35+ Lapsettomat

Hei, olen vissiin jossain välissä tähänkin ketjuun kirjoitellut. Ikää 40+ ja toista lasta haaveillaan, eka saatu kolmannesta icsista (tai neljännestä, riippuu laskutavasta, yksi hoito kun meni täysin puihin.

Nyt kesällä tuli sitten lääkkeellisessä passissa kohdunulkoinen :'( Sitä ennen oli mietitty kovasti luovutettuja munasoluja, nyt en ole enää niin varma.

Onneksi olen ilmeisesti selviämässä suht helpolla kohdunulkoisesta. Viime viikolla hcg oli 28, eli on sieltä yli tuhannesta tasasesti itsekseen laskenut. Sikäli ottaa päähän, että lekurin mukaan lääkkeellisessä passissa (niinkuin yleensäkin) on tosi harvinaista että jatkaa kehitystään kohdun ulkopuolella. Joo, noihin harvoihin prosentteihin tulee päästyä turhan usein. Pari pakkasalkiota vielä odottelee.

Meillä oli tarkoitus lopettaa hoidot tähän ja mahdollisesti kokeilla kerran vielä luovutetuilla. Mutta kun lääkäri sanoi, että kävi 'tosi huono tuuri' ja nyt en tiedä olisiko siitä alkiosta voinut tulla vauva, niin täytyy miettiä. Lisäksi kävin siskoni kanssa todella mielenkiintoisen keskustelun. Olen tiennyt, että heillä lapsettomuushoitoja taustalla mutta nyt sain tarkemman selvityksen. Eli, ekasta IVF:sta syntyi lapsi ja seitsemän vuoden jälkeen kymmenennestä toinen, lisäksi luontoäiti teki kummia ja tuli luomusti raskaaksi näiden jälkeen ja sai 41v. terveen lapsen. Ja hoitoja aloittaessaan oli 25v.

Lisäksi olivat nuo hoidot silloin aikamoisia, ekalla kertaa oli punktoitu vatsanahan läpi (80-luvun lopulla, mun sisko on mua reippaasti vanhempi) ja 90-luvullakin piti joissain hoidoissa keskellä yötä käydä terveyskeskuksessa piikillä. Silloin ei myöskään Kela-korvannut mitään. Ja systeri kertoi myös ettei ollut mitään vertaistukea missään ja ihmiset yleisesti ajattelivat etteivät hoidoilla saadut lapset varmastikaan ole 'normaaleja'.

Mutta sisko myös sanoi mulle, että jos yhtään tuntuu että jatkaisiko, niin ettei jää jossittelulle varaa, niin suosittelee. Lääkärihän ei meille luovareita suositellut, vaan itse ajattelin. Mutta yhtä hyvin ne luovutetutkin sitten munatorveen kiinnittyvät, kalliimmalla vaan. Meillähän siis on yksi icsi-tyttö saatu hoidoilla ja runsaan vuoden aikana on tehty kolme hoitoa joista tuloksena yksi kemiallinen, yksi kohtukomplikaatiosta johtuva keskenmeno ja nyt tää kohdunulkoinen. Eli, mitään korvauksia ei enää saada.

Hassuinta muuten, että sama lääkäri hoitaa meitä, joka aikoinaan hoiti mun siskoa

No niin, tulipa romaani. Omia pohdintojani tässä taisin vaan purkaa, mutta jos auttaisi jotain muutakin samassa veneessä olevaa. Ja sitä, että joskus sitä voi oikeasti onnistua myöhemminkin.

 

Seinäkukkanen, meinasinkin jos kysellä perääsi, joten kiva kun saavuit kertomaan kuulumisia. Toivotaan, että herättelyhoito tuottaa hyvää tulosta! Minäkin muuten päsäytin Menopurit melkein taivaan tuuliin, kunnes keksin lopulta taittaa ampullien niskat talouspaperin avustuksella...

Toivorikas, Pottu ja Frangipani :wave: teillekin! Toivottavasti pääset. toivorikas, mahdollisimman pian hoitoon - olet saanut odottaa jo ihan riittävästi! Frangipani, olen muuten ihan samaa mieltä kuin Anja - Puregon on niin helppo piikitettävä, että se kannattaa opetella ottamaan itse jos suinkin uskallat: piikki on niin pieni, ettei se ole oikeastaan piikki ollenkaan!

Lumeton, olipa rohkaisevaa kuulla tuo siskosi tarina ja mahtavaa, että sait siitä puhtia uuteen yritykseen! Hurjia nuo 80-luvun hoidot - ja ehkä kaikken vaikeinta olisi koettaa sinnitellä 80-luvun tyyliin ilman minkäänlaista vertaistukea... Me ei olla kerrottu näistä hoidoista sukulaisille ollenkaan (vanhemmat alkaa olla jo aika iäkkäitä eikä haluta huolestuttaa heitä ylimääräisillä murheilla) ja ystävillekin todella valikoitusti - joten esim. tämän palstan ja kaikkien teidän ihanaisten tuoma tuki on ihan korvaamaton
=)

Meillä on sitten punktio edessä huomenna... Olo on ollut niin epäilyttävän loistava (uin järvessä viikonloppuna kuin pieni kala!), että vähän mietityttää, ovatko ne harvat munikset karanneet sieltä itsekseen. No, pian se selviää...

Ekavekara, toivottavasti olet voinut hyvin hurjista ajatuksistasi huolimatta , ja kovasti onnea jo valmiiksi keskiviikon punktioon!

 

:wave: - kaikille aktivoituneille ja onnnea hoitojen aloituksiin!

