Äidin vai isän sukunimi vauvalle?

Miten olette asian päättäneet ja miksi?

 

Isän. Mulla on niin erikoinen sukunimi, etten halunnut sitä lapsille. Ja jos joskus mennään naimisiin, otan itsekin miehen sukunimen.

 

Mun. Harvinainen sukunimi, ja muutenkin katson että lapsille kuuluu sen henkilön nimi, joka heidät on synnyttänyt Ei olla naimisissa ja tuskin mennäänkään.

 

isän, siksi että isän sukunimi on erikoisempi kuin omani. Ja kun menemme naimisiin, otan itsekin saman sukunimen.

 

kaikilla muksuilla isin sukunimi.. jos mennään naimisiin vielä joskus niin otan myös miehen nimen,..

 

Syksyllä syntyy vauva ja me ei olla naimisissa. Mulla on vanhempikin lapsi, joka on mun sukunimellä. Ehdottomasti syntyvästä vauvastakin tulee samanniminen kuin minä ja esikoinen. Miehellä olisi ollut halutessaan vuositolkulla aikaa mennä naimisiin mun kanssa, jos olisi halunnut oman nimensä ehdottomasti lapselleen. Nyt siis tilanne se, että häät on tiedossa ensi vuodelle, ja siinä vaiheessa vaihtuu kaikkien nimi miehen nimeksi. Siihen asti koko pesue on mun nimillä.

 

Isän.
Oli aikeissa avioitua tulevaisuudessa jolloin koko perheellä olisi sama nimi.

 

Isän sukunimi annettiin. Kummallaakaan ei ole yleinen sukunimi, mutta miehen nimi on kuitekin selkeästi harvinaisempi eikä miehellä ole sisaruksia. Minun sisarusteni lapsilla on taas tämä meidän sukunimi, joten kummankin nimelle tulee jatkoa.

Itse pidän oman nimeni hautaan saakka.

 

Äidin. En jaksa kertoa perusteita, sen verran monta ketjua aiheesta tunnin sisällä

 

Isän sukunimi annettiin lapsille. Ollaan kyllä naimisissa mutta pidin oman tyttönimeni.

Jotenkin koin, että lapsille kuuluu isänsä nimi.. jos lapset olisi mun mukaan nimetty, luultaisiin varmaan yleisesti että lapset ei ole mun miehen vaan jonkun exän. Sen sijaan kukaan ei ole ikinä epäillyt oonko mä lasten äiti.

 

isän nimi tulee. mietittiin etunimikin sen mukaan että sopii hyvin yhteen.

 

Mun. Harvinainen sukunimi, ja muutenkin katson että lapsille kuuluu sen henkilön nimi, joka heidät on synnyttänyt Ei olla naimisissa ja tuskin mennäänkään.

Aika heikko perustelu, jos olet koskaan ollut hereillä biologian tunnilla niin tiedät että ei se nainen raskaaksi itsestään tule, ellei satu uskomaan satutarinoihin.

Tietysti jos takertuu tuohon "synnyttänyt" sanaan niin mikäs sittne, tosin sektio ei ole synnytys myöskään vaan kirurginen operaatio, mitenkäs sen kanssa sitten ?

 

Isän sukunimi on lapsella. Ihan siksi, että itselläni on ollut vuorotellen molemmat ja oli lapsena huomattavasti helpompaa olla isän sukunimi kuin äidin. Ja sen kahden kuukauden aikana mitä lapseni ehti olla minun sukunimelläni ennen ristiäisiä sain huomata ettei maailma ole 25 vuodessa mihinkään muuttunut. Omaa sukunimeäni en kuitenkaan muuttaisi vaikka naimisiin joskus mentäisiinkin.

 

Mun nimi tulee lapsille ja myös miehelle omansa lisäksi kun mennään naimisiin. Mulla harvinainen aatelisnimi ja miehellä ihan yleinen tavallinen nimi.

 

Jos ei ole naimisissa, vauvalle tulee automaattisesti äidin sukunimi...

 

Itselläni on harvinainen sukunimi, alta 15kpl koko suomessa. Oli itsestään selvyys että lapsi kastetaan minun nimelleni. Miehelläni on tuiki tavallinen nimi joita väestörekisterikeskuksen mukaan on suomenmaassa 20 000. Mieheni oli onneksi samaa mieltä kanssani, eikä nimestä tarvinnut nahista!

