Älä pidä lasta turhaan päivystypäiväkodissa!

Liukuman puitteissa tehty työ ei ole ylityötä. Itse pääsen usein lähtemään töistä jo kolmen aikaan, mutta välillä venahtaa yli neljään.

Ei se ole mitään liukumaa, jos työnantaja määrää koska pitää tehdä pidempi työpäivä. Liukuvan työajan pointti on se, että työntekijä saa liukuman puitteissa päättää työaikansa. Tottakai työnantaja voi toivoa, että liukuman käytössä huomioitaisiin myös työnantajan intressit, mutta määrätä ei voi, koska silloin on kyse ylityöstä, johon siihenkin vaaditaan työntekijän suostumus ja lisäksi pitää maksaa ylityökorvaukset.

 

Ei se ole mitään liukumaa, jos työnantaja määrää koska pitää tehdä pidempi työpäivä. Liukuvan työajan pointti on se, että työntekijä saa liukuman puitteissa päättää työaikansa. Tottakai työnantaja voi toivoa, että liukuman käytössä huomioitaisiin myös työnantajan intressit, mutta määrätä ei voi, koska silloin on kyse ylityöstä, johon siihenkin vaaditaan työntekijän suostumus ja lisäksi pitää maksaa ylityökorvaukset.

Ja kauanko meinasit että kirjaimellisesti oikeuksiaan vahtiva tyyppi pitää työpaikkansa ainaisten YT:iden keskellä? Vai saiskohan sittenkin mieluummin taloon jäädä ne, joille joustava työnteko sopii tarpeen mukaan, hyvillä mielin ilman nillitystä... Käytännössä kaikki asiantuntija- ja johtotason tehtävät vaativat joustavaa asennetta ja myös firman edun ajattelua, jos ei joustoa löydy niin joltakulta toiselta kyllä löytyy. On myös työntekijöiden etu, että firmassa hommat sujuvat.

 

Ei se ole mitään liukumaa, jos työnantaja määrää koska pitää tehdä pidempi työpäivä. Liukuvan työajan pointti on se, että työntekijä saa liukuman puitteissa päättää työaikansa. Tottakai työnantaja voi toivoa, että liukuman käytössä huomioitaisiin myös työnantajan intressit, mutta määrätä ei voi, koska silloin on kyse ylityöstä, johon siihenkin vaaditaan työntekijän suostumus ja lisäksi pitää maksaa ylityökorvaukset.

Minä ainakin käytän liukumiani työn tarpeiden ja vaatimusten mukaan, en todellakaan päiväkotitätien turhien vinkumisten mukaan.

 

Lapsihan asiassa on se kärsijä, jos ei koskaan tiedä milloin äiti/isi tulee hakemaan. Kun äipällä on niin tärkeä työ nääs ja se menee aina edelle.

Meillä hoitajillahan on työajat vanhemmista huolimatta, että eipä sillä ilmoittamattomuudella meille kiusaa oikein voi tehdä. Lapset siinä vaan taas kärsii, jos hoitajien määrä suhteessa lapsiin on päin honkia, vain koska vanhemmat ei osaa/halua/jaksa/viitsi ilmoittaa hoitoaikoja. Minähän voin sen kaksi viikkoa kesällä vetää päivystyksessä lonkkaa kun ilmoittaneet ei tulekkaan. Ja lomailla sitten vasta elokuussa, vaikka ryhmä on silloin täysi. Minua ei stressaa isot ryhmätkään, tottunut olen. Lapsen mielestä vaan on paha mieli, jos kotona ei ajatella yhtään.

 

Aina pitäisi olla ajat selvillä miten lapsi on hoidossa. Turha vinkua liukuvan työajasta kun jokainen sen itse määrää mihin aikaa menee ja miten tulee.

Mä en voi ymmärtää edes ,et miten joku lapsiaan rakastava vanhempi voi pitää lapsiaan ylimääräistä aikaa hoidossa. Työaika +töihinmenoaika on se max,ei yhtää yli.

Paljon on meinaa niitä vanhempia ketkä käy kaupassa ennen kuin lapsi haetaan hoidosta. Ei mene minun ajatusmaailmaani tuollainen.

Itselläni lapsi hoidossa klo 9.30-14.00 ma-ke,muuten kotona

Minä en taas voi ymmärtää, miten joku voi olla noin tyhmä, ettei ymmärrä, mikä on liukuva työaika. Harvemmin siinä tietää etukäteen, milloin tarkalleen työpäivä tulee loppumaan, se lopetetaan sopivaan saumaan töitä tai kutsutaan joku toinen hakemaan lapsi hoidosta, jos sitä ei saa loppumaan tarpeeksi ajoissa. Miehen työajat ovat olleet todellinen ihmetyksen aihe monelle, hänellä oli yhteen aikaan sopimuksessa, että paikalla pitää olla klo 12-14 välillä, muuten voi sitten liukumaa pitää suuntaan tai toiseen. Hommat ovat pitkälle sellaisia, että niitä joutuu tekemään silloin, kun varsinaiset työntekijät eivät ole paikalla tai muuten seisoo sitten kaikkien muiden työt. Yhden duunariperheen oli vaikea tajuta, että meillä mies harvoin ehti kotiin ennen klo 18, kun heidän perheessään työajat menivät aina klo 7-15 välillä ja mitään liukumiakaan ei ollut. Nykyään tuo miehen työ vielä epäsäännöllisempää, joutuu hoitamaan ulkomaan juttuja mitä ihmeellisempiin aikoihin. Nykyään muistaa yleensä laitella puhelimen yöksi äänettömälle, ettei herätä maapallon toiselta puolen tuleviin puheluihin.

Enkä jaksa pahastua vanhemmista, jotka käyvät ruokaostoksilla kotimatkalla. Nopeammin se sujuu poiketa matkan varrella pikaisesti kuin mennä takaisin lapsen kanssa parinkymmen minuutin matka ja rääkätä lasta ja muita kaupassa kävijöitä sillä kauppakierroksella. Sen jälkeen se parikymmentä minuuttia takaisin kotiin, kun sieltä päiväkodista olisi päässyt kotiin muutamassa minuutissa. Järjen käyttökin on sallittua.

 

Ja kauanko meinasit että kirjaimellisesti oikeuksiaan vahtiva tyyppi pitää työpaikkansa ainaisten YT:iden keskellä? Vai saiskohan sittenkin mieluummin taloon jäädä ne, joille joustava työnteko sopii tarpeen mukaan, hyvillä mielin ilman nillitystä... Käytännössä kaikki asiantuntija- ja johtotason tehtävät vaativat joustavaa asennetta ja myös firman edun ajattelua, jos ei joustoa löydy niin joltakulta toiselta kyllä löytyy. On myös työntekijöiden etu, että firmassa hommat sujuvat.

Liukuva työaika on käytössä hyvin monilla perustoimistorotilla. Heidän keskuudessaan sen käyttö menee yleisimmin niin, että joku tykkää olla töissä seitsemästä kolmeen, toinen yhdeksästä viiteen. Samat ihmiset on samoihin aikoihin aina töissä, hyödyntävät liukuman vaan toteuttaakseen itselleen mieluisinta työaikaa. Ja keräävät vähän saldoa omien menojen varalle. Ei työnantajallakaan läheskään aina ole tarvetta saada rivityöntekijöiltä joustoa, liukuva työaika on tällöin olemassa vain työviihtyvyyden parantamiseksi, kun ei siitä haittaakaan ole. Tämä on kokemusteni perusteella ehdottomasti yleisin tyyli.

Johtotehtävät, ja jotkut asiantuntijatehtävätkin toki edellyttävät joustoa. Mutta tämä jousto ei yleensä ole mitään kellokorttijoustoa, vaan sitä, että ollaan aina tavoitettavissa ja vastataan siitä, että hommat hoituu. Mutta jos täytyykin tehdä enemmän töitä välillä, sitä varten ei tarvitse kykkiä toimistolla vaan työt voi tehdä vaikka kotona yöllä. Matkustelua tietysti voi olla myös, mutta silloinhan lapsen haut päivähoidosta pitää järjestää joka tapauksessa muuten kuin itse hakien. Ylin johto ei edes kuulu työaikalain piiriin ja paitsi vastuu, myös vapaus omien töiden järjestelyssä on suurta.