Kamala kiire, nyt en ehdi kommentoida enempää, mutta kovasti punktio-onnea wabisabille! Miten meni?

 

toivorikas oudolta kuulostaa toi systeemi, et katotaan ketkä pääsee hoitoon. Toivotaan että teidät sitten valitaan niitten onnekkaitten joukkoon. Olisko se sun hoito sit syyskuulla, niinkun mullakin? Piinailukavereita olis kiva saada.

Seinäkukkanen & pottu mä sain hoitopaikasta sellasen muovihärpäkkeen, jolla se menopurin yms kaulankatkaisu onnistuu ilman vammoja. Se on tosi kätevä. Saiskohan niitä vaikka apteekista?

pottu kiva kun tulit esiin kolostasi. Siitä se taas lähtee

Anja kyselit vanhemmille kertomisesta. Mä olen kertonut äidilleni. Sille on jotenkin paljon helpompi puhua tälläsistä kun isälle. Äiti sit kertoi edelleen isälle mun pyynnöstä. Ei se keskustelu ollut sen kummempi, paitsi mulla tietysti tuli siinä poru. Äiti oli ihan mielissään että kerroin. Se vaan ei tunnu käsittävän sitä, et miksen mä vieläkään ole raskaana hoidoista huolimatta. Se jotenkin kai kuvitteli, et heti onnistuu. Kerro miten keskustelu äitisi kanssa sujui.

marinatar aikas ikävä tilanne saada tollanen tieto tosta vaan "päin naamaa". Varmasti menee pasmat sekaisin.

Frangipani tsempit piikittelyyn, pistät sitten itse tai mies.

ekavekara tsempit huomiseen punktioon! Tulkoon oikein hyvä ja laadukas saalis!

wabisabin uutisia myös odotellaan!

Ja mitkä on Sharlinin fiilikset perjantaita odotellessa?

Mulle luvattiin et ne kesäkuulla otettujen verikokeitten tulokset tulee kotiin. Eipä niitä ole näkynyt, joten tänään sit otin ja soitin niistä. Hoitaja sieltä antoi tulokset, mut ei osannut sanoa onko ne ok, vai löytykö jotain. Pitänee alkaa selaan taaksepäin, jossain oli ne Sharlinin antamat viitearvot.

 

Täälläpä on jo kovasti toimintaa, klinikat näemmä kaikkialla auenneet ja hoidot alkaneet!

Iines, tunnistan niin hyvin tuon "naisen vaiston" ja raskausuutisten pelon. Mäkin jotenkin "tiesin" parista ystävästä jo etukäteen että ne ovat raskaana, ennen kuin kertoivat. Nykyisin vain toivon että saisin raskausuutiset tekstarina tai sähköpostilla, mä en jaksa niitä yhtään livenä, siinä pitää tsempata niin mielettömästi ja sit vaan koko lopputapaamisen ajan odottaa että pääsisi jo pois johonkin rauhassa itkemään.

Anja mulla aika samoja mietteitä kuin sulla ihmisiin liittyen. Välillä ei vaan kertakaikkiaan jaksa. Meillä ois ensi viikonloppuna hyvän ystävän yhdistetyt häät ja esikoisen ristiäiset (ekalla yrityksella raskaaksi). Arvon koko ajan perunko koko homman, tuleeko mulle siellä vaan pahempi mieli (varmaan yli puolet vieraista on pikkulapsia ja vauvoja, ja me todennäköisesti ainoat lapsettomat). Törkeetä ystävää kohtaan että mietin tällaista (kun kerran olen jo ilmoittautunut), mutta pelkään että siitä seuraa vaan joku vuorokauden pituinen itkukohtaus.

Lisäksi olen saanut uuden kummivauvan jonka ristiäiset ovat kuukauden päästä. Aika ristiriitaiset tunteet...vauva on aivan ihana ja olen siihen jo aika kiintynyt, ja vauvan äidin kanssa ystävyys on ihan kunnossa, mutta pelkään miten käy sitten kun lapsi on parivuotias. Siinä vaiheessa ovat kaikki mun ystävät lakanneet lähes täysin pitämästä yhteyttä, ovat vain muiden lapsiperheiden kanssa, ja ajattelen jo nyt lannistuneesti että tässäkin käy varmasti niin.

Mansikkainen ja Solakka Silakka, mun kaveri raskautui 4-luokan alkiosta! Kyllä on eroa klinikoissa. Toisaalta, meillä on mennyt roskiin 1-2-luokankin alkioita sillä on muitakin kriteerejä kuin tuo luokitus mitä tarvitaan että kannattaa pakastaa/siirtää. Meillä oli niissä jotain fragmentaatiota tms, vaikka olivatkin saaneet hyvän luokituksen.

Anja noista piikityksistä, mulle on sanottu että tunnin saa heittää suuntaan tai toiseen. Joskus olen juhlien vuoksi vähitellen ujuttanut pistosaikaa muutaman tunnin myöhäisemmäksi (joka ilta pistänyt 30-60 min myöhemmin kuin edellisenä ). Mutta jos aiot juhlia tosi myöhään ja pistelet normaalisti aikaisin niin ehkä ei ehdi enää tuota ajansiirtoprojektia tekemään...?

Vanhemmille kertomisesta, meillä tietää koko lähipiiri ja ovat olleet tosi hienotunteisia. Eivät kysele oikeastaan mitään, tulee vähän sellainenkin olo että ei niitä taida yhtään tämä meidän tilanne kiinnostaa. No, samapa tuo, on mulla muutama ystävä joiden kanssa asiasta voi puhua ihan avoimesti.

