Hedelmällisyys 19.04.2024

”Söin syömästä päästyäni, sillä unelma perheestä oli niin suuri” − Laura Lepistö joutui maksamaan urheiluvuosistaan kalliin hinnan, kun haave vauvasta virisi

Huippu-urheilijan keho ei palautunutkaan itsestään vuosienkaan kuluttua kilpauran lopettamisesta. Laura joutui pelkäämään elämänsä tärkeimmän haaveen puolesta.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
OM-arkisto

”Emme ehkä koskaan saisi lasta. Ja se olisi minun syytäni.” Näin Suomen menestynein taitoluistelija, sittemmin kilpauransa päättänyt Laura Lepistö kertoo ajatelleensa, kun alkoi yrittää aviopuolisonsa Tommin kanssa perheenlisäystä hieman yli kolmekymppisinä.

Laura kuvailee urheilu-uraansa ja sen päättymistä iloineen ja suruineen Marika Lehdon kirjoittamassa elämäkerrassa Laura Lepistö − Voittava mieli (Tammi, 2024). Erityisen suuren uhrauksen Laura kokee tehneensä tietämättään lapsihaaveiden osalta.

Kun Lauran ura lähti varsinaiseen nosteeseen kahdenkymmenen ikävuoden tietämillä, hän huomasi kuukautistensa loppuneen. Vaikka Laura pani asian merkille, hän ei osannut tuolloin huolestua asiasta.

Kuukautisten loppuminen on melko yleistä naisurheilijoilla, jotka treenaavat tosissaan. Keho ei pääse palautumaan, ja ruoan sisältämä energia ei riitä ylläpitämään normaalia hormonitoimintoa, sillä kehon rasvaprosentti on minimissään.

Laihtuminen ei ollut Lauran toiveissa. Hän kuvailee, että ei pitänyt lainkaan ulkonäkövaatimuksista, joita taitoluistelijoille saatettiin asettaa. Laihtuminen oli jälkikäteen katsoen tahatonta, ja Laura olisi tarvinnut ravitsemusterapeutin apua riittävän energiamäärä takaamiseen.

”Sisälläni alkoi viritä pelko, jollaista en ollut koskaan ennen kokenut”

Menestyksekäs urheilu-ura päättyi loukkaantumiseen. Laura oli hiljattain voittanut muun muassa MM-pronssia, EM-hopeaa ja menestynyt suomalaisittain poikkeuksellisen hyvin olympialaisissa, kun hänen nilkkansa ei enää kestänyt toistuvaa ja ankaraa treenaamista.

Urheilu-uran loppuminen kuin seinään oli kova paikka. Laura kuvailee elämäkerrassaan, kuinka ahdistavalta ja loputtoman yksinäiseltä tuntui astua ulos kilpakuplasta.

Hiljalleen Laura alkoi etsiä itselleen suuntaa työelämässä urheiluun liittyvissä markkinointitehtävissä. Vaikka hän löysi elämänilonsa takaisin, ja keho alkoi tottua ammattiurheilun päättymiseen, eivät kuukautiset kuitenkaan palautuneet. Eivät edes silloin, kun Laura lopetti e-pillereiden syömisen.

Kauhu iski vasten kasvoja, kun Laura ja Tommi alkoivat toivoa lasta.

”Kului viikkoja ja kuukausia. Kuukautiseni eivät alkaneet. Sisälläni alkoi viritä pelko, jollaista en ollut koskaan kokenut. Aloin muistaa, kuinka kuukautiseni olivat laihduttuani loppuneet. Hiljalleen aloin ymmärtää, etteivät ne olleet koskaan alkaneet uudestaan”

Jälkikäteen ajateltuna Lauran tahti töiden ja liikunnan suhteen oli edelleen liian kova. Keho kävi ylikierroksilla, eikä hormonitoiminta päässyt palautumaan.

Laura alkoi syödä urakalla. Kehon oli saatava energiaa ja lepoa.

”Vaihdoin huikean puolimaratonkuntoni pitkiin päiväuniin ja kävelylenkkeihin. Tein töitä, mutta aloin iltaisin ja viikonloppuisin asettua sohvankulmaukseen. Televisiosarjojen katsominen oli itse asiassa aika kivaa. Keskityin rauhalliseen mieleen ja irti päästämiseen. Annoin itseni tuntea kaikki tunteet.”

Ystävien perheellistyminen tuntui Laurasta hyvin kipeältä. Hän kohtasi lapsen saaneet ystävät hymyssä suin mutta pidätteli samalla itkua.

”Söin syömästä päästyäni. Se oli siinä mielessä helppoa, että unelma perheestä oli niin suuri.”

Urheilijoiden lapsihaaveita on varjeltava

Lopulta, puolitoista vuotta e-pillereiden lopettamisen jälkeen kuukautiset alkoivat. Silloin Lauralla ja Tommilla tärppäsi heti ensimmäisestä kierrosta.

Raskaana Laura ei kuitenkaan voinut sietää minkäänlaista vartalon muotojen kommentointia, sillä kehon saattaminen normaalikuntoon oli ollut kipeä tie.

Pariskunnan esikoinen syntyi heinäkuussa 2021. Sittemmin perhe on kasvanut vielä lisää: kuopus syntyi joulukuussa 2023.

Kun Laura kertoi Anna-lehdessä siitä, miten työn ja tuskan takana raskaaksi tuleminen oli ollut kehon kuormittuneen tilan vuoksi, hän sai valtavasti yhteydenottoja muilta saman kokeneilta.

Lauran näkemys onkin, että asia pitää ottaa tosissaan ja huomioida nykyään urheilumaailmassa, jotta tulevaisuuden lapsihaaveita ei viedä urheilijoilta ja tosissaan kuntoilevilta ihmisiltä.

”Otan osaa kaikkien niiden ihmisten suruun, jotka eivät toiveistaan huolimatta ole saaneet omaa lasta tai joiden terveys on muuten pysyvästi kärsinyt urheilu-uran aikaisista valinnoista. Olimme tietämättömiä. Enää ei saa olla.”

Lähde: Lehto, Marika: Laura Lepistö – Voittava mieli (Tammi, 2024)

Lue myös: Näin tuet lapsen liikuntaharrastusta: ”Isoin virhe on yli-innokkuus lapsen harrastukseen”

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X