Sitten on tietysti jotain ammattiryhmiä, joiden työnkuvaan kuuluu päivystäminen eli ajat, jolloin pitää olla valmiudessa lähtemään töihin/antamaan puhelinneuvontaa, vaikka kyse ei ole mistään johtotehtävästä. Mutta se nyt ei liity liukuvaan työaikaan mitenkään. Joku tosin nosti tämäntyyppisetkin hommat esille liukuvasta työajasta puhuessaan.

Mutta jos työnantaja tosiaan pyrkii käyttämään liukuvaa työaikaa tasoittaakseen sillä ruuhkahuiput ylityökorvaukset välttäen, ei minusta työntekijöiden pidä kilvan nöyristellä. Selkeisiin väärinkäytöksiiin pitää puuttua, eikä alistua mihin tahansa, varsinkaan oman lapsensa hyvinvoinnin kustannuksella.

 

Minä ainakin käytän liukumiani työn tarpeiden ja vaatimusten mukaan, en todellakaan päiväkotitätien turhien vinkumisten mukaan.

Se kun vaan on niin, että se on sinun lapsesi joka vinkuu, mutta ethän sinä sitä kuule. Hoitajillekin on sitten ihan sama, vinkuuko ne lapset, koska vinkuminen on vanhempien aiheuttamaa ja vinkumisen kuuntelemisesta maksetaan, niin mikäpä siinä.

 

Tuntuu että täällä jotkut hoitajat valittavat että jotkut vanhemmat on liian tunnollisia työntekijöitä. Minun korvaan se kuulostaa siltä että hoitajat itse ovat niitä vähemmän tunnollisia. Onneksi oma lapseni on paremman hoitajan hoidossa kun olen itse töissä.

 

Ei kai se kaupassa käynti sinänsä mikään ongelma olekaan. Mutta jos päiväkodin ja kodin välillä on vaan joku lähikauppa, tyyliin Alepa, ja pitää ostaa muutakin kuin mitä siellä on tarjolla, on vähän epäkäytännöllistä ajaa työmatkabussilla Prisman tai Citymarketin ohi hakeakseen lapsen päiväkodista ja sitten lapsen kanssa odottaa toista bussia, palata samaa matkaa vaikka 20 min, kiertää kaupassa lapsen kanssa jolle kaupassa käyminen päiväkodin jälkeen on varmaan aika tylsää ja turhaa toimintaa, ja sitten taas odottaa bussia ja ajaa kotiin. Kyllähän tuon vuoksi kotona ollaan paljon myöhemmin kuin muuten ja lapsella voi siinä vaiheessa olla jo kova nälkä. Fiksumpaa pysähtyä siinä kaupan kohdalla, hakea nopeasti sieltä mitä tarvitaan ja jatkaa matkaa päiväkotiin.

Ei se kaupassa käyminen ratkaisevasti sitä päivää pidennä.

Näitä ketjuja lukiessaan ihmetyttää, että missä ihmiset oikein asuu? Töihin on puoli tuntia, päiväkotiin on töistä 20min, kaikki kaupat jäävät kotoota/päikystä helvetin pitkän matkan päähän, mutta asutaan kuitenkin päikyn vieressä ÖÖÖ, mä asun landella, työmatka 40min suuntaan. Toki jäähän matkalle montakin kauppaa, mutta niihin on yllätävän vaikeeta poiketa motarilta autolla taikka vielä hankalampaa bussilla Päiväkotiin ja lähikauppaan on molempiin 5km kotoota EI ole vielä 10v aika tuottanut yksi ruokakaupassa käynti ongelmia taikka lapset joutunut sen takia olemaan pidempään päikyssä (tämä selittynee toki silläkin, että hoitoajan päättyminen on aika tarkka mun liukuman alku + työmatka pienellä varalla).

