12-vuotiaalle kouluampujalle ei seuraamuksia

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Jos lapsi/nuori on ärsyttävä ja ilkeä, niin senkin taustalla on jotakin, eikö vain? Kiusatuksi tuleminen ei ole koskaan kiusatun syy!
"Onko kiusatuksi joutuminen minun vikani?
Kouluväkivalta ei ole koskaan hyväksyttyä tai kiusatun vika. Sinä et ole huono. Sinä riität juuri sellaisena kuin olet.

Kiusaaja on itse vastuussa omasta toiminnastaan. Hän saattaa olla epävarma itsestään, tavoitella muiden suosiota tai purkaa omaa pahaa oloaan.

Muista myös, että kiusatuksi joutuminen ei määrittele sinua tai elämääsi. Sinä olet aina paljon enemmän kuin kiusattu: kokonainen ihminen, jolla on vahvuuksia ja haasteita sekä erilaisia rooleja ja tapoja toimia tilanteesta riippuen.

Kiusaaja saattaa pyrkiä leimaamaan kiusatun erilaiseksi tai valita kiusaamisen kohteeksi jonkin tietyn ominaisuuden. Kouluväkivalta ei kuitenkaan johdu kiusatun ominaisuuksista. Kiusata voi periaatteessa mistä tahansa aiheesta. "
 
vierailija
"Onko kiusatuksi joutuminen minun vikani?
Kouluväkivalta ei ole koskaan hyväksyttyä tai kiusatun vika. Sinä et ole huono. Sinä riität juuri sellaisena kuin olet.

Kiusaaja on itse vastuussa omasta toiminnastaan
. Hän saattaa olla epävarma itsestään, tavoitella muiden suosiota tai purkaa omaa pahaa oloaan.

Muista myös, että kiusatuksi joutuminen ei määrittele sinua tai elämääsi. Sinä olet aina paljon enemmän kuin kiusattu: kokonainen ihminen, jolla on vahvuuksia ja haasteita sekä erilaisia rooleja ja tapoja toimia tilanteesta riippuen.

Kiusaaja saattaa pyrkiä leimaamaan kiusatun erilaiseksi tai valita kiusaamisen kohteeksi jonkin tietyn ominaisuuden. Kouluväkivalta ei kuitenkaan johdu kiusatun ominaisuuksista. Kiusata voi periaatteessa mistä tahansa aiheesta. "
Lähde: Mielenterveystalo
 
Jos lapsi/nuori on ärsyttävä ja ilkeä, niin senkin taustalla on jotakin, eikö vain? Kiusatuksi tuleminen ei ole koskaan kiusatun syy!
Joskus olen törmännyt sellaiseen tapaukseen, jossa henkilöä oli kiusattu omasta mielestään ihan kaikkialla: päiväkodissa, koulussa, toisella asteella ja työelämässä useaan kertaan. Ihmiset vaihtuvat kuitenkin koko ajan, mutta kokemus säilyy. Mikä tuollaisessa voi olla taustalla ja voiko itse jotenkin vaikuttaa kokemukseensa?
 
Joskus olen törmännyt sellaiseen tapaukseen, jossa henkilöä oli kiusattu omasta mielestään ihan kaikkialla: päiväkodissa, koulussa, toisella asteella ja työelämässä useaan kertaan. Ihmiset vaihtuvat kuitenkin koko ajan, mutta kokemus säilyy. Mikä tuollaisessa voi olla taustalla ja voiko itse jotenkin vaikuttaa kokemukseensa?
Itsekin olen törmännyt tällaiseen henkilöön, ihan aikuinen ihminen.

Ilmeisesti henkilö on uhriutunut?
Jos on joutunut kiusatuksi niin ihmisten kanssa kanssakäyminen saattaa joillain olla hiukan erilaista/vaikeaa? Kai sitä helpommin olettaa, että taas kiusataan jne?🤷‍♀️

Työkaluja tarvittaisi jotta tuosta tilasta pääsee pois niin pian kuin mahd!

On toki näitäkin jotka uhruituvat mielellään jotta saavat tahtonsa läpi tai hakevat huomiota tms. Nämä henkilöt tekevät kyllä elämänstään loppupeleissä hyvin vaikeaa. Jos lapsilla huomaa tuollaisia piirteitä niin siihen tulisi kyllä oitis puuttua!
 
