Äiti viemässä lapset 200km päähän isästään -mitä mieltä tästä tapauksesta?

  • Viestiketjun aloittaja järjetöntä menoa
  • Ensimmäinen viesti
vieraas
On se ihme ettei aikuiset pysty ajattelemaan omaa napaansa pidemmälle. Toki jokaisella on oikeus onneensa, mutta niin on lapsillakin. Tuskin kovinkaan moni aikuinen edes olisi valmis asumaan viikko viikko systeemillä ja sitten irtaantumaan siitä ja muuttamaan uuteen perheeseen, jossa on jotain tuttua ja jotain vanhaa. Ja lapset edelleen on keskellä eron aiheuttamaan tunneprosessia. Olen itsekin eronnut, mutta lasten takia päätin olla katkeroitumatta ja teen töitä sen eteen että ollaan ex.n kanssa ystäviä. Jos lapsia ei olisi niin ei oltaisi edes tekemisissä.
 
Vie ras
Olin 13-v, kun äitini alkoi seurustella yh-isän kanssa, jolla oli kolme teini ikäistä lasta. Onneksi äitini ja tämä mies olivat fiksuja ja alkuun tapasivat vain kahdestaan. Jossain vaiheessa me vierailimme viikonloppuja heillä ja he meillä. Jossain vaiheessa vanhemmat olivat miettineet yhteen muuttoa, mutta olivat päätyneet siihen ettei se ole oikein lasten kannalta. He sentään asuivat naapuri kaupungeissa. Muistan miten tyytyväinen olin, kun meidän ei tarvinnut muuttaa ja minun jättää kaikkia kavereitani. Samaa mieltä olivat nykyisen isäpuoleni lapset. Äitini ja tämän mies tapasivat viikonloppuisin ja välillä iltaisin. Kun miehen nuorin lapsi muutti pois kotoa opiskelemaan, hän muutti meille. Hyvin heidän suhteensa kesti vaikkeivat voineet asua alkuun yhdessä.
 
"yh-äiti"
Kun olen itse muuttanut 1000km päähän lasten isästä. Toisaalta meillä on hyvät välit ja lapset isällään aina lomilla ja väliaikoina isä vierailee meillä lasten luona. On aina tervetullut ja on lasten isä. Kommunikoimme melkein päivittäin tai ainakin monta kertaa viikossa. No meille tämä systeemi sopii ja kaikki ok. Toki lapsilla ja isällä on välillä ikävä mutta olemme tottuneet tilanteeseen. Erot on hankalia mutta minkäs teet...ei kannata erota jos ei ole valmis sen seuraamuksiin.
 

Yhteistyössä