 

Liukuva työaika on käytössä hyvin monilla perustoimistorotilla. Heidän keskuudessaan sen käyttö menee yleisimmin niin, että joku tykkää olla töissä seitsemästä kolmeen, toinen yhdeksästä viiteen. Samat ihmiset on samoihin aikoihin aina töissä, hyödyntävät liukuman vaan toteuttaakseen itselleen mieluisinta työaikaa. Ja keräävät vähän saldoa omien menojen varalle. Ei työnantajallakaan läheskään aina ole tarvetta saada rivityöntekijöiltä joustoa, liukuva työaika on tällöin olemassa vain työviihtyvyyden parantamiseksi, kun ei siitä haittaakaan ole. Tämä on kokemusteni perusteella ehdottomasti yleisin tyyli.

Johtotehtävät, ja jotkut asiantuntijatehtävätkin toki edellyttävät joustoa. Mutta tämä jousto ei yleensä ole mitään kellokorttijoustoa, vaan sitä, että ollaan aina tavoitettavissa ja vastataan siitä, että hommat hoituu. Mutta jos täytyykin tehdä enemmän töitä välillä, sitä varten ei tarvitse kykkiä toimistolla vaan työt voi tehdä vaikka kotona yöllä. Matkustelua tietysti voi olla myös, mutta silloinhan lapsen haut päivähoidosta pitää järjestää joka tapauksessa muuten kuin itse hakien. Ylin johto ei edes kuulu työaikalain piiriin ja paitsi vastuu, myös vapaus omien töiden järjestelyssä on suurta.

Sitten on tietysti jotain ammattiryhmiä, joiden työnkuvaan kuuluu päivystäminen eli ajat, jolloin pitää olla valmiudessa lähtemään töihin/antamaan puhelinneuvontaa, vaikka kyse ei ole mistään johtotehtävästä. Mutta se nyt ei liity liukuvaan työaikaan mitenkään. Joku tosin nosti tämäntyyppisetkin hommat esille liukuvasta työajasta puhuessaan.

Mutta jos työnantaja tosiaan pyrkii käyttämään liukuvaa työaikaa tasoittaakseen sillä ruuhkahuiput ylityökorvaukset välttäen, ei minusta työntekijöiden pidä kilvan nöyristellä. Selkeisiin väärinkäytöksiiin pitää puuttua, eikä alistua mihin tahansa, varsinkaan oman lapsensa hyvinvoinnin kustannuksella.

Juuri näin!

 

Minä ainakin käytän liukumiani työn tarpeiden ja vaatimusten mukaan, en todellakaan päiväkotitätien turhien vinkumisten mukaan.

Mä olen koko työurani (eli n. 15vuotta) tehnyt liukuvaa työaikaa. Ja kyllä mä käytän liukumaa pääsääntöisesti oman perheen ja lasten hyväksi: lapset ovat olleet hoidossa 8h/päivässä vaikka vanhemmilla menee työpäivään matkoineen melkein 10h. Ne työt kun pystyy hyvin suunnittelemaan sen itse tarvimaan liukumaan puitteessa.

 

Mä olen koko työurani (eli n. 15vuotta) tehnyt liukuvaa työaikaa. Ja kyllä mä käytän liukumaa pääsääntöisesti oman perheen ja lasten hyväksi: lapset ovat olleet hoidossa 8h/päivässä vaikka vanhemmilla menee työpäivään matkoineen melkein 10h. Ne työt kun pystyy hyvin suunnittelemaan sen itse tarvimaan liukumaan puitteessa.

Joo, näin se useimmiten on ja pitäisi olla. Liukuma on ennen kaikkea työnantajan työntekijöille tarjoama etu, jonka yksi keskeinen pointti on mahdollistaa työ- ja perhe-elämän parempi yhteensovittaminen. Tietysti kohtuus kaikessa, jos tyystin unohtaa työnantajan intressit ja vaikka kerää saldoa hiljaiseen aikaan ja tekee lyhyempää päivää kiireaikaan, on jo vaarana että asiaan kiinnitetään huomiota jos joskus työntekijöitä on tarvetta vähentää. Tai jos työpaikka on pieni tai työnantajalle haitalliset käytönnöt yleisiä, luovutaan liukuvasta työajasta kokonaan.

