Vauvavakuutus: hyötyä vai rahanhukkaa?
Vanhempien pitää päättää jo ennen vauvan syntymää, ottaako lapselle kaiken kattava hoitovakuutus vai luottaako siihen, että hyvää hoitoa saa myös julkisella puolella? Listasimme neljä kysymystä, joita vanhempien kannattaa pohtia ennen päätöksentekoa.
Ennalta ei voi tietää, miten synnytys sujuu ja tuleeko komplikaatioita. Sitäkään ei voi etukäteen tietää, saako terveen lapsen. Vauvan syntymän jälkeen moni asia on toisin, myös vakuutusyhtiöiden mielestä. Siksi ne myyvät raskausajan vakuutuksia, jotka ovat kalliita mutta kattavat lähes kaiken, mitä vastaan voi tulla. Myöhemminkin vakuutuksen voi ottaa, mutta silloin sen kattavuudesta suljetaan pois sellaisia sairauksia, jotka vauvalla on todettu.
Useimmiten vakuutuspäätöksen joutuu tekemään hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa. Joillakin vakuutusyhtiöillä on tarkkaan määritelty ajankohta, jonka jälkeen raskausajan vakuutusta ei enää saa. Esimerkiksi If myy odotusajan turvaa ja Lähitapiola lapsivakuutusta, jotka pitää ottaa viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa.
Mutta miten tehdä päätös, vakuuttaako vai ei? Kysyimme neljältä äidiltä, mitä asioita heidän mielestään on hyvä pohtia vakuutusta harkitessa. Äidit kertoivat myös ratkaisujensa hyvät ja huonot puolet. Esiin nousi viisi tärkeää kysymystä, joihin kannattaa miettiä vastaukset.
1. Kumpi on lähempänä, terveyskeskus vai lääkäriasema?
Lapsen kanssa liikkuminen ei ole niin yksinkertaista kuin omin päin kulkeminen, etenkin jos lapsi on sairaana ja räntää vihmoo vaakatasossa. Onko käytössäsi auto? Jos ei ole, pääsetkö julkisilla kulkuvälineillä helpommin terveyskeskukseen vai lääkäriasemalle? Onko jompikumpi peräti kävelymatkan päässä?
Puolitoistavuotiaan Venlan äidin Teijan on helpompi käyttää julkista terveydenhuoltoa.
– Terveyskeskus on lähempänä, kahden kilometrin päässä, kun taas lähimpään yksityiseen lääkäriasemaan on kahdeksan kilometriä. Terveysasemalle pääsen Venlan kanssa vaikka pyörällä tai kävellen silloin, kun mies on töissä. Yksityiselle pitäisi mennä autolla.
Kovin usein Venla ei ole lääkäriaikaa onneksi tarvinnut, koska hän on sairastellut vain vähän.
Toki julkisen terveydenhuollon palveluita voi käyttää, vaikka vakuutus olisikin olemassa. Kolmen lapsen äiti Erika varaa usein ajan terveyskeskuksesta, vaikka lapsilla on vakuutuksetkin. Tähän on selkeä syy: lähin yksityinen lääkäriasema sijaitsee sadan kilometrin päässä naapurikunnassa, terveyskeskukseen on vain 15 kilometriä.
Lue myös: Milloin vauva pitää viedä lääkäriin?
2. Saako ajan helposti ja nopeasti?
Kannattaa selvittää, onko terveyskeskuksessa vastaanottoa ilta-aikaan. Se on olennaista silloin, kun lapsi on päiväkodissa ja itse käy töissä – virka-aikaan on hankala lähteä lääkäriin. Lisäksi on hyvä olla selvillä siitä, millainen päivystys paikkakunnalla on. Onko jokin yksityinen lääkäriasema auki myös viikonloppuisin? Vai onko päivystystä ainoastaan aluesairaalassa?
Ota myös selville, miten lähimmälle terveysasemalle varataan aikoja ja otetaanko lapset huomioon jollain erityisellä tavalla. Vantaalainen kahden lapsen äiti Taru kehuu kotikaupunkinsa systeemiä: lastenlääkärille voi varata netissä ajan samalle tai seuraavalle päivälle.
Kaikki toimii mutkattomasti ja Taru on tyytyväinen ratkaisuunsa. Hän ei ole ottanut lapsilleen hoitovakuutuksia.
– Terveyskeskus on kilometrin päässä ja lähimpään sairaalaan on pari kilometriä. Toki ymmärrän, ettei joka kunnassa ole yhtä hyviä palveluita, Taru sanoo.
Lue myös: Lapsen korvatulehdus: Uutta tietoa lääkärikäynneistä
3. Luotatko julkiseen palveluun?
Erika taas on tyytyväinen siihen, että päätyi ottamaan vakuutukset. Kunnan terveyskeskuksessa ajan saa nimittäin yleislääkärille, ei lastenlääkärille.
– Lääkäreiden vaihtuvuus on tällä seudulla suurta ja keikkalääkäreitä on paljon. Kaikki he ovat varmasti ihan hyviä, mutta moni on arka lasten kanssa. Yksityisen puolen lastenlääkäreillä on ihan erilainen ote lasten hoitamiseen, Erika kuvailee.