 

Mun. Harvinainen sukunimi, ja muutenkin katson että lapsille kuuluu sen henkilön nimi, joka heidät on synnyttänyt Ei olla naimisissa ja tuskin mennäänkään.

Aika heikko perustelu, jos olet koskaan ollut hereillä biologian tunnilla niin tiedät että ei se nainen raskaaksi itsestään tule, ellei satu uskomaan satutarinoihin.

Tietysti jos takertuu tuohon "synnyttänyt" sanaan niin mikäs sittne, tosin sektio ei ole synnytys myöskään vaan kirurginen operaatio, mitenkäs sen kanssa sitten ?

En ole tämä eka vastaaja. Mutta Jaskalle vastaan. Ei nainen yksistään raskaaksi tule eikä lapsi pelkästään isän siittiöistäkään synny! Mun kummallakin lapsella on mun sukunimi. Mut isä ei oo lasten kans tekemissäkään omasta halustaan.

 

Mun. Harvinainen sukunimi, ja muutenkin katson että lapsille kuuluu sen henkilön nimi, joka heidät on synnyttänyt Ei olla naimisissa ja tuskin mennäänkään.

"Sen henkilön"? Jos kysymys on että äidin vai isän, niin kumpikohan mahtaa olla se henkilö joka heidät on synnyttänyt?

Adoptoiduilla lapsilla voipi tuottaa pikkusen vaikeuksia toi sun "katsomukses" synnyttäjän nimestä.

 

Meillä tosiaan ei ole varma asia ollenkaan, että mennään naimisiin. Itselläni on edellisestä liitosta kaksi lasta joilla on isän sukunimi.
Nyt jotenkin mietityttää, että jos jälleen kävisi niin, että tulisi ero, niin postilaatikossa lukisi kolme nimeä. Olen tähän asti ollut sitä mieltä, että lapset kulkevat isän nimen mukaan. Nyt kuitenkin olen ajatellut, että lapsi kulkee minun kanssani samalla nimellä ja jos naimisiin joskus mennään lapsen nimikin vaihtuu samaksi isän kanssa... Vaikeita asioita.

 

mun sukunimi on lapsella ja isällä myös. Mies sai valita kumman nimi otetaan käyttöön - itse halusin että kaikilla perheessä on sama sukunimi.

 

miehen.

 

Isänsä nimen sai.. ei ollut edes neuvottelukysymys vaan itsestään selvyys. Mies ei antanut muita vaihtoehtoja.

 

Tietysti jos takertuu tuohon "synnyttänyt" sanaan niin mikäs sittne, tosin sektio ei ole synnytys myöskään vaan kirurginen operaatio, mitenkäs sen kanssa sitten ?

Sektio edelleenkin on epäsäännöllinen synnytys..

 

Syksyllä syntyy vauva ja me ei olla naimisissa. Mulla on vanhempikin lapsi, joka on mun sukunimellä. Ehdottomasti syntyvästä vauvastakin tulee samanniminen kuin minä ja esikoinen. Miehellä olisi ollut halutessaan vuositolkulla aikaa mennä naimisiin mun kanssa, jos olisi halunnut oman nimensä ehdottomasti lapselleen. Nyt siis tilanne se, että häät on tiedossa ensi vuodelle, ja siinä vaiheessa vaihtuu kaikkien nimi miehen nimeksi. Siihen asti koko pesue on mun nimillä.

Ihan tietty mun mielipide, mutta musta on kyllä täysin älytöntä ottaa lapselle naisen nimi jos on jo nimenantohetkellä tarkoitus vaihtaa se vuoden päästä toiseksi. Varsinkin jos perustelu on luokkaa "noku toi ei tarpeeks ajoissa suostunu naimisiin". Lapsihan tuosta kärsii eikä mies, kun papereissa on jatkossa aina "entinen" sukunimi ja nykyinen, ja ehkä myöhemmin vielä liiton kautta saatuja nimiä.

 

Ei oltu naimisissa silloin, joten sanoin ukolle että lapsi saa minun sukunimeni. Mentiin kyllä sitten naimisiin ja otin mieheni nimen, koska hänellä kivempi.

Muussa tapauksessa olisin tietenkin antanut omani.