Vauvahaaveet 24.05.2017 Päivitetty 17.01.2024

Epäsäännölliset kuukautiset – miten ne vaikuttavat raskaaksi tulemiseen?

Epäsäännölliset kuukautiset ovat ärsyttävä, mutta useimmiten harmiton vaiva. Raskaustoiveita vaihteleva kierto vaikeuttaa tekemällä tarkan ovulaatiohetken ennustamisesta mahdotonta.

Teksti
Maria Mäkelä
Kuvat
iStock

Epäsäännölliset kuukautiset ovat melko yleinen, mutta useimmiten harmiton vaiva eri ikäisillä naisilla.

Kuukautiskierto lasketaan alkavaksi siitä päivästä, kun kuukautisvuoto kunnolla alkaa, ja se jatkuu seuraavan vuodon alkupäivään saakka.

Keskimääräinen kierron pituus on 28 vuorokautta, mutta normaaliksi laskettavan kuukautiskierron pituus voi vaihdella 23–35 vuorokauden välillä. Kuukautiset ovat epäsäännölliset, jos vuoto tulee tätä harvemmin tai tiheämmin.

Mistä epäsäännölliset kuukautiset johtuvat?

Tavallisimmin säännöllisten kuukautisten poisjäännin taustalla on raskaus, mutta kuukautiskiertoa voivat sotkea myös yli- tai alipaino, nopea laihduttaminen, liiallinen liikunta tai voimakas stressi. Satunnaisten kuukautiskierron häiriöiden vuoksi ei tarvitse hakeutua lääkärin hoitoon.

Jos aiemmin säännölliset kuukautiset jäävät pois yli kolmeksi kuukaudeksi, vuotohäiriöt haittaavat elämää merkittävästi tai niihin liittyy muita oireita, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Epäsäännöllisten kuukautisten taustalla voi olla esimerkiksi kohdun myooma tai munasarjojen monirakkulaoireyhtymä.

Mitä epäsäännölliselle kierrolle voi tehdä?

Jos epäsäännölliset kuukautiset koetaan häiritseviksi, voi lääkäri määrätä jaksoittain annettavaa keltarauhashormonia, jonka tarkoitus on tasata kierto. Myös yhdistelmäehkäisypillerit voivat säännöllistää kiertoa.

Kuukautiskierron säännöllisyyteen voi itse yrittää vaikuttaa syömällä terveellisesti, liikkumalla kohtuullisesti sekä välttämällä päihteitä ja stressiä.

Joskus taustalla voi piillä lääketieteellinen syy

Joskus epäsäännöllisten kuukautisten taustalla voi olla jonkinlainen häiriö, kuten PCOS. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä eli PCOS on lisääntymisikäisten naisten yleisin hormonaalinen häiriö. Se vaivaa noin 5–15 prosenttia naisista.

Monirakkulaoireyhtymän oireet alkavat useimmiten murrosiässä. Oireyhtymästä kärsivillä on usein epäsäännöllinen kuukautiskierto, heidän kuukautisvuotonsa voivat pitkittyä tai kuukautiset voivat jäädä pois kokonaan.

Osalla munasarjojen monirakkulaoireyhtymä vaikeuttaa raskaaksi tuloa, sillä tauti aiheuttaa ovulaation puuttumista. PCOS on tavallisin syy lapsettomuuteen, joka johtuu ovulaatiohäiriöstä.

Häiriöön ei ole parantavaa hoitoa, mutta sen oireita voidaan lieventää. Jos kuukautisten epäsäännöllisyys mietityttää, kannattaa hakeutua gynekologin vastaanotolle.

Lue myös: Mikä PCOS? Näin Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä vaikuttaa elämään

Epäsäännölliset kuukautiset vaikuttavat raskaaksi tulemiseen

Ovulaation ajankohta voi vaihdella, jos naisella on epäsäännölliset kuukautiset. Joskus ovulaatio saattaa esimerkiksi myöhästyä.

Munasolun irtoamisen eli ovulaation ajankohta riippuu kuukautiskierron pituudesta. Ovulaatio tapahtuu 12–14 päivää ennen seuraavan kuukautisvuodon alkua, mutta siinä missä se lyhyen kierron kohdalla voi tapahtua jo 10. kiertopäivänä, pitkässä kierrossa h-hetki saattaa osua vasta 18. kiertopäivään.

Todennäköisin aika tulla raskaaksi on pari päivää ennen ja jälkeen ovulaation. Irronnut munasolu säilyy hedelmöittymiskykyisenä vain vuorokauden, mutta miehen siittiöt saattavat sinnitellä elinkelpoisina naisen elimistössä ainakin kolmen vuorokauden ajan.

Epäsäännöllisen kuukautiskierron yhteydessä ovulaation ajankohtaa voi olla liki mahdoton ennustaa. Tällöin raskautta toivovan kannattaa ottaa avuksi apteekissa myytävät ovulaatiotestit, jotka paljastavat luotettavasti hedelmälliset päivät.

Jos epäsäännöllisten kuukautisten lisäksi huolena on lapsettomuus, on syytä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin lääkärin vastaanotolle.

Lue myös: Ovulaation merkit – Näin selvität, milloin ovuloit

Lähde: Terveyskirjasto 

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X