Yksityisen puolen paras puoli on Erikan mielestä se, että asiat järjestyvät nopeasti. Kerran hänelle on suoraan sanottu, että nyt kannattaa lähteä yksityiselle.
– Kun esikoisen piti päästä nopeasti tutkimuksiin, kunnallisella puolella sanottiin, että menkää yksityiselle. Pääsimme tutkimuksiin päivässä, ja lasku oli yli viidensadan. Sen korvasi vakuutus, Erika kertoo.
Vantaalainen Taru jätti vakuutukset ottamatta osin siksi, että luottaa saavansa julkiselta puolelta hyvää hoitoa.
– Tietenkin olisi voinut käydä niin, että olisimme saaneet sairaan lapsen, jolloin vakuutus olisi voinut tuoda turvaa. Koen kuitenkin, että julkiselta puolelta saa samat palvelut kuin yksityiseltä ihan yhtä nopeasti, Taru toteaa.
Puolitoista vuotta sitten Tarun esikoisella epäiltiin epilepsiaa ja hänen lapsensa tarvitsi erikoissairaanhoitoa.
– Kahden viikon kuluttua neuvolakäynnistä saimme jo neurologin palautteen uni-EEG:stä eli aivosähkökäyrätutkimuksesta. Jos meillä olisi ollut vakuutus, olisimme todennäköisesti menneet yksityisklinikalle, mutta samaan Lastenklinikan uni-EEG-jonoon meidät olisi laitettu joka tapauksessa ja saman verran aikaa olisi kulunut tutkimuksia odotellessa, Taru pohtii.
Lue myös: Mitä neuvolassa tapahtuu vauvavuoden aikana?
4. Oletko itse sairastanut paljon lapsena?
Muistele lapsuuttasi. Oletko ollut erityisen altis tapaturmille? Entä puolisosi? Entä onko suvuissanne sairauksia, jotka saattavat periytyä?
Erikalle oli alusta asti selvää, että hän ottaa vakuutukset lapsilleen.
– Minulla on ollut lapsena pahoja korvatulehduksia, olen ollut kuukauden sairaalassakin korvien takia. Äitini sanoi, että ehdottomasti kannattaa ottaa vakuutus, Erika sanoo.
– Kolmella lapsellamme ei onneksi ole ollut samaa vaivaa.
Kahden lapsen äiti Kaisa taas harkitsi pitkään nuorimmaisen kohdalla, ottaako vakuutusta vai ei. Esikoinen ei ollut juuri sairastellut ja vanhemmatkin olivat perusterveitä. Vakuutus tuntui kalliilta.
Kolme päivää ennen määräaikaa Kaisa kuitenkin haki raskausajan vakuutuksen myös kuopukselleen.
– Onneksi päädyimme ottamaan sen. Rasmus syntyi tammikuussa, ja alusta saakka olemme joutuneet ravaamaan sairaalassa hänen kanssaan. Syntymän jälkeen hänellä todettiin synnynnäinen pienisilmäisyys ja aukko sydämen väliseinässä. RS-virus hänellä oli yhdeksän päivän ikäisenä, silloin olimme viikon infektio-osastolla. Jo huhtikuun puolivälissä ylittyi Tyksin maksukatto, 700 euroa. Vakuutus tuli siis tarpeeseen, koska saamme omavastuun yli menevän summan takaisin, Kaisa sanoo.
Jos raskausajan vakuutusta ei olisi otettu pojalle, hänelle ei olisi enää syntymän jälkeen saanut sellaista terveysvakuutusta, joka olisi korvannut silmälääkärikäynnit tai sydänlääkkeet. Esimerkiksi sydänlääkitystä hän tulee tarvitsemaan pitkään, ja se olisi siinä tapauksessa tullut itse maksettavaksi.
Lue myös:
Koskettava tositarina: Sydänvikainen vauva koki ihmepelastumisen
Reuma pysäytti 2-vuotiaan Vihtorin
5. Ovatko kodin muut vakuutukset kunnossa?
Lapsivakuutusten kilpailuttaminen on hankalaa, koska useimmiten hinnat on sidottu kodin muihin vakuutuksiin. Sen vuoksi on hyvä varmistella ajoissa, että kotivakuutuskin on kunnossa. Erikalle tämä valkeni siinä vaiheessa, kun he olisivat halunneet vaihtaa kotivakuutuksen edullisempaan.
– Jos olisimme siirtäneet kodin vakuutukset toiseen vakuutusyhtiöön ja jättäneet lapsivakuutukset nykyiseen yhtiöön, lapsivakuutusten hinnat olisivat nousseet. Niiden hinta oli siis sidottu siihen, että meillä on myös kotivakuutus samassa yhtiössä.
Lapsivakuutuksia taas ei välttämättä kannata siirtää toiseen yhtiöön, ellei halua vakuutusehtojen muuttuvan. Terveysselvitykset on tehtävä uudestaan eikä vakuutuksista välttämättä tulisi niin kattavia kuin ne ovat olleet. Jos lapsella olisi ollut esimerkiksi korvatulehdus, uudesta terveysvakuutuksesta korvatulehdukset luultavasti suljettaisiin pois.
Lue myös: Ota nämä asiat huomioon, kun valitset vauvavakuutusta!
Juttu on julkaistu Kaksplussassa 10/16.
Jaa oma kokemuksesi