"veera"
Mulla on todettu runsas PCOS kummallakin puolella. Muutama vuosi sitten oli helminauhaa vain toisella puolella mutta muutama kuukausi sitten havaittiin että kummallakin puolella oli todella paljon. Eli on lisääntynyt
Mun ihania oireita:
- karvoitus vatsassa, leuassa, kaulalla, käsissä, jaloissa, selässä, poskissa, rinnoissa, viiksinä yms...
- ylipaino
- rasvamaksa
- ovuloimattomuus ---> lapsettomuus
- alavatsakivut
- lantiokivut
- mielialamuutokset/-vaihtelut
- ajoittainen ahdistus
- ajoittainen pälvikaljuisuus
siinä oli nyt jotain. tämä on oikeasti todella rankkaa ja ahdistavaa. Nuo kaikki oireet liittyy juurikin tähän iki-ihanaan pcos-syndroomaan.
Ollaan yritetty lasta miehen kanssa viimeiset 6 vuotta, tuloksena yksi spontaanisti alkanut raskaus--->tuulimuna.
Mua alkaa kohta tuntumaan ettei meitä ole tarkoitettu vanhemmiksi. Mulla on monta sisarusta ja heistä 4 siskoa eikä kenelläkään ole tätä helvetin syndroomaa. en ymmärrä miksi juuri minä tästä kärsin.
Ollaan käyty lapsettomuuspolilla, mies on antanu näytteensä ( hänessä ei mitään vikaa ) ja nyt mun pitäis pudottaa painoa että päästään eteenpäin. KIva vain et lääkärikin sanoi et tän pcosin kanssa vaikeempi laihduttaa. Myönnän kyllä etten ole ihan kaikkeani antanut vaikka olenkin jo onnistunut laihtumaan reilut 10kg.. Pitäis vain jaksaa jatkaa. Toinen asia on tupakointi joka pitäis lopettaa mutta kun tuntuu et mieliala heittelee sekaisin olