Lapsen terveys 30.10.2015 Päivitetty 29.04.2024

Lapsen ruoka-aineallergiat: Allergiaperheen parhaat vinkit

Teksti
Jaana Kivipelto-Tulkki
Kuvat
Colourbox

Lapsen ruoka-aineallergioiden hoito vaatii vanhemmilta sitkeyttä, itseluottamusta ja luottolääkäriä. Tässä kolmen allergiaperheen parhaat neuvot toisille vanhemmille.

1. Hae allergioihin ajoissa apua

Luota omiin havaintoihisi, sillä sinä tunnet lapsesi parhaiten. Hoitoon kannattaa hakeutua yksityistä reittiä, jos neuvolan kautta ei saa lähetettä lisätutkimuksiin. On iso merkitys koko perheen hyvinvoinnille, kun lapsen oireille löytyy nopeasti selitys ja oikea hoito, ja valvomiskierre ja elämää sumentava väsymys jäävät väliin.

– Esikoisen kohdalla puhuin lapsen mahdollisesta allergiasta neuvolassa toistuvasti, mutta minua ei uskottu. Allergiasairaalassa sain sitten moitteita, kun hoitoon ei ollut hakeuduttu ajoissa, kertoo Saga Wiklund.

Lue lisää: Lapsen ruoka-aineallergiat

2. Pidä allergiaoireista päiväkirjaa

Etenkin alussa, kun oireita selvitellään, kannattaa sekä lapsen että imettävän äidin ruoasta, unien laadusta, vatsavaivoista ja kutinoista pitää päiväkirjaa. Jos oireet ilmaantuvat nopeasti, voi iho-oireista napata valokuvan lääkärikäyntiä varten.

Kun pitää oirepäiväkirjaa, ei tarvitse lääkärissä tai uusia ruokia kokeillessa luottaa omaan univelkaisen muistiinsa.

Lue lisää: Voiko viljaa ja kalaa antaa jo viisikuiselle?

3. Etsi hyvä allergialääkäri

Jostain syystä allergiaoireita vähätellään ja vanhempien arvellaan ylitulkitsevan niitä. Kun löytää hyvän lääkärin, jolla on vankka tietämys allergioista ja myös taju pikkulapsiarjesta, hänestä kannattaa pitää kiinni. Puskaradiota kannattaa kuunnella lääkärin löytämiseksi.

– Oli valtava helpotus löytää lääkäri, jolle ei tarvinnut selitellä, ja joka luotti. Siinä vaiheessa, kun perhe päätyy allergialääkärille asti, on oireita ja niiden aiheuttajia pohtinut itse jo sen sata kertaa, Niina Lappalainen sanoo.

Hyvä lääkäri päästää vanhemman tunteesta, että on yksin pidettävä kaikki langat käsissään. Hän antaa myös käytännöllisiä ja täsmällisiä ohjeita eikä ylimalkaisia ”kokeilkaa kaikkea”.

– Sellaisista ohjeista puuttuu se tuntuma, mitä satojen öiden valvominen tuo, Saga Wiklund toteaa.

Lue lisää: Ihottumaa, kutinaa, allergiaa? Näin hoidat vauvan ihoa

4. Lopeta maitoallergisen imetys, jos se käy ylivoimaiseksi

Syyllisyys on äitien seuralainen, ja erityisesti se kalvaa silloin, jos lapsi sairastuu äidinmaidosta. Jos oireille ei löydy nopeasti selitystä, tuntuu raskaalta, kun ei osaa auttaa itkeskelevää, levotonta ja kutiavaa lasta.

Maitoallergiaoireilu alkaa yleensä 3–6 kuukauden iässä. Jos äiti haluaa imettää, hän joutuu karsimaan ruoastaan ne aineet, jotka lasta kiusaavat.

Jos äidinkin kieltolistalle joutuvat maitotuotteet, muna ja kotimaiset viljat, voi se käydä liian raskaaksi. Silloin voi olla parempi lopettaa imetys ja siirtyä vauvalle sopiviin korvikkeisiin.

Iloinen äiti on parempi kuin imettävä ja itkeskelevä. Omakin olo helpottaa, kun näkee vauvan voivan paremmin.

Lue lisää: Äiti, älä syyllisty vaikka imetys ei onnistuisi

5. Älä kuuntele ristiriitaisia neuvoja

Ristiriitaisia neuvoja satelee etenkin alkuvaiheessa, ja niitä esitetään myös neuvolassa, ovat äidit huomanneet. Niille on vain kovetettava itsensä.

– Välillä sitä lähtee neuvolasta itku kurkussa, kun perheen ratkaisut kyseenalaistetaan toistuvasti. Onneksi voimme sanoa, että toimimme lääkärin ohjeiden ja hoitosuunnitelman mukaan. Olen miettinyt, voisiko isolla terveysasemalla vaikka yksi terveydenhoitaja erikoistua allergia-asioihin, Niina Lappalainen pohtii.

6. Tottumus tuo helpotuksen

Aluksi vie paljonkin aikaa selvittää, mistä löytää sopivia ruokaohjeita ja raaka-aineita saati valmisruokia ja leivonnaisia. Tuoteselosteiden tavaaminen kestää.

– En voinut jäädä surkuttelemaan, vaan opettelin erikoisruokien laittamisen. Myös kaupassa käyminen piti opetella uudestaan, lukea paketteja ja kiertää erikoiskauppoja. Näin tiesin varmasti, mitä lapset syövät, ja pysyin kärryillä oireiden monista aiheuttajista, Niina Lappalainen kertoo.

