen ottaa sen ruokavalioonsa.
Osa lapsista jää kuitenkin pysyvästi allergisiksi, ja joskus jopa tippa maitoa voi aiheuttaa anafylaktisen reaktion, joka voi olla hengenvaarallinen. Allergioita ei siis pidä vähätellä.
Keskustele: Miten teillä on alkanut vauvan allergiaoireet?
Aloita kiinteät ajoissa
Soseruoat kannattaa aloittaa 4–6 kuukauden iässä, sillä allergian vaara kasvaa, kun aloitus venyy yli puolen vuoden. Ne tulee aloittaa pikkuhiljaa testaillen, lusikallinen kerrallaan.
Jos epäilee lapsella ruoka-aineallergiaa, kannattaa testata uutta ruoka-ainetta jopa kahden viikon ajan. Jos oireita tulee, niin tietää, mistä ruoka-aineesta ne aiheutuvat.
Lue myös: Vauva ei suostu syömään kiinteitä – asiantuntija neuvoo
Allergiaperheen kannattaa hakea vertaistukea: tutustua toisiin allergikkoperheisiin, joiden kanssa voi jakaa tuntoja ja vinkkejä allergian kanssa elämisestä.
Jutun asiantuntijana toimi ihotautien erikoislääkäri, professori Matti Hannuksela.
Lähteet: Tari Haahtela, Allergia (Duodecim 2007), Tari Haahtela, Allergian ABC (Tammi 2003).
Lue myös: Näin hoidat vauvan ihoa?
Keskustele: Vauvan eläinallergia
Jaa oma kokemuksesi