Onnea kovasti kaikille piikittelijöille ja piinailijoille hoitoihin! Meilläkin alkaa piikit ehkä ensi viikolla (jos menkat suvaitsevat tulla ajoissa tällä kertaa), aika lannistunut fiilis jo valmiiksi... Harmittaa jo etukäteen kaikki paha mieli mitä tästä tulee. Aika hölmöä, mutta en ole onnistunut kääntämään ajatuksia myönteisemmiksi. Ja onhan sitä positiivista ajattelua jo harrastettu kaikissa meidän edellisissä hoidoissa vaikka kuinka, eikä ole yhtään auttanut. Joten olkoot.

 

lyhennetyllä listalla nyt hoidossa olevat ja hoitoa odottavat

pidempi lista löytyy sivulta 131

Tiistai 10.8.2010
wabisabi 41/40, Graviditas......2.ivf.........punktio 10.8., siirto
ekavekara- 40+, fel...............2.ivf.........punktio 11.8., siirto 13.8.
Sharlin 35/42.......................siirto luov. munasoluilla 13.8.
Solakka Silakka 41/40.............2.ivf..................vk 33
Chloe70 40/43.......................3.ivf.................18.8.
Frangipani 35/39...................2.iui...................vk 34
Rosmariini -74 35/36..............1.ivf/icsi..............elokuu
janetski74 35/35...................3.icsi..................elokuu
Carinna 38/34.......................3.icsi:n 1.pas......elokuu
Seinäkukkanen 45..................3.ivf..................elokuu
pottu70 39/41......................5.ivf..................elokuu
marinatar 36/36....................4.ivf..................elokuu
Anja73 35............................1.iui..................elokuu
Hoppis73 37/40.....................2.ivf..................vko 38
ikäneito70 40......................1.ivf/icsi:n 1.pas...elo/syyskuu
Miisamari 36/36....................5.icsi.................elo/syyskuu
Iines-74 36/41......................3.ivf.................syyskuu
Soulmama 36/39, In-Tiim........2.iui..................syyskuu
toivorikas-72 37/46...............4.icsi.................syyskuu?
StellaR 38/45.......................5.ivf..................syksy
Vesiheinä 39/43....................3.ivf..................syksy?
Sinivatukka 40/37.....3.ivf:n 1.pas ?
Relish 35/38...............1.ivf ?
MariAnne-S 40/37.................6.ivf?
Laura-70 40.........................hoidot alkamassa
Ninnatar 36/32.....................?

Plussanneet :heart:

Tikru70, tyttö syntyi 22.8.09.......... (3.ivf)
Maaria, poika syntyi 17.12.09........ (5.icsi)
Vaahtokarkki, tyttö syntyi 13.1.10 ..(3.icsi)
sarina13, tyttö syntyi 17.2.10..........(1.ivf:n 1.pas)
talvikauris, poika syntyi 24.3............(1.ivf)
tiki-71, LA 24.5.10 (tuplat).............. (3.ivf)
vilhelmiina72 (tuplat)..(1.siirto luovutetuilla, taustalla 6 ivf:ää omilla)
Auringonkukka, tyttö syntyi 30.5.10....(3.icsi)
tyhmäblondi73............................... (1.ivf:n 1.pas)
idaliina, poika syntyi 21.7.10 ........... (2.icsi)
Möhkö-72...................................... (1.ivf/icsi)
mileena......................................... (luomu)
Wäinö............................................(luomu, inssiä odotellessa)
Mullu, LA 21.10.10.........................(3.icsi:n 2.pas)
meriharakka...................................(2.ivf)
jipsis...............................................(luomu)
Villiheinä, LA 20.11.10....................(3.ivf/icsi)
Siiri Sisilisko....................................(luomu)
wellamo........................................(1.ivf:n 3.pas)
karmilla........................................(1.ivf)
PetKat.........................................(1.ivf)
Liisa34..........................................(1. icsi:n 1.pas)
vilkas75.........................................(1.iui)

 

Ihan pikainen ON-postaus (kun olo on aika heikko):

Punktio meni todella hyvin ja kivuttomasti (pienet kivut ja hirveä uupumus tulivat nyt vasta jälkikäteen). Kolme solua löytyi (ei montaa, mutta kuitenkin meikäläisen ennätys), ja niitä yritetään nyt sitten hedelmöittää. Saa nähdä, miten taas käy... :| Nyt oikeastaan toivoisin, etten kuulisi mitään uutisia ennen kaavaillun (torstaisen) siirtopäivän aamua. Täysin uutisten laadusta riippumatta tuntuu, että yksi välipäivä tästä sirkuksesta tulisi todella tarpeeseen!

Tsemppiä ekavekara - toivotaan sulle huomiseksi isoa ja laadukasta saalista
=)

 

Onnea Wabisabi soluista! Minun tämänkertaisessa hoidossa kait pyritäänkin siihen ettei kovin montaa solua tulisikaan mutta olisivat sitten vastaavasti toivottavasti parempilaatuisia.

Ja Ekavekaralle onnea huomiseen!

Iines kiitos muovihäkkyrävinkistä. Minulla itseasiassa olikin sellainen ensimmäisen hoidon pregnylin kanssa, mutta hukkasin sen. Täytyy pyytää klinikalta uusi jos vielä täytyy noiden ampullien kanssa sählätä. Apteekista ei saanut.