Olisiko joku ”kouluetsivä” huono idea?

Hän olisi sellainen ihminen joka tarkkailisi/ilmoittaisi, ja hänelle voisi avautua asioista puhelimella tai kasvokkain?🤔

Uudet ajat vaativat uusia ideoita. Opettajille tulisi suoda työrauha! Heidän tehtävä on loppupeleissä opettaminen, eikä mikään kokonaisvastuu lapsen kasvattamisesta!
 
vierailija
Itsekin olen törmännyt tällaiseen henkilöön, ihan aikuinen ihminen.

Ilmeisesti henkilö on uhriutunut?
Jos on joutunut kiusatuksi niin ihmisten kanssa kanssakäyminen saattaa joillain olla hiukan erilaista/vaikeaa? Kai sitä helpommin olettaa, että taas kiusataan jne?

Työkaluja tarvittaisi jotta tuosta tilasta pääsee pois niin pian kuin mahd!

On toki näitäkin jotka uhruituvat mielellään jotta saavat tahtonsa läpi tai hakevat huomiota tms. Nämä henkilöt tekevät kyllä elämänstään loppupeleissä hyvin vaikeaa. Jos lapsilla huomaa tuollaisia piirteitä niin siihen tulisi kyllä oitis puuttua!
Se, että on tullut jatkuvasti kiusatuksi ja torjutuksi, murentaa varmasti itsetuntoa, ja tulee tunne, ettei kelpaa. Kyllä se ihmistä syö, se on selvä.

Älkää syyttäkö kiusattuja, se on äärimmäisen vastenmielistä! Vähän kuin se, että syytetään raiskattua vaikkapa siitä, että oli minihame tai oli humalassa.
 
vierailija
Joskus olen törmännyt sellaiseen tapaukseen, jossa henkilöä oli kiusattu omasta mielestään ihan kaikkialla: päiväkodissa, koulussa, toisella asteella ja työelämässä useaan kertaan. Ihmiset vaihtuvat kuitenkin koko ajan, mutta kokemus säilyy. Mikä tuollaisessa voi olla taustalla ja voiko itse jotenkin vaikuttaa kokemukseensa?
No oliko kiusattu?
 
Itsekin olen törmännyt tällaiseen henkilöön, ihan aikuinen ihminen.

Ilmeisesti henkilö on uhriutunut?
Jos on joutunut kiusatuksi niin ihmisten kanssa kanssakäyminen saattaa joillain olla hiukan erilaista/vaikeaa? Kai sitä helpommin olettaa, että taas kiusataan jne?

Työkaluja tarvittaisi jotta tuosta tilasta pääsee pois niin pian kuin mahd!

On toki näitäkin jotka uhruituvat mielellään jotta saavat tahtonsa läpi tai hakevat huomiota tms. Nämä henkilöt tekevät kyllä elämänstään loppupeleissä hyvin vaikeaa. Jos lapsilla huomaa tuollaisia piirteitä niin siihen tulisi kyllä oitis puuttua!
Tuollaiseen on varmasti vaikea puuttua, koska siitä seuraa väitteet, että kiusaamista ei oteta vakavasti.
 
Yhden työpaikan osalta voin sanoa, että ei ollut. Muista en osaa sanoa. Mutta outo ilmiö, vai mitä?
Jos ei ole ns. traumaperäinen reaktio joka kiusatulla voi olla, niin saattaa myös
olla ihan tyypillistä uhriutuneelle nykywokeille: ”turvallinen tila”, ”misogynia”, kaikki on rasismia jne jne. Sillä yritetään saada lyötyä omaa agendaa läpi. Oli kyse sitten eduskunnasta tai kouluista tms.
Tämä tarttuu myös somessa nuoriin ja nämä alkavat apinoida toisiaan, ja näin maneeri laajemminkin on valmis.

