Sekundäärinen lapsettomuus voi yllättää toista lasta toivovan – 10 yleistä syytä ongelmaan
Sekundäärinen lapsettomuus on suru, jonka kohtaa arviolta joka kymmenes pariskunta Suomessa. Jos toista lasta ei kuulu, hoitokeinoina voidaan tarvita lääkitystä, keinohedelmöitystä tai koeputkihedelmöitystä. Listasimme sekundäärisen lapsettomuuden yleisimmät syyt ja niiden hoitokeinot.
Sekundäärinen lapsettomuus voi yllättää perheenlisäyksestä haaveilevan. Se tarkoittaa tilannetta, jossa takana on jo synnytys tai useampia, mutta uusi raskaus ei syystä tai toisesta ala.
Jos raskaus ei viimeistään vuoden yrittämisen jälkeen ala, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen, jotta lapsettomuuden taustalla mahdollisesti piilevät syyt saadaan selvitettyä. Listasimme yleisimpiä syitä, mistä sekundäärinen lapsettomuus voi johtua ja miten sitä hoidetaan.
1. Ovulaatiohäiriöt
Ovulaatiohäiriöt eli munasolun kypsymis- ja irtoamishäiriöt ovat yksi yleisimmistä sekundäärisen lapsettomuuden syistä. Ne johtuvat usein munasarjan synnynnäisestä rakenteesta.
Lievä ovulaatiohäiriö merkitsee, että ovulaatioita tulee vain tavallista harvemmin, jolloin raskauden alkamiseen voi kulua pitkä aika. Ovulaatiohäiriöitä voidaan hoitaa hormonilääkityksellä.
Lue myös: Nämä ovat ovulaation merkit
2. Naisen ikä
Sekundäärinen lapsettomuus lisääntyy synnyttäjien iän kasvaessa. Naisen hedelmällisyys laskee noin 35. ikävuoden paikkeilla, ja vielä jyrkempi lasku tapahtuu noin 40-vuotiaana. Hedelmällisyyden laskun tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa siitä, että kuukautiskierto lyhenee. Kierron lyheneminen johtuu munarakkuloiden määrän vähenemisestä.
Erittäin niukoiksi muuttuvat kuukautiset voivat myös olla merkki hedelmällisyyden laskusta. Syynä on estrogeenivajaus, ja niukkoihin kuukautisiin voi liittyä myös kuumia aaltoja. Vaihdevuosioireita voi tulla nuorillekin naisilla, joilla on munasarjojen vajaatoiminta.
Lue lisää: Näin naisen ikä vaikuttaa hedelmällisyyteen
3. Sperman laatu
Miehen heikentynyt sperman laatu voi aiheuttaa sekundääristä lapsettomuutta. Kun ikää tulee lisää, sperman laatu ei enää riitäkään raskauden alkamiseen, vaikka esikoinen olisi saanut alkunsa helposti.
Sperman laadusta johtuvaa lapsettomuutta voidaan hoitaa keinohedelmöityksellä tai koeputkihedelmöityksellä. Noin kolmasosa lapsettomuudesta johtuu miehestä, kolmasosa naisesta ja kolmasosassa syitä löytyy molemmista.
Lue lisää: Näin mies voi parantaa hedelmällisyyttään
4. Elintavat
Joskus myös elämäntavat voivat olla sekundäärisen lapsettomuuden taustalla. Molempien osapuolten terveellinen ruokavalio, tupakoimattomuus, alkoholin kohtuukäyttö ja painonhallinta edesauttavat raskaaksi tulemista.
Lievä ylipaino on tavallista, eikä se yleensä vaikuta naisen hedelmällisyyteen, mutta poikkeuksiakin on. Joillakin naisilla on herkät munasarjat, jolloin pienikin painonnousu voi aiheuttaa ovulaatiohäiriöitä. Merkittävä ylipaino vaikuttaa vielä selvemmin hedelmällisyyteen ja lisää myös keskenmenon riskiä.
Alipainokin heikentää naisella raskauden mahdollisuuksia. Vakava alipaino voi aiheuttaa sen, että kuukautiset jäävät jopa kokonaan pois – keho huomaa, ettei ole sopiva hetki tulla raskaaksi.