Minä olen kertonut hoidoista muutamille ystävilleni ja äidilleni ja veljelleni (isäni on kuollut). Yllättävää kyllä kaikki ovat olleet kannustavia, mutta äitini on kyllä hyvin hermostunut puolestani. Häntä pelottavat isot hormoniannokset ja kaikki mikä voi mennä pieleen. Olen muutaman kerran joutunut pyytämään ettei hän hermostuttaisi minua vielä enemmän kauhukuvillaan. Olen yrittänyt kertoa hänelle, että olen itsekin tietoinen riskitekijöistä, mutta kuitenkin päättänyt tehdä vielä tämän hoidon. Muuten hänkin on kyllä toivoo parasta ja tukenanikin.

Eilen kävin ekassa ultrassa herättelypistosten jälkeen ja kuulemma pieniä munarakkuiloita oli rypäs kehittymässä, mutta tässä vaiheessa ei kyllä vielä tiedetä mitään mitä tapahtuu. Nyt odottelen kuukautisten alkamista ja aloitan silloin kolmen päivän Clomifen kuurin. Vasta sen jälkeen tulevat pistoksen, en vielä tiedä millä aineella.

Hyviä piikittelyjä Fragipanille ja Anjalle

 

wabisabi onnea hyvin menneestä punktiosta. Toivotaan että munikset on siellä suostuvaisia siemenille. Tääl on peukut b:heart:d pydessä! Lepää ja kerää voimia!!

ekavekara tsemppiä huomiseen punktioon!

lumeton :wave: jep, uutta hoitoa vaan tauon jälkeen, sitten kun olet valmis! Kuitenkin vuoden sisään sulla on ollu yritystä joka siirrossa. Vaikka ikäviä ne kaikki on silti. Hyvä kun pystyitte tekemään päätöksen luovareiden suhteen. Meillä tän hoidon tulos antaa suuntaa, nimittäin onko noista omista soluista mihinkään, vai ei, kokeillako enää kolmatta vai suoraan säästää ne rahat luovutettuihin munasoluihin. Pähkäilyä riittää.

ON huomenna 1. seurantaultra. Tuntemuksia on ollu.

 

KP1 ja ilmottauduin hoitoon. Ja sain sitten kuulla, että en pääse aloittamaan, klinikalla ruuhkaa. Kaiken tän viikon shitin jälkeen otin ja ilmottauduin saman tien yksityiselle ja siellä alkaa hoito nro 1 ultralla elokuun 30. Sitä pahaa päivää varten niitä rahoja on säilytetty ja paha päivä tuli just tänään.

wabisabi lle paljon positiivisia tuulia täältä jotta solut olisivat suostuvaisia!
Samoin onnea ja jaksamista punktioihin ja piikittelyihin - perästä tullaan!

Kirjoitin myös tänään sähköpostia miehen mutsille ja sen isän vaimolle. Olen niille sanonut, etten tahdo puhua hoidoista ja ajattelin nyt päivittää tilanteen. Kirjoitin suoraan syyt myös siihen, miksi en halua asiasta puhua. Että jatkuvista epäonnistumisista puhuminen saa mut tuntemaan itseni luuseriksi ja ennen kaikkea vaan masentaa. Ja että en halua enää itkeä iltaisin jonkun varomattomista kommenteista. Saa nähdä, mitä ne vastaa. Jos vastaa. Nythän perheessä on raskaana oleva nuori miniä ja kaikkee...

 

Ihana viikonloppu Suomessa. Olipa hienot ilmat viikonloppuna! Töissä taas, onneksi ensi viikolla on meillä vielä yksi lomaviikko.

Sain postissa reseptit seuraavaa hoitokierrosta varten sekä suuren määrän ruiskuja. Oikein hirvittää. Viimeksi kokeiltiin Synarelaa, Puregonia sekä irrotuspiikkinä Ovitrelleä. Nyt on luvassa Synarela+Menopur+Pregnyl. Menopuria otan 225 yksikköä. Onko se paljon vai vähän?? Saa nähdä miten käy.

Anja, mulle suunniteltiin kolme inssiä peräkkäisille kuukausille, mutta tosin minulla ei ainakaan alkuun ollut mukana mitään hormoneja. Inssithän jätettiin sitten kesken, kun todettiin, että niillä meidän ei kannata jatkaa.
Me olemme kertoneet hoidoista monelle. Minun isäni ja hänen naisystävänsä tietää (äitini on kuollut), samoin avopuolisoni äiti (hänen isänsä on kuollut). Sen lisäksi meillä tietää monet ystävät ja sukulaiset. Kaikki ovat olleet hienotunteisia, joskus kysyvät ehkä jotain. Minustakin on helpompaa, kun ihmiset tietävät... vältyn ehkä tietämättömien tyhmiltä kommenteilta. Mutta töissä en halua kertoa vaikka pari nyt sattumalta tietääkin. Riippuu varmaan paljon ihmisistä, miten he tiedon kanssa osaavat toimia. Minusta olisi hirveää, jos kaikki kysyisivät koko ajan. Mutta meillä on myös onnea...he odottavat kiltisti, että kerron itse, missä mennään.

Seinäkukkanen ja Pottu, minäkin sain Menopur-reseptien mukana sellaisia muovijuttuja, joilla Menopur-ampullit rikotaan. Kysykääpä hoitopaikasta, ettei tule lisää vahinkoa =)

Toivorikas ja Marinatar, minuakin harmittaa jonottaminen klinikan ruuhkan vuoksi, ihan kuin tämä odottaminen ei jo muutenkin olisi tarpeeksi tuskallista. Meille sanottiin nyt, että pääsisimmekin punktioon viikon 38 sijaan vasta viikolla 40, koska on niin täyttä. Avopuolisoni soitti klinikalle uudelleen ja neuvotteli punktion viikolle 39. Pyysivät meitä vielä soittamaan sumuttelun alkaessa, jotta voivat katsoa, jos on peruutuksia ja he kuitenkin saisivat meidät viikolle 38.