Ja minähän olin siis sitä mieltä, että työaikojen toistuva raportoiminen päiväkotiin on turhaa byrokratiaa, jos kyse on ihan normaalista arkipäivähoidosta. Oli sitten kesä tai talvi. Itse luottaisin siihen, että useimmat huomioi lasten edun ihan omatoimisesti ja ne jotka ei huomioi, ei piittaa "hoitotätien vinkunoista" ja kyselyistä. Pahimmillaan ärsyyntyy ja ihan kiusallaan varaa ylipitkät päivät, kun mitään pakkokeinoja ei päiväkotien käytössä kuitenkaan ole.

 

Ei liukumilla pystynyt työpäivää lyhentämään, kun lapset olivat piieniä. Pakko oli tehdä joka päivä vaaditut 8,5 tuntia (sis. Puolen tunnin ruokatunti) , jotta sai työajan täyteen. Ylimääräistä ei voinut tehdä, koska päiväkoti meni viideltä kiinni. Kiirettä piti, että ehti hakemaan lapsen ennen viittä. Siksi ei voinut kerryttää saldoa, jolla olisi saanut lyhennettyä työpäivää kesäaikana, vaan viiteen asti olivat hoitopäivät silloinkin.

 

Ei se tosiaan pidennä päiväkotihenkilöstön päiviä vaikka lapsi olisi sulkemisaikaan asti paikalla. Päikky on auki, yleensä 6.15-17.30, ja sen puitteissa me ollaan töissä. Oman talon lapsista olen miettinyt, että yllättävän moni kotonaoleva on varannut paikan päivystyspäikkyyn. Mutta siinähän me nekin lapsukaiset hoidetaan kun muutkin. Vaikka olisimme mitä mieltä hyvänsä tästä ah niin demokraattisesta subjektiivisesta hoito-oikeudesta ja sen selkeästä hyväksikäytöstä. <3

 

Tuttavarouva ihan lehteen asti meni asiasta haastattelun antamaan; hoitohenkilökunta tekee parhaansa, mutta hänen lapsensa ei päässyt/mahtunut edes päiväunille (6-vuotias oli tämä oma lapsi ja päikkäreille laitettiin vain kriittisimmät/pienemmät lapset). 40 lasta yhdessä tilassa jne. Siunaili kuinka kamalaa on.

Mutta eipä sitä muistanut haastattelussaan mainita, että kun tämä lapsensa hoidossa resursseja sitoi klo.8-16, hän itse oli samaan aikaan vauvan kanssa äitiyslomalla kotona ja samoin kotona olivat myös tämän rouvan molemmat vanhemmat, jotka tätä kunnallisessa hoidossa olevaa isompaa lasta hoitivat muutoin usein. Rouvaa itseään päivittäin vauvan kanssa hääri auttamassa myös oma rouvan sisko.

Että sillälailla.

Omilla äitiyslomillani kaikki sisarukset on pidetty kotona kesäajan kun päivystävä päiväkoti on ollut auki. On valvottu yöt vauvan kanssa ja päivät isompien kanssa. Ja mitään ulkopuolista hoitoapua ei ole ollut tarjolla. Mieleeni ei olisi tullut viedä isompia lapsia silloin hoitoon.

 

Näitä ketjuja lukiessaan ihmetyttää, että missä ihmiset oikein asuu? Töihin on puoli tuntia, päiväkotiin on töistä 20min, kaikki kaupat jäävät kotoota/päikystä helvetin pitkän matkan päähän, mutta asutaan kuitenkin päikyn vieressä ÖÖÖ, mä asun landella, työmatka 40min suuntaan. Toki jäähän matkalle montakin kauppaa, mutta niihin on yllätävän vaikeeta poiketa motarilta autolla taikka vielä hankalampaa bussilla Päiväkotiin ja lähikauppaan on molempiin 5km kotoota EI ole vielä 10v aika tuottanut yksi ruokakaupassa käynti ongelmia taikka lapset joutunut sen takia olemaan pidempään päikyssä (tämä selittynee toki silläkin, että hoitoajan päättyminen on aika tarkka mun liukuman alku + työmatka pienellä varalla).