Korostaisin vielä sitä, että oikeaa kiusaamista todella tapahtuu ja tämä vaurioittaa meidän lapsia. Tähän on puututtava!
Vanhempien tulee parantaa kommunikaatiota ja saada lapset luottamaan aikuiseen jotta lapset uskaltavat avautua oikeasta kiusaamisesta. Usein oikeasti kiusatut vaikenevat mutta nämä nykywokettajat ovat äänessä kiusaamisesta koko ajan. He tekevät kaikille oikeasti kiusatuille karhunpalveluksen (toki tajuamattaan myös itselleen).
Huulipunahallitushan harrasti tätä ihan avoimesti: itkivät misogyniasta ja ties mistä!🙄

Haluan lämpimästi suositella kamppailu/ip-lajeja kaikille lapsille ja aikuisille! Siellä opitaan arvostamaan itseä ja sitä kautta toisia, tervettä nöyryyttä, kurinalaisuutta, mielenhallintaa, tarvittavaa kovuutta ja plussana hyvä kunto!❤
 
Yllättävää, että vähättelet kiusaamista..
Ajatus ei ollut vähätellä kiusaamista. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, miten ihmiset pitävät kiusaamisena jotain sellaista josta eit varsinaisesti ole kyse.

Sitäkin enemmän olen kiinnittänyt huomiota siihen, miten aikuiset vaativat suureen ääneen lynkkaamaan kaikki maailman kiusaajat, vaikka itseasiassa ovat itse kiusaajia omalla tavallaan. Useilta tuntuu puuttuvan realistinen käsitys itsestään ja omista toimistaan, mutta ne aina oikeutetetaan jollakin tavalla itselleen.

Kiusaaminen ei välttämättä ole aina ihan yksioikoinen juttu. Lasteni koulussa on poika, joka on niin arvaamaton, ettei kukaan oikeastaan halua viettää hänen kanssaan aikaa, jolloin poika on aina yksin. Toinen poika on niin impulsiivinen, että muut joutuvat aina ikäviin tilanteisiin yhden tyypin takia, joten hänet heivattiin porukasta. Lopputulos kummassakin tapauksessa nähdään kiusaamisena ja eristämisenä, mutta samaan aikaan ihan hyvästä syystä.
Kummankin kanssa on yritetty keskustella asioista, mutta siitä ei ole ollut apua. Ei tunteitaan tai impulsiivejaan hallitsematon lapsi pysty muuttamaan käytöstään, eikä samaan aikaan voida odottaa, että muiden pitää sietää ikävää käytöstä. Miten asia pitäisi sinusta hoitaa?

On tyttö, joka on hyvin voimakas persoona, mutta hänen mielenkiinnon kohteensa eivät mene yksiin muiden kanssa. Eikä kyseinen tyttö siedä sitä, ettei hän ole hallitsemassa tilannetta ja keskustelua. Ei muu porukka jaksa kuunnella loputtomia tarinoita jostain sellaisesta, mikä ei kiinnosta. Useimmat kokee, että kyseinen tyttö on kiusattu, eikä hänen seurassaan haluta olla, jolloin voidaan sanoa, että häntä kiusataan... mutta ei sekään ihan tyhjästä tule.

Ja sitten on aivan varmasti niitä tapauksia, kun jotakuta rääkätään ja kiusataan jatkuvasti. Mutta toisinaan kiusaamistapaukset eivät ole ihan selkeitä, eikä lapset välttämättä osaa artikuloida todellista onglemaa, kun heitä syytetään kiusaamisesta.

Koko keskustelussa itseäni ärsyttää ehkä eniten aikuisten tekopyhyys ja tarve leimata lapsia.
 
Viimeksi muokattu:
Joskus olen törmännyt sellaiseen tapaukseen, jossa henkilöä oli kiusattu omasta mielestään ihan kaikkialla: päiväkodissa, koulussa, toisella asteella ja työelämässä useaan kertaan. Ihmiset vaihtuvat kuitenkin koko ajan, mutta kokemus säilyy. Mikä tuollaisessa voi olla taustalla ja voiko itse jotenkin vaikuttaa kokemukseensa?
Olen itse törmännyt myös aikuiselämässä näihin ja se on aivan todella hankalaa, kun joku kokee ihan kaiken kiusaamiseksi.
 
  • Tykkää
Reactions: Palstapesu

Yhteistyössä