Frangipani, onnea koiranpennusta! Siinä riittää tekemistä ja saa varmaan ajatuksiakin pois hoidoista.

Lumeton, pahoittelut kohdunulkoisesta ja tsemppiä. Toivottavasti pian onnistutte! :flower: Ja onneksi ei olla enää 80-luvulla!!

Wabisabi, onnea munasoluista! Pidän niille peukkuja! Kerro sitten, miten menee. Ja onnea ekavekaralle huomiseen!

Marinatar, toivottavasti uusi klinikka on hyvä. Minusta aika on tässä vaiheessa niin arvokasta, että ymmärrän hyvin klinikan vaihtamisen. Ihan oikein! (vaikka maksaahan se paljon). Ja toivottavasti miehesi vanhemmat lopettavat kyselemisen ja ymmärtävät, etteivät voita sillä mitään vaikka hyvää tarkoittaisivatkin!

 

Heippa kaikille!

Muutaman kuukauden ajan olen vain käynyt täällä kurkkimassa, mutta nyt halusin itsekin osallistua keskusteluun, kun hoidot lähtivät viimein käyntiin.

Olen itse -74, mies -76, lasta yritetty reilun vuoden verran. Viime syksynä kävin gynellä muusta syystä, mutta samalla "huvikseen" ultrasi munasarjat, jotka olivat ihan ok kaikin puolin. Pian tämän jälkeen (kun 35 v tuli täyteen...) kierto muuttui oudoksi, vuodot olivat epämääräisiä parin kk ajan, joten ei kun uudestaan gynelle, joka totesi PCO-tyyppiset munasarjat! Laittoi lähetteen julkiselle, mutta ei jaksettu odottaa, ja mentiin yksityiselle (Ovumia). Siellä lääkäri kuunteli ja ihmetteli, että ei PCO kyllä yleensä tuollai yhtäkkiä iske, mutta totesi kuitenkin itsekin munasarjat rakkulaisiksi. Samalla käynnillä tehtiin aukiolotutkimus (ehkä elämäni kauhein kokemus..) - auki olivat - ja miehenkin simpat tutkittiin - hyvältä näyttivät. Sitten olikin vuorossa verikoe toisensa jälkeen, näissä meni 3-4 kk, kun kaikki haluttiin vielä varmistaa ja varmistaa. Testosteroni voimakkaasti koholla, kaikki arvot edelleen viittasivat PCO:n suuntaan.
Vihdoin kesäkuussa sain syödä ekan Clomifem-kuurin. Ultra kp 10 paljasti kaksi mahdollista johtofollikkelia ja ohuehko limakalvon, toinen ultra kp14: yksi mahdollinen johtofollikkeli, edelleen vähän ohut limakalvo. Ovistesti kp 18 positiivinen ja kontrolliverikokeessa proge hyvin koholla (eli ovulaatio oli varmasti tapahtunut), mutta ei tärpännyt. Vaihdettiin lääkitys Arimidexiin, joka lääkärin mukaan ehkä auttaisi limakalvon ohuuteen. Tässä välissä hyppäsimme julkiselle puolelle, kun sieltä tuli vihdoin kutsu - sopivasti eka käynti siellä kp 10, eli saatiin ultrattua samalla follikkelit sun muut! Julkisella lääkäri ihmetteli Arimidexia, eikä limakalvo ollut sen paksumpi kuin edellisessä kierrossa. Hyvä johtofollikkeli kuitenkin kasvamassa. Tämä lääkäri pisti heti toimeksi ja määräsi Menopur-pistokset limakalvon kasvattamiseksi, minkä jälkeen Pregnyl ja sitten inssi! Olin ihan että hä, kun edellinen lääkäri oli sanonu, että 3-4 kiertoa kokeillaan pillereillä.
Eilen tehtiin inssi, miehen simpat kuulemma aivan mielettömän hyvät (mies polleena B) ), limakalvo hyvän paksuinen, ovulaatio juuri meneillään, eli pitäis olla hyvät mahikset. Nyt vaan pari viikkoa kärvistellään.
Kysyin lääkäriltä, että mites tästä eteenpäin, jos ei nyt tärppää, ja hän sanoi, että kun kaikki muuten on näin hyvin, kokeillaan varmaan inssi vielä pari kertaa, ja sitten vasta mietitään koeputkia.
Olen kyllä tyytyväinen tähän julkisen puolen reippauteen, aattelin, että siellä varmaan täytyy sit taas kuukausikaupalla odotella kaikkea, ja ehkä jopa mennä välissä taas yksityiselle. Eipä oo tullu paljon elämän aikana julkista terveydenhoitoa käytettyäkään, nyt verorahoille vastinetta sieltäkin puolelta.

 

Hei!

Olen yksin lasta yrittävä, joten olen ollut koko ajan yksityisellä puolella. Tähän mennessä rahaa on mennyt 8000 ?, eikä tuloksia ole tullut. 4 inseminaatiota luovutetuilla siittiöillä, nyt yritetän valmistautua ivf:ään, mutta ensimmäisessä ultrassa vaste ollut heikko. Lääkäri ehdotteli jo seuraavaksi hoidoksi lahjamunasoluhoitoa. Pistää miettimään, että minkä verran pystyy/haluaa rahaa tähän asiaan uhraamaan, jos lopputulos on 0? Lahajmunasoluhoito maksaa minun tapauksessani n. 6500 e, siis yksi hoito. Lisäksi en tiedä, kauanko tätä henkisesti jaksaa. Tällä hetkellä eniten kuitenkin huolestuttaa tuo talouspuoli. Onko muilla vastaavia kokemuksia? Minkälaisia summia teillä on mennyt hoitoihin? Harmittaako rahanmeno?