Milla Käkelän kuopus on viety päiväkodista kahdesti ambulanssilla sairaalaan, kun lapsi on saanut vahingossa maitoa sisältävää ruokaa.

– Pelon kanssa oppii elämään. Voihan lapsille sattua tapaturmiakin milloin tahansa.

Lapset myös kasvavat, vahvistuvat, oppivat kertomaan tuntemuksistaan ja koko perhe oppii uusille tavoille ennen pitkää. Tarkkuudesta tulee osa elämää.

7. Allergiaperhekin voi matkustaa

Jos lapsi on allerginen monille ruoka-aineille, on lopulta helpointa kuljettaa omat ruoat reissuissa mukana.

– Tietyn kokoisista kaupoista saa sopivia ruokia, ja joskus lomamatkan reittiä on vaihdettu sen mukaan, missä pitäjässä on ollut sopiva kauppa. Kylmälaukku ja jääkaappi kuuluvat lomaamme, Niina Lappalainen sanoo.

Kylmälaukkuun hän pakkaa valmiita ruokia ja tietää tarkkaan, kuinka kauan ne pysyvät syömäkelpoisina. Lappalaisen perhe suosii myös luomuruokaa, sillä siinä ei ole turhia lisä- ja säilöntäaineita sekoittamassa lapsen elimistöä. Kyläilemäänkin otetaan omat eväät mukaan, ellei kyseessä ole ”luottopaikka”, jossa lasten allergiat tunnetaan.

– Ei kukaan tarjoa tahallaan väärää ruokaa, mutta vahinkoja voi sattua.

Milla Käkelän perhe on reissannut hotellilomille ulkomaille. Hotellista on kuitenkin aina etukäteen varmistettava, miten lapsen ruokailu onnistuu. Ja lentokoneeseen on erikoisruokatilauksesta huolimatta varattava varmuudeksi omatkin eväät mukaan.

Lue lisää: 4 vinkkiä matkustamiseen lasten kanssa

8. Laita apu kiertoon

Jos löydät samassa tilanteessa olevan perheen, vaihtakaa ruokaohjeita, ruoantekoapua, lapsenhoitoapua, erikoisruokien kuljetusapua – ja tilittäkää vastavuoroisesti. Joskus on vain pakko saada puuskahtaa etenkin alkuvaiheen huoli, hankaluudet ja väsymys ulos. Sen voi tehdä myös netissä, esimerkiksi Kaksplussan keskustelupalstan Lapsen allergiat ja sairaudet -osiossa.

Toisaalta, kuka muu kuin samassa tilanteessa oleva ymmärtää ilon siitä, kun mummolamatkan huoltoasemapysähdyksellä selvitään ensimmäisen kerran ilman omia eväitä.

Näin opit tunnistamaan lapsen allergiareaktiot

Allergiareaktiot ilmaantuvat joko nopeasti tai hitaasti. Kummatkin oireet ovat aivan yhtä totta, mutta hitaiden aiheuttajat on hankalampi selvittää.

Nopeat reaktiot ilmaantuvat minuuteissa tai korkeintaan parin tunnin päästä syömisen jälkeen. Lapselle voi tulla nokkosihottumaa, iho voi punoittaa, lapsi voi oksennella, hengitystiet ahtautua ja pahimmillaan seuraa hengenvaarallinen anafylaksia.

Hitaat oireet ilmaantuvat useamman tunnin tai päivien kuluessa: ihottuma pahenee tai laajenee, vatsaan koskee ja ulosteet muuttuvat vetisemmiksi.

Ennen kuin ruokavalion syyllinen löydetään, on lapsen kurja olo ja salapoliisityö vanhemman hermoja raastavaa. Syyllisen jäljille päästään yleensä välttämällä epäiltyä ruoka-ainetta viikon tai kahden ajan ja pitämällä oirepäiväkirjaa.

Allergiatestit eivät läheskään aina kerro totuutta etenkään hitaiden reaktioiden kohdalla.

Nopeat reaktiot voivat allergisten lasten vanhempien mielestä olla ”helpompia” siinä mielessä, että allergiaa aiheuttavan ruoka-aineen jäljille päästään helpommin.

– Nopeat reaktiot eivät jätä kyselyille sijaa, mutta toisaalta lapseni allergia on niin hankala, etten edes haaveile sen paranemisesta kokonaan. Toiveet liittyvät siedätykseen ja siihen, että lapsi pystyisi joskus juomaan lasillisen maitoa vuorokaudessa, Milla Käkelä sanoo.

Lähde: Lasten ruoka-allergia -opas, Allergia ja Astmaliitto ry 2010.

Näin saat allergisen elimistön puolustuksen kuntoon

  • Probioottisilla valmisteilla. Kun suoliston tasapaino on kunnossa, elimistö on selvästi vastustuskykyisempi.
  • D-vitamiinilla. Sitä tarvitaan purkista, sillä ruokavaliosta sitä ei saa riittävästi.
  • Ruoasta saatavilla omega-rasvahapoilla (kalasta ja öljyistä), C-vitamiinilla (hedelmistä ja marjoista) ja sinkillä (mm. viljatuotteista). Nämä kaikki vahvistavat elimistöä.

Asiantuntijana lastentautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Tiina Tuomela.

Linkkivinkkejä

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X