En nyt tähän hätään parempaa otsikkoa keksinyt, sorry...
Kirjoitin tämä tuonne toiseen osastoon hetki sitten, en jaksa muokata tms... Enkä kaipaa sääliä, voivotteluja, moraalisaarnoja siitä kun en voi jäädä lasteni kanssa kotiin tms. turhaa. Olen oman tieni kulkija, eikä mun päätä saa jotkut...