 

lumeton Kiitos tarinastasi (tai siis oikeastaan siskosi tarinasta). Se antoi toivoa, kaikkea voi tapahtua.

 

pottu ja chloe Oli mukava lukea tuolta aikaisemmista viesteistä teidän tuntemuksianne, koska samanlaisia ovat täälläkin.. On se hassua, että helpottaa, kun tietää, ettei ole yksin...
Kuinka kauan teillä on ollut hoidot/yrittäminen päällä? Entäpä muilla tällä palstalla kirjoittavilla?

 

Iines, hyvä että teillä on lääkäri jolla on ideoita kokeilla uusia asioita entisten tilalle.

wabisabi, Onnea saaliista ja hurjat peukutukset täältä sinne huomiseen asti! Ja varpaat kans.

Seinäkukkaselle onnea hoitojen alkuun ja piikittelyihin.

SS, Mitä ultra kertoi?

Toivorikas ja Pottu, tervetuloa kesätauolta ja hoitojen alkuun ;-)

Marinatar, hienoa että uusia asioita testataan siellä ahkerasti, toivottavasti hyvät uudet ideat rantautuvat myös tänne kotosuomeen.
Klinikan vaihto oli varmaan hyvästä ja minusta hyvä että rohkaistuit kirjoittamaan sähköpostin ja laitoit uteluille ja niiden sietämiselle rajat.

Frangipani, ihanaa kun teillä on uusi koiruli. Ne on niin ilon tuojia ?
Piikittelystä sen verran että piikitä ihmeessä itse! Puregonin pikkiriikkinen piikki uppoaa ihoon täysin huomaamatta, eikä se lääkenestekään kirvele eikä tunnu sen jälkeen. Täysin tunnoton toimenpide. Itse olen ollut maailman pahin piikkikammoinen (jättänyt verikokeita ja rokotuksia vuosikausia väliin). Mutta kun rohkaistuin laittamaan sen ekan piikin kädet hiestä märkinä ettei meinannut ote pysyä ja täristen, oli onnistumisen tunne niin mahtava, etten jättäisi kokemusta mistään hinnasta väliin!

Miisamari, minäkään en enää jaksa ottaa enempää turhia paineita siitä että onko nyt riittävän positiivinen asenne ja juonko vai enkö sen pari siideriä hoitojen aikana. Päätin että tuloksia tulee jos on tullakseen ilman että syyllistän itseäni enempää. Samalla kuitenkin pelkään että näin kerettiläisistä ajatuksista iskee salama päähän ja kostona on täydellinen ja katastrofaalinen epäonnistuminen.

kt73, Ihmisten hoitohistoriaan saa hyvän yleiskatsauksen Iineksen päivittämiltä listoilta.

).( Kiitos kaikille ihanista punktiotsempityksistä, niistä tulee hyvä mieli!
En ole kertonut hoidoista kuin parhaimmalle ystävälleni, enkä muille aio kertoakaan. Siksikin tosiaan tämä yhteisö on tärkeä. IRL en halua kertoa hoidosta koska en jaksa sitä ihmisten "asennoitumista" ja "ymmärtelyä". Tuntuu että olen varsin hyvin sujut oman tilanteeni kanssa eikä se kovin vaikuta omaan arkeeni tai ihmissuhteisiini, joten en halua muiden tietävän enkä heidän ajatuksiaan/ ennakkoluulojaan/ kuvitelmiaan/ säälittelyjään tämän asian tiimoilta. En tiedä olenko sitten kummajainen.

Punktio meni ihan hyvin. Ei niin tyrmistyttävän täydellisesti kuin viimeksi, mutta kuitenkin.
Soluja tuli hieman enemmän kuin viimeksi, 20kpl. Mutta jos tämänkertainen seuraa edellisen hoidon kaavaa, niin jäljelle jää ehkä sen hikisen yksi tai kaksi. Joten eipä ole kummemmin hihkuttavaa ennen perjantaita (jos siis silloinkaan) joka kaiken lisäksi on se pahamaineinen 13. .

 

Ekavekara, onnea hyvin menneestä punktiosta ja kunpa mahdollisimman moni hedelmöittyisi ja jakautuisi.

Noista kerettiläisistä ajatuksista -siinä hoidossa, josta meidän pieni sai alkunsa - en enää jaksanut yrittää 'tehdä asioita oikein'. Lopetin syyllistämisen ja elin normaalisti, olin niin pessimistinen ja kiukkunen akka kuin voi olla ja parit kuohuviinilasilliset otin. Mun ajatukset ei siinä vaikuttanut puoleen eikä toiseen, se oli kyllä se alkio ja sillä kerralla onni jostain kumman syystä puhalsi oikeaan suuntaan.