Lue myös: Vältä nämä virheet, jos haluat tulla raskaaksi
5. Endometrioosi
Noin joka kymmenes nainen sairastaa kohdun limakalvon sirottumatautia, endometrioosia, joka voi aiheuttaa lapsettomuutta.
Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella, tavallisesti vatsakalvon pinnalla, emättimen ja peräsuolen välissä tai munasarjojen pinnalla. Pesäkkeet aiheuttavat kroonisen tulehdusreaktion, ja estrogeeni vaikuttaa pesäkkeiden kasvuun.
Endometrioosista johtuvaa lapsettomuutta hoidetaan hormonilääkityksellä tai koeputkihedelmöityksellä.
Lue lisää: Aiheuttaako endometrioosi lapsettomuutta?
6. Myoomat
Myoomat ovat hyvänlaatuisia kohdun lihaskyhmyjä. Niitä on 20–30 prosentilla yli 30-vuotiaista naisista.
Suurin osa myoomista on pieniä, jolloin ne eivät haittaa alkion kiinnittymistä kohtuun. Jos myoomat ovat isoja tai jos niitä on paljon, ne vaikeuttavat yleensä raskauden alkamista.
Joskus myoomia täytyy hoitaa leikkaamalla. Myoomaleikkauksessa on kohdun vaurioitumisen riski.
Lue myös: Sekundäärinen lapsettomuus: milloin ja mihin hoitoihin?
7. Munanjohdintukkeumat
Jos munanjohtimet ovat täysin tukossa, siittiöt eivät pääse hedelmöittämään munasolua. Ahtaumakin voi estää raskauden, sillä hedelmöittyneen munasolun on päästävä kulkemaan munanjohtimen kautta kohtuun. Ahtaumien seurauksena voi olla kohdunulkoinen raskaus.
Yleisimpiä syitä munanjohdintukkeumiin ovat tulehdukset, jotka voivat liittyä sukupuolitauteihin, kuten klamydiaan tai vaikeaan vatsaontelon tulehdukseen jostain muusta syystä.
Munanjohdinongelmia hoidetaan yleensä koeputkihedelmöityksellä, sillä tukkeutuneita johtimia on vaikea saada leikkaamalla hyvin toimiviksi.
Lue myös: Näin parannat raskauden mahdollisuutta
8. Munasarjojen vajaatoiminta
Syitä munasarjojen vajaatoimintaan ovat geeniperimä, kasvaimet, endometrioosi tai munasarjaleikkaus. Myös vaikeat tulehdukset, hormonaaliset häiriöt tai autoimmuunisairaudet voivat aiheuttaa munasarjojen vajaatoimintaa.
Munasarjojen vajaatoiminnasta kärsiville suositellaan, ettei raskauksia lykättäisi pitkälle, jos se vain on elämäntilanteen puolesta mahdollista. Jos vajaatoiminta on vaikea, voidaan tarvita luovutettuja munasoluja. Munasarjojen vajaatoiminta yleistyy iän myötä.
Lue myös: Koskettava tositarina: Raskaaksi ystävän lahjamunasolulla
9. Huonosti parantunut sektioarpi
Yleensä sektioarvet parantuvat hyvin eivätkä haittaa seuraavia raskauksia. Joskus käy kuitenkin niin, että sektioarpi parantuu huonosti ja tekee kohtuun alueen, johon alkio ei pääse kiinnittymään kunnolla. Hoitona voidaan tarvita uutta leikkausta.
Lue myös: Uutta lapsettomuushoidoissa: Hoitojen kestot lyhenevät
10. Sairaudet ja lääkitykset
Jotkut vakavat sairaudet voivat aiheuttaa ongelmia ja estää raskaaksi tulemista, oli kyseessä sitten naisen tai miehen sairaus. Esimerkiksi eräät reumalääkkeet ja verenpainelääkkeet voivat heikentää sperman laatua.
Hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa naisille ovulaatiohäiriöitä.
Juttuun on haastateltu naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriä Anna Kivijärveä, joka työskentelee vastaavana lääkärinä Jyväskylän Fertinovassa. Lähteenä on käytetty myös Aila Tiitisen ja Outi Hovatan artikkelia Lapsettomuus kirjassa Naistentaudit ja synnytykset (Duodecim).
Lue myös: Yhden lapsen äiti Jasmin: ”Olen hyväksynyt sekundäärisen lapsettomuuden osaksi elämääni”
Jaa oma kokemuksesi