vierailija
Tämän minificin idea on pyörinyt mielessäni viikkoja ja oletin, että se hieman jalostuisi matkalla, mutta näin ei valitettavasti käynyt, joten lopputulos on mitä on.Lisäksi tärkeä osa sitä perustuu erikoismerkkeihin, joiden pitäisi toimia täällä (eivät toimi Vauvalla), mutta jos näet tyhjiä dialogirivejä, neliöitä tai muuta merkkiroskaa, niin ko. merkit eivät jostain syystä valitettavasti toimi sinun laitteellasi. Toivotaan että tämä menee kielestä huolimatta moderaatiosta läpi, ehkä auttaa jos höpäjän vielä vähän lisää suomeksi.
B: What the fuck, how can you still have snow here?
K: We save some for you so you can make snowman.
B: There’s enough here to make an entire snow castle fit for a king! This was supposed to be a celebration of spring.
K: We celebrate! We drink alcohol and sima and eat these things that look like brains.
B: Sounds marvelous.
K: And munkki and potato salad and sausages. And helium.
B: What?
(kolme tuntia myöhemmin)
K: ᴾⁱᵏᵃ-ᶜʰᵘᵘ﹗
B: Jere, are you sure all that helium isn’t going to harm your voice?
K: ᴾⁱᵏᵃ ᵖⁱ, ᵖⁱᵏᵃ-ᶜʰᵘᵘᵘ﹗
B: I’m finally starting to understand how my bandmates feel about me.
K: ʸᵉˢ.
- Joymuffin
!
vierailija
Täälläkin on vissiin ollut hiljainen päivä. Vauvalla odottava tunnelma, mites täällä?
vierailija
Itse olen odottavissa tunnelmissa, mutta varsinaisiin täpinöihin asti en ole päässyt.
vierailija
Yritin taas kovasti nähdä ficciunia ja näinkin, mutta muistan vain kohdan, jossa Bojan kysyy Jancelta, ovatko he yhdessä ja en muista vastaustakaan.
vierailija
Sä kirjoitat tosi hyvin ja taitavasti, mutta monesti niissä tosiaan on omaan makuun turhan paljon monimutkaisia juonia ja sellainen asteittain lisääntyvä seksuaalinen jännite puuttuu. Ainakin ne mitkä itse olen lukenut, niin ylipäänsä itse haluaisin enemmän kuumistelua(muutakin kuin nopea pusu) ja sen kuvausta. Jos sun kirjoitustaidoilla olis tuollainen kuumisteluficci, niin lukisin mielelläni."So Much For That" -ficin viimeisessä luvussa "The Right Side of a Wrong Bed" tarjoillaan useita yllättäviä käänteitä ja kuumisteluakin. Shakespeare itkettää sateessa, ja useampi henkilö katsoo peiliin. https://archiveofourown.org/works/55063099/chapters/140983099
Jos taas viitsitte olla spoilaamatta sisältöä, jos puhutte ficistä täällä, tai spoileritägätkää.
- Joymuffin
vierailija
Kiitos kommentista! Jostain syystä tänä vuonna homma on toiminut niin, että on tehnyt joko mieli kirjoittaa ficcejä, joissa seksi on tosi isossa roolissa (A Very Loud Sneeze, Reflex Mirror, Too Late But I Want All of You) tai sellaisia joissa sitä on vain vähän. Tässäkin ficissä ja parissa aiemmassa tänä vuonna (ainakin Nocem ja Like Hell It Is Written in the Stars) on pitänyt alun perin olla enemmän seksiä (tai seksikohtausten olla pidempiä ja yksityiskohtaisempia), mutta sitten se ei ole vain tuntunut yhtään luontevalta, enkä ala väkisin puskea.
Usein tuntuu kaunokirjallisesti mielekkäämmältä, että se seksi on kuvattu ei-yksityiskohtaisesti, kuten Nocemin meikkikohtaus tai se yksi kohta So Much For Thatissa. Toisaalta myös tiukat ja lineaariset draaman kaaret (esim. että seksin/seksuaalisen jännitteen määrä lisääntyy tasaisesti) tuntuvat vähän rajoittavilta, ja itseäni liian kevytjuoniset ficit ja turhan yksityiskohtaiset seksikohtaukset usein turhauttavat. Joku oli sitä mieltä, että So Much For That oli yksi hänen suosikkificcejään ikinä, eli aivan yksin en sentään ole mieltymysteni kanssa.
Omista ficeistäni Audacity ja Salt and Vinegar edustavat ehkä eniten sitä, mitä kaipaisit, vai edustavatko? Jos nekään eivät, niin sitten voi olla, että en vain handlaa koko asteittain lisääntyvää seksuaalista jännitettä, muussa tapauksessa se tyylilaji ei ole vain viime aikoina napannut minua.
Ideapinossani olisi tällä hetkellä kolme lyhyen ficin ideaa, joista kaksi on efektiivisesti por noa ja kolme pidempää, joista kahdessa ei välttämättä olisi juurikaan seksiä ja yksi olisi samantyylinen kuin Audacity. En ole ihan varma vielä, missä järjestyksessä lähden tuota purkamaan.- Joymuffin
vierailija
Kiitti ficci vinkeistä, tsekkaan nuo kaikki mainitsemasi. Oon lukenut too late but I want all of you:n ja pidin siitä paljon vaikkakin seksiosuus oli pitkälti humoristista. Reflex mirror oli tosi hyvä
Salt and vinegar on lempparini! Siinä oli just hyvin seksiä ja huumori ei kuitenkaan latistanut menoa vaan sopi siihen niin hyvin Nocemista en niin pitänyt. Jatka toki omalla linjalla, makuja on monia ja kaikille varmasti löytyy omat suosikkificit
vierailija
Niin ja otin heti Audacityn käsittelyyn, ekan luvun perusteella tykkäänKiitti ficci vinkeistä, tsekkaan nuo kaikki mainitsemasi. Oon lukenut too late but I want all of you:n ja pidin siitä paljon vaikkakin seksiosuus oli pitkälti humoristista. Reflex mirror oli tosi hyvä
vierailija
Niin ja otin heti Audacityn käsittelyyn, ekan luvun perusteella tykkäänKiitti ficci vinkeistä, tsekkaan nuo kaikki mainitsemasi. Oon lukenut too late but I want all of you:n ja pidin siitä paljon vaikkakin seksiosuus oli pitkälti humoristista. Reflex mirror oli tosi hyvä
vierailija
Hauskaa vappua! Sen kunniaksi Suomen kesää ja Ruissalo-höttöä tällä kertaa tarjolla suomeksi ja Jeren perspektiivistä: "Ettei tarttis mennä takasin koskaan". https://archiveofourown.org/works/55605013
- Joymuffin
- Joymuffin
vierailija
Nyt kun Böle ja viisut ja poikien mahdollinen tapaaminen lähestyy, niin kiinnostaisi kuulla energiamamman tuntemuksia - jos olet linjoilla ja haluat jakaa 
Mitkä on poikien energiat yleisesti, entä mahdolliseen tapaamiseen/toisiinsa liittyen?
Mitkä on poikien energiat yleisesti, entä mahdolliseen tapaamiseen/toisiinsa liittyen?
vierailija
Olin kirjoittamassa tänne muutama päivä sitten pari päivää sitä ennen tekemistäni luennoista. Sitten tuli sellainen outo olo kuin jokin olisi ehkä muuttunut ja jotenkin tuntui väärältä laittaa sitä viestiä, jonka sisällöstä en ollut enää varma, niin sitten jätin sen lähettämättä. (Silloinen tilanne korttien mukaan siis oli, että Jere ja Bojan olisivat molemmat viisuissa, mutta vain Jere esiintyy ja muut Jokerit eivät ole paikalla, mutta aloin epäillä tätä viestin kirjoitusvaiheessa. Lisäksi näytti siltä, että Bojan ja Kris ovat molemmat ylikuormittuneita, mutta Bojan toivoi viisureissun helpottavan asiaa ja Kris taas koki päinvastoin, että se vain pahentaisi.)
Mutta jotain hämmentäviä juttuja on tapahtunut. Esim. olen nostanut mahdolliseen yhteisbiisiin liittyvissä kysymyksissä yhteensä neljänä eri kertana kortin ja jokainen niistä oli lähetti, kolmen eri maan edustaja ja yleensä ylösalaisin. En siis ole kysynyt samaa kysymystä, mutta esim. pari päivää sitten sain poikien väliselle yhteydenpidolle kortin, joka minusta oli aika "viisukortti", Kuppien 3 joka on juhlien, jälleennäkemisten, sosiaalisuuden ym kortti ja minun pakassani siinä näytetään peräti laulavan. Kysyin, että liittyykö tämä yhteisbiisiin ja sieltä nousi taas yksi lähetti.
No, ei minulla riitä tietämys tulkita, että mitä nuo toistuvat lähetit tarkoittavat. Kysyin tutulta Tarot-gurulta, mutta en kertonut itse kysymyksestä mitään muuta kuin että kysyin jonkun urasta, muun kuin itseni. Aikansa pähkäiltyään hän sanoi:
"I hope this person is not discriminated against for being LGBT or something, idk why this came to mind
lol I m crazy, prolly it s not that"
En siis väitä, että tämä olisi oikea tulkinta, se on hyvin intuitiivinen ja aika hatusta vedetty näkemys ko. korteista, mutta jotenkin jännältä tuntui, että täysin tyhjästä tuli tuollainen.
Energiapuolella molemmilla tuntuu olevan meneillään paljon kaikkea hankalasti tulkittavaa. Tilannekin voi vaikuttaa, Jere on palaamassa tauon jälkeen lavalle ja julkisuuteen, Bojan taas puurtaa studiossa hengentuotostensa parissa.
-energiamamma
vierailija
Kiitos energiamamma, mielenkiintoisia juttuja, erityisesti tuo tarot-tuttavasi LGBT-kommentti, kumpaa se siis koski, K vai B? Ensi viikosta tiedetään nyt ainakin varmuudella, että K menee Malmöhön esiintymään, ja B:n osalta on ihan 50/50, meneekö Raivenia tukemaan. Muilla Jokereillahan ei sinne sinänsä mitään asiaa olisikaan. Itse veikkaan, että B kyllä menee. Ja jos ei mene, olisi kiinnostavaa kuulla sinun tuntemuksiasi ensi viikoltakin sitten. Tai yhtä lailla, jos menee
vierailija
Kiitokset taas energiamamma 
Mielenkiinnolla odotan, mitä viisut tuovat tullessaan. Kärppy siellä ainakin on.
Omista oloistani tiedän sen, että ikävä on näitä kahta yhdessä
Tänään olen lueskellut bojere-viikon ficcejä ja ollut muutenkin onnellisessa shippipilvessä.
Mielenkiinnolla odotan, mitä viisut tuovat tullessaan. Kärppy siellä ainakin on. Omista oloistani tiedän sen, että ikävä on näitä kahta yhdessä
Tänään olen lueskellut bojere-viikon ficcejä ja ollut muutenkin onnellisessa shippipilvessä.
vierailija
vierailija
En kuvaillut sitä aihepiiriä kaverilleni muuten kuin että ura-aiheisia kysymyksiä, ei minulle, niin hän oletti, että ne koskevat yhtä ihmistä, vaikka todellisuudessa ne koskivat mahdollista yhteisbiisiä, johon liittyisi vähintään kaksi ja käytännössä varmaan kokonainen liuta ihmisiä (Jokerit, Kärtsä, Allu jne).
Ja kyselin korteista muista Jokereista Krisistä, koska Vauvalla jotkut ovat toiveikkaasti ajatelleet, että viisuissa esitettäisiin yhteisbiisi tai muuten olisivat kaikki paikalla, ja toiset arvelleet, että teoreettisesti Kris saattaisi olla paikalla Bojanin kanssa, vaikka muut eivät. Korttien mukaan Kris ei ole siellä, joten tuskin siellä nähdään muitakaan kuin enintään Bojan silloin.
-energiamamma
vierailija
Vähän alkaa jo puntti tutista, vaikka en mä yleensä keikkoja juuri jännitä. Böle on kuitenkin erityistapaus, siitä edellisestä isosta keikasta on niin kauan aikaa. Ollaan kyllä treenattu porukan kanssa ihan tosissaan. Tulee uusi biisi, on tanssijat, ja mä olen tikissä. Oon käyny salilla ja vähän valkaissut nenääkin.
Mies on kyllä täydessä kondiksessa.
Ehkä vielä enemmän kuin Böle, jännittää tuleva viikko. Kun on se Malmö. Ja tiedättekö, kuka tulee myös? Kyllä, kyllä, kyllä! Bojan. Se paiskii nyt töitä hiki hatussa, että saisi hommat siihen malliin Hampurissa, että pystyy hyvillä mielin lähtemään. Ja kyllä se saa kaiken valmiiksi. Se on luvannut. Yhtä lailla se odottaa tapaamista kuin minäkin. Ainakin mä toivon niin.