No, esim. Helsingissä työpaikka voi olla keskustassa, mutta päiväkoti lähellä kotia kaupunginosassa, jossa on vaan pienempiä lähikauppoja. Tottahan joku kauppa lähellä on, mutta en ainakaan minä lähikaupasta saa ostettua juuri mitään, kun siellä on lähinnä perusruoka-aineksia, liharuokia, eineksiä ja valikoimat suppeita. Ja Helsingissä ei useinkaan kuljeta töihin motaria, vaan kaupunkibussilla. Minun esimerkissäni siis ei yksityisautoilla ja käydään kaupassa muualla kuin jossain pikku-Alepassa.

 

No, esim. Helsingissä työpaikka voi olla keskustassa, mutta päiväkoti lähellä kotia kaupunginosassa, jossa on vaan pienempiä lähikauppoja. Tottahan joku kauppa lähellä on, mutta en ainakaan minä lähikaupasta saa ostettua juuri mitään, kun siellä on lähinnä perusruoka-aineksia, liharuokia, eineksiä ja valikoimat suppeita. Ja Helsingissä ei useinkaan kuljeta töihin motaria, vaan kaupunkibussilla. Minun esimerkissäni siis ei yksityisautoilla ja käydään kaupassa muualla kuin jossain pikku-Alepassa.

Onneksi ei asuta hesassa kun kaikki on niin HELV... vaikeeta.

Täällä kaikki sujuu

 

Ei se tosiaan pidennä päiväkotihenkilöstön päiviä vaikka lapsi olisi sulkemisaikaan asti paikalla. Päikky on auki, yleensä 6.15-17.30, ja sen puitteissa me ollaan töissä. Oman talon lapsista olen miettinyt, että yllättävän moni kotonaoleva on varannut paikan päivystyspäikkyyn. Mutta siinähän me nekin lapsukaiset hoidetaan kun muutkin. Vaikka olisimme mitä mieltä hyvänsä tästä ah niin demokraattisesta subjektiivisesta hoito-oikeudesta ja sen selkeästä hyväksikäytöstä. <3

Juuri näin. Kannattaa olla tyytyväinen, että töitä vielä toistaiseksi riittää. Kohta alkaa päiväkotien sulkeminen ja irtisanomiset.

 

No, esim. Helsingissä työpaikka voi olla keskustassa, mutta päiväkoti lähellä kotia kaupunginosassa, jossa on vaan pienempiä lähikauppoja. Tottahan joku kauppa lähellä on, mutta en ainakaan minä lähikaupasta saa ostettua juuri mitään, kun siellä on lähinnä perusruoka-aineksia, liharuokia, eineksiä ja valikoimat suppeita. Ja Helsingissä ei useinkaan kuljeta töihin motaria, vaan kaupunkibussilla. Minun esimerkissäni siis ei yksityisautoilla ja käydään kaupassa muualla kuin jossain pikku-Alepassa.

Niin juuh, kun käy töissä Hesan keskustassa ja menee kotiin Vuosaareen vaikka metrolla (olisiko matka n. 20min? ), niin toki kätevästihän siinä vaikka Itiksen Prismassa poikkea vartissa. Vai?

 

Niin juuh, kun käy töissä Hesan keskustassa ja menee kotiin Vuosaareen vaikka metrolla (olisiko matka n. 20min? ), niin toki kätevästihän siinä vaikka Itiksen Prismassa poikkea vartissa. Vai?

Tuossa tapauksessa ei kannata mennä sinne Itiksen Prismaan. Mutta varmaan tajusit pointin - jos omilla kotinurkilla on vaan pikkukauppoja, joista ei saa kaikkia tarvittuja ostoksia, saattaa joutua tekemään ruokaostokset jossain kauempaa.