 

kt73 on hurjaa miten rahaa menee. Mutta, miten sen sitten hinnoittelee, mitä on valmis maksamaan? Varmaan ihan oman maksukyvyn mukaan. Itse aion seuraavat pari vuotta jättää kaiken suuremman hankkimatta ja kaiken ylimääräsen rahan säästän näihin hoitoihin. Sitten olen kai jo liian vanhakin. Muutama tonni on tähän mennessä mennyt.

ekavekara hienoa että punktio meni hyvin. Nyt odotellaan mitä paljastuu saaliiksi.. ja toivotaan tsemppiä, että pääset siirtoon!! Pe 13. voi olla myös onnenluku :heart:

ON täällä eka ultra takana. Noin 10 pallukkaa oli kasvamassa ja hyvin tasakokoisia. Se ero siis edelliseen hoitoon, joka oli lyhyt, että silloin mulla toinen puoli kasvoi ihan eri tahdissa kuin toinen. Alkioiden laatua ei tietenkään voi ennustaa, mutta lääkäri veikkasi että isommasta määrästä voi löytyä niitä siirtokelpoisia enämpi. Saa nähä. Perjantaina on 2 . ultra jolloin päätetään punktio päivä. Gonal jatkuu edelleen 300 iu.

 

Saatiin juuri kutsu Kätilöopistolle syyskuulle lapsettomuustutkimusten aloittamiseen. Kirjeessä luki, että molempien pitää tulla paikan päälle ja molempien pitää varautua tutkimuksiin. Kysymys kuuluu, minkälaisiin tutkimuksiin on syytä varautua tuona päivänä ja miten homma tuosta yleensä käynnistyy, eli mitä suurin piirtein olisi odotettavissa?

Jännä juttu muuten on se, että km-vuoto kesti tällä kertaa 1.5 vk, kun viime vuonna 6 vk. Tuostakin 1.5 viikosta suuria vuotopäiviä oli vain 1. Olisikohan sillä merkitystä, että viimeksi oli lääkkeellinen tyhjennys ja nyt siis spontaani km?

 

Solakka Silakka Onneksi olkoon ekasta ultrasta! Tää on tällaista että jokainen vaihe jonka selviää eteenpäin on onnittelun arvoinen. Toivottavasti 2. ultra näyttää myös hyvältä! Mulla oli 1 ultra eilen, ja sanottiin, että ei ole oikein tullut vastetta. Menopur annosta kasvatettiin, toinen ultra maanantaina. Jos ei edelleenkään kasva, hoito keskeytetään. Seuraava vaihe olis kuulema lahjamunasoluhoito, mutta siihen ei ole tällä hetkellä varaa. Edessä siis todennäköisesti tauko ja säästämistä...

 

Nopsaan tulin kertoon teille, kun mähän eilen kerroin saaneeni ne verikokeitten tulokset. No, sittenpä piti tietty googlata ja selvitellä tuloksia. Mulla oli se amh tosi matala. No, sit tietysti aloin jo ripustaa hanskoja naulaan, että ei tästä siis mitään voi tulla, mulla on vaihdevuodet ihan käsillä. Eilis ilta oli ihan hirvee, mä vaan mietin et tää oli sitten tässä. Tuntui et tää oli nyt se viimeinen karva joka katkaisi tän kamelin selän.

No, tänään otin sit hoitopaikkaan haloon ja juttelin lääkärin kanssa. Se sanoi et ei siitä matalasta amh:sta voi vielä päätellä muuta, kun että munasarjat on laiskat ja sehän me tiedettiinkin jo aiemmin, koska niitä muniksia ei ole paljoa tullut. Fsh on kuitenkin oikein hyvä, joten peliä ei todella ole vielä menetetty. Voi helpotus!

Se sanoi vielä, et tää amh-testi on vielä niin uusi, ettei niistä tuloksista vielä osata sanoa varmaksi mitään. Kerronpa tän teille siksi, että jos joku teistä otattaa sen, ei kannata lukea niitä tuloksia ihan varmana tietona. Mä tosiaan hermostuin eilen ihan tosissani, kun olin varma ettei enää kannata edes yrittää.

Jaaha, kahvitauko on ohi, pitää mennä jatkaan hommia. Palailen illalla vielä paremmalla ajalla

 

Iines, klassinen esimerkki siitä miten Tohtori Googleen ei tosiaan kannata luottaa. Onpa hyvä että sait aamulla parempia uutisia!

Rahasta: meillä on niin alussa vielä että summat tuntuu isoilta vaikka kokonaissaldo jää vielä alle tonniin. Olin esim aika pöllämystynyt siitä että inssi tulee lääkkeineen, ultrakäynteineen ja testeineen maksamaan VL:ssäkin lopulta lähemmäs 500e (olin jotenkin elänyt vaan sen mukaan että "inssi on pari sataa" ) . Mutta luulen että tää menee sillä tavalla, että se perspektiivi muuttuu ja kasvaa. Nyt esim olen jo melkein tottunut ajatukseen viiden huntin kuukausimenoista vaikka vielä vuosi sitten se olisi tuntunut absurdilta.
Toivon että jos ivf:ään päädytään, sen vois tehdä julkisella. Mutta jonot kyllä mietityttää. (meillähän on tosiaan vasta lokakuun lopussa tapaaminen siellä vaikka toukokuussa lähti lähete...)

On rankkaa että yksin lasta tekevät eivät edes julkiselle pääse. Nostan hattua, oikeesti. Enkä oikeastaan sille rahanmenolle vaan rohkeudelle ja vahvuudelle kantaa tämä ruljanssi omin hartein. Itse olen huomannut että henkinen kantti on ollut loppumassa paljon ennen rahojen ehtymistä. Ja rahaa saa työllä onneksi lisää

Tsemppiä kaikille hoitoihin - nyt tuli jo niin monta päivitystä että sotkisin vain jos kommentoisin kaikkia.
Meillä on inssi pe tai la jos kaikki käy hyvin eikä tule liikaa folleja. Jännittää. Ja samalla tuntuu niin oudolta, että ystäväni jotka hankkivat lapsia saavat niitä noin vain, ja me tehdään tällasta outoa. Miten erilaiset elämät ihmisillä voikin olla.