Tänään on tasan vuosi siitä, kun alettiin varsinaisesti hengailla yhdessä ja tutustua toisiimme silleen paremmin. Mentiin Liverpoolissa syömään yhdessä, ja mä kysyin siltä, mitä se haluaa syödä, ja ehdotin, että minut. Se katsoi heti sillä lailla, että todellakin haluan syödä sinut. Ja haluan kuule pottapää vähän muutakin. Mä vähän jopa säikähdin sen katsetta, ja sitä, että se alkoi heti kosketella. Kyllä mäkin kavereita halaan, sellaisia mieshalauksia, joissa taputellaan toista selkään. Mutta Bojan halasi ihan eri tavalla. Piti kasvoista kiinni, katsoi silmiin, pörrötti hiuksia, työnsi kätensä mun takin alle. Hirveän intiimiä heti alusta alkaen. Mulla oli siihen totuttelemista.
Loppujen lopuksi mä opin kyllä äkkiä sen kanssa samoille tavoille. Kun meidän eka lounas oli ohi, mun sydän hakkas jo ihan omituisesti aina kun mä katsoin sitä. Se kosketti vaivihkaa pöydän yli mua kädestä, iski silmää ja nauroi silmät sikkaralla. Tuli itsellekin sellainen olo, että hemmetti, mä haluun tuon jätkän lähelle. Ja kyllähän mä sitten pääsinkin.
Illalla hotellista mä soitin sille pitkän facetimen, ja vitsi, miten kivaa sen kanssa oli.
Se meni sitten vähän liian pitkälle. Mutta en mä voinut sille mitään. Mä ihastun niin helposti. Kaksi päivää, ja mä olisin tehnyt mitä tahansa sen puolesta. Ja ihan yhtä lailla sekin näytti seonneen. Me kiehnattiin toisiamme koko ajan, hiprailtiin ja puskettiin. Oltiin kuin pahaiset teinit. Ja nyt mä voin sen kertoa, että käytiin välillä jossain vessassa tai jonkun nurkan takana pussailemassa. Sekin oli niin ihanaa. Sellaista teini-ihastusta.
Viimeinen yö finaalin jälkeen ei sitten ollut enää mitään teinipussailua ja kiehnäämistä. Se oli jotain sellaista, joka mullisti ainakin mun päässäni ihan kaiken. Oltiin aamuyöstä mun hotellihuoneessa, ja annettiin vain mennä. Mulla oli sellainen fiilis, että mä haluan kokea tämän jo ihan senkin takia, että jos me ei enää ikinä tavata, on mulla jotain, jota muistella.
Enhän mä ollut ennen kenenkään kundin kanssa sellaista tehnyt, mutta se tuntui niin luonnolliselta ja oikealta. Ei me siitä puhuttu, mutta kyllähän se selkeästi kokeneempi näissä jutuissa oli kuin mä. En mä edes halunnut tietää, mä halusin tuntea. Ja mä todellakin tunsin.
Suomessa meni ekat viikot vähän sumussa. Jälkikäteen ajatellen mä puhuin haastatteluissakin ihan pöhköjä, mutta silloin mä ajattelin just niin kuin sanoin. Ja ajattelen kyllä vieläkin. Kyllä mä voisin edelleen sanoa, että Bojan, come with me. Sitä mä en tiedä, tulisiko se enää, kuten tuli heti kesäkuussa, kun mä pyysin. Mutta kyllä mä haluaisin.
Ja tää on nyt just se juttu, jota mä jännitän. Kun me ollaan siellä Malmössä, millaista se on. Vieläkö me tunnetaan samoin. Osataanko palata vuoden takaiseen fiilikseen - tuskin, en mä sellaista edes odota - mutta, että onko meillä vielä sama yhteys olemassa. Vieläkö se ottaa mun kasvot sen käsien väliin ja nauraa niin, että silmät menee sikkaraan. Ja mennäänkö me vessan koppiin, pistetään ovi lukkoon ja pussaillaan.
Ja kyllä mä voin siltä taas kysyä, mitä se haluaisi syödä. Ja jatkaa sitten, että minut. Ja jos se sanoo, että sopii, sopii se kyllä mullekin. Mäkin haluan syödä sen. Edelleen.
Mies on kyllä täydessä kondiksessa.
Ehkä vielä enemmän kuin Böle, jännittää tuleva viikko. Kun on se Malmö. Ja tiedättekö, kuka tulee myös? Kyllä, kyllä, kyllä! Bojan. Se paiskii nyt töitä hiki hatussa, että saisi hommat siihen malliin Hampurissa, että pystyy hyvillä mielin lähtemään. Ja kyllä se saa kaiken valmiiksi. Se on luvannut. Yhtä lailla se odottaa tapaamista kuin minäkin. Ainakin mä toivon niin.