 

Tuossa tapauksessa ei kannata mennä sinne Itiksen Prismaan. Mutta varmaan tajusit pointin - jos omilla kotinurkilla on vaan pikkukauppoja, joista ei saa kaikkia tarvittuja ostoksia, saattaa joutua tekemään ruokaostokset jossain kauempaa.

Isommat ostokset tuossa ongelma tilanteessa on järkevintä tehdä perheen kanssa viikonloppuna.

Lähikaupasta hakee vain maidon jos sattuu loppumasn.

 

Isommat ostokset tuossa ongelma tilanteessa on järkevintä tehdä perheen kanssa viikonloppuna.

Lähikaupasta hakee vain maidon jos sattuu loppumasn.

Tämä voi olla sinun ratkaisusi, mutta esim. meillä ei toimisi tällainen kerran viikossa suuret ostokset -tyyppinen ratkaisu. Meillä ei ole autoa, joten raahaisimme tuota ruokalastia sitten bussissa. Enkä edes haluaisi elää noin. Se ei nyt ole niin paha asia hakea ne ostokset työmatkalla, kun kerran kaupungeissa se on mahdollista. Inhoan tuollaista jättiostoksien haalimista ja viikkoruokalistan suunnittelemista etukäteen. Ja uskon, että moni muukin kokee samoin.

Ja ennen kuin riehaannut, niin oma lapseni ei ole joutunut kauppareissujen takia olemaan päiväkodissa pitempään, mutta vaikka jonkun työmatka sen vartin tai 20min pitenisikin kaupassa käynnin takia, niin tuskin se niin vakavaa on. Iltapäivisin päiväkodissa ollaan pihalla, ja lapselle on mielekkäämpää leikkiä ulkona kavereiden kanssa kuin tulla kauppaan pyörimään.

 

Tuntuu että täällä jotkut hoitajat valittavat että jotkut vanhemmat on liian tunnollisia työntekijöitä. Minun korvaan se kuulostaa siltä että hoitajat itse ovat niitä vähemmän tunnollisia. Onneksi oma lapseni on paremman hoitajan hoidossa kun olen itse töissä.

Sinunkin "tunnollinen" työntekosi vähenee heti, kun maksat tasan jokaisesta minuutista, jonka pidät lastasi hoidossa. Jos maksu asetettaisiin vielä vähänkään lähelle todellisia kustannuksia, "tunnollinen" työntekosi karsiutisi entisestään.

Nyt on vain trendinä, että äidit ja isät pitävät oikeuksiaan vaalien lapsiaan hoidossa niin paljon kuin mahdollista.

 

Tuttavarouva ihan lehteen asti meni asiasta haastattelun antamaan; hoitohenkilökunta tekee parhaansa, mutta hänen lapsensa ei päässyt/mahtunut edes päiväunille (6-vuotias oli tämä oma lapsi ja päikkäreille laitettiin vain kriittisimmät/pienemmät lapset). 40 lasta yhdessä tilassa jne. Siunaili kuinka kamalaa on.

Mutta eipä sitä muistanut haastattelussaan mainita, että kun tämä lapsensa hoidossa resursseja sitoi klo.8-16, hän itse oli samaan aikaan vauvan kanssa äitiyslomalla kotona ja samoin kotona olivat myös tämän rouvan molemmat vanhemmat, jotka tätä kunnallisessa hoidossa olevaa isompaa lasta hoitivat muutoin usein. Rouvaa itseään päivittäin vauvan kanssa hääri auttamassa myös oma rouvan sisko.

Että sillälailla.

Omilla äitiyslomillani kaikki sisarukset on pidetty kotona kesäajan kun päivystävä päiväkoti on ollut auki. On valvottu yöt vauvan kanssa ja päivät isompien kanssa. Ja mitään ulkopuolista hoitoapua ei ole ollut tarjolla. Mieleeni ei olisi tullut viedä isompia lapsia silloin hoitoon.

VOI herranjestas tuotakin mammaa! Mutta toisaalta on hyvä tietää mitä hoitopaikoissa OIKEASTI voi tapahtua.

 

Tämän päivän satakunnan kansa kirjoittaa päiväkodin ongelmasta.