 

No nyt on aikaa kommentoidakin teidän teksteihin.

Frangipani tajusin etten aiemmin huomannut onnitella koiravauvasta, joten onnea! Koirat saa kyllä ajatukset pois näistä, meillä ne toimii ainakin mun psykologeina. Mulla on kanssa ollut jo pidempään hirvee koirakuume, edes nelijalkainen vauva olis kiva saada.

Miisamari kiva kuulla että lähdette vielä yritykseen. En mäkään jaksa uskoa, että positiivisesti ajattelemalla se plussa tulisi. Tulee jos on tullakseen. Kai silti vielä pienen pieni toivon hitunen on mullakin olemassa, kun itteni moiseen rääkkiin oon taas tuppaamassa.

wabisabi onnittelut saaliista! Ei se määrä, vaan laatu. Toivottavasti tänään ei ole uutisia kuulunut. Tsempit huomiseen siirtoon siis!

Hoppis & marinatar tiedän ton tunteen, et aikaa ei olisi hukattavaksi johonkin jonotteluun. Hermot siinä menee, tuntuu et muutamassa kuukaudessa kroppa vanhenee jo vaikka kuinka :kieh:

Armi tervetuloa mukaan!

kt73 tervetuloa myös mukaan! Meistä on olemassa ton lyhyen listan lisäksi pidempikin lista, jossa enemmän tietoa porukan taustoista. Se löytyy sivulta 131. Pitänee sitäkin taas päivitellä ja ottaa näkyville, kunhan ehtii. Mulla ei nyt leikkaa, että miksi pitää siirtyä luovutettuihin munasoluihin jo? Miksei voida kokeilla jotain toista hormonia? Sorry jos mulla on mennyt jotain ohi :ashamed:

ekavekara onnittelut hyvästä saaliista! Toivottavasti niistä tulee monta hyvää alkiota

SS:lläkin on siellä hyvät saaliit kasvamassa.

Ninnatar meillä muistaakseni eka käynnillä mulle tehtiin ihan normi sisätutkimus, miestä ei mitenkään tutkittu. Sit vaan keskusteltiin ja saatiin lähetteet verikokeisiin ja mies simppatestiin. Siinäpä se taisi olla. Alkuun siis käytiin noissa kokeissa ja sit seuraavaks olikin se aukiolotutkimus. Siitä melko pian olis ollut eka inssi, mut mulla se siirtyi kun kävin siinä välissä myooman poisto-operaatiossa. Mukava että tutkimukset alkaa jo.

Anja tosiaan, erilaisia on elämät ihmisillä. Toiset lisääntyy silloin kun haluaa, jotkut vahingossakin. Sit taas toiset tekee tällästä omituista kuten me, eikä siltikään välttämättä onnistu.

Mihis Chloe on kadonnut?

Entäs Rosmariini? Joko pian on hoidot käynnissä?

 

Täällä Tanskassa me maksetaan noin 6500? kolmen hoidon paketista. Se on sellainen flex-summa, jonka voi käyttää omien tarpeiden mukaan. Jos blastoviljellään, tehdään lisätestejä, avataan alkionkuorta ym. niin sitten summa ei riitä kolmeen kokonaiseen hoitoon - lisätestit ja viljelyt sun muut vähennetään tuosta kuudesta ja puolesta tonnista.

Tänään kävin omalääkärillä ottamassa TSH ja T4V kokeet. Tulokset tulee viikon päästä. Tämä oli ihan mun oma keksintö käydä mittauttamassa sekin arvo - täällä Tanskassa kilpparijutuista ei ikinä kuule puhuttavan mitään.

Mielenkiinnolla seurailen muiden hoitojen etenemistä. Toivon kaikille kovasti onnea ja toivottavasti saadaan pian onnistumisia tähän ketjuun!!!

 

Hei vaan kaikille piiitkästä aikaa!

Taisin viimeksi kirjoitella tänne talvella, ihan olin salasanatkin unohtanut. Ei ole ihmettä meille vielä suotu, ikää kyllä suotiin taas vuosi lisää - nyt sitä on jo 41.

Luin viimeisiä sivuja, ja täällä tapahtuu nyt paljon - kaikille valtavasti onnea matkaan!

Kävimme tänään suunnittelukäynnillä, ja samalla kurkattiin, miltä loppukierrossa näytti. Siellä oli viisi rakkulan alkua. Nyt vaan odotellaan kuukautisia ja katsotaan miten rakkuloiden käy ja tuleeko niitä lisää, kun aloitan Clomit.

Syön Clomeja 4 per päivä, viisi päivää! Ihan kamalaa on ollut, samanlaisia Clomistimulointeja oli keväällä 4 kiertoa peräkkäin. Aikamoista tykitystä ja riepotusta. Mutta aion kestää tämänkin hoitokierron, sisulla.

Viime hoidossa päästiin vihdoin koeputkeen asti. Rakkuloita oli 4, mutta vain yksi munasolu. Se icsattiin, ja saatiin ykkösluokan alkio, mutta nega tuli. Tämä vika hoito oli kuitenkin edellisiä hoitokiertoja parempi. Liekö akupunktiolla ollut vaikutusta, ehkä. Käyn siellä edelleen, mahtavasti ainakin rentouttaa.

Nyt siis kovasti toivotaan, että saadaan sen verran rakkuloita, että päästään icsi-hoitoon asti.