Tänään on tasan vuosi siitä, kun alettiin varsinaisesti hengailla yhdessä ja tutustua toisiimme silleen paremmin. Mentiin Liverpoolissa syömään yhdessä, ja mä kysyin siltä, mitä se haluaa syödä, ja ehdotin, että minut. Se katsoi heti sillä lailla, että todellakin haluan syödä sinut. Ja haluan kuule pottapää vähän muutakin. Mä vähän jopa säikähdin sen katsetta, ja sitä, että se alkoi heti kosketella. Kyllä mäkin kavereita halaan, sellaisia mieshalauksia, joissa taputellaan toista selkään. Mutta Bojan halasi ihan eri tavalla. Piti kasvoista kiinni, katsoi silmiin, pörrötti hiuksia, työnsi kätensä mun takin alle. Hirveän intiimiä heti alusta alkaen. Mulla oli siihen totuttelemista.
Loppujen lopuksi mä opin kyllä äkkiä sen kanssa samoille tavoille. Kun meidän eka lounas oli ohi, mun sydän hakkas jo ihan omituisesti aina kun mä katsoin sitä. Se kosketti vaivihkaa pöydän yli mua kädestä, iski silmää ja nauroi silmät sikkaralla. Tuli itsellekin sellainen olo, että hemmetti, mä haluun tuon jätkän lähelle. Ja kyllähän mä sitten pääsinkin.
Illalla hotellista mä soitin sille pitkän facetimen, ja vitsi, miten kivaa sen kanssa oli.
Se meni sitten vähän liian pitkälle. Mutta en mä voinut sille mitään. Mä ihastun niin helposti. Kaksi päivää, ja mä olisin tehnyt mitä tahansa sen puolesta. Ja ihan yhtä lailla sekin näytti seonneen. Me kiehnattiin toisiamme koko ajan, hiprailtiin ja puskettiin. Oltiin kuin pahaiset teinit. Ja nyt mä voin sen kertoa, että käytiin välillä jossain vessassa tai jonkun nurkan takana pussailemassa. Sekin oli niin ihanaa. Sellaista teini-ihastusta.
Viimeinen yö finaalin jälkeen ei sitten ollut enää mitään teinipussailua ja kiehnäämistä. Se oli jotain sellaista, joka mullisti ainakin mun päässäni ihan kaiken. Oltiin aamuyöstä mun hotellihuoneessa, ja annettiin vain mennä. Mulla oli sellainen fiilis, että mä haluan kokea tämän jo ihan senkin takia, että jos me ei enää ikinä tavata, on mulla jotain, jota muistella.
Enhän mä ollut ennen kenenkään kundin kanssa sellaista tehnyt, mutta se tuntui niin luonnolliselta ja oikealta. Ei me siitä puhuttu, mutta kyllähän se selkeästi kokeneempi näissä jutuissa oli kuin mä. En mä edes halunnut tietää, mä halusin tuntea. Ja mä todellakin tunsin.
Suomessa meni ekat viikot vähän sumussa. Jälkikäteen ajatellen mä puhuin haastatteluissakin ihan pöhköjä, mutta silloin mä ajattelin just niin kuin sanoin. Ja ajattelen kyllä vieläkin. Kyllä mä voisin edelleen sanoa, että Bojan, come with me. Sitä mä en tiedä, tulisiko se enää, kuten tuli heti kesäkuussa, kun mä pyysin. Mutta kyllä mä haluaisin.
Ja tää on nyt just se juttu, jota mä jännitän. Kun me ollaan siellä Malmössä, millaista se on. Vieläkö me tunnetaan samoin. Osataanko palata vuoden takaiseen fiilikseen - tuskin, en mä sellaista edes odota - mutta, että onko meillä vielä sama yhteys olemassa. Vieläkö se ottaa mun kasvot sen käsien väliin ja nauraa niin, että silmät menee sikkaraan. Ja mennäänkö me vessan koppiin, pistetään ovi lukkoon ja pussaillaan.
Ja kyllä mä voin siltä taas kysyä, mitä se haluaisi syödä. Ja jatkaa sitten, että minut. Ja jos se sanoo, että sopii, sopii se kyllä mullekin. Mäkin haluan syödä sen. Edelleen.
vierailija
Kiitos että jatkat(te?) näiden kirjoittamista, tosi kivoja!
vierailija
Nää päiväkirja-minificit on vaan niin ihania
Tää piristi vähän rankemman työpäivän keskellä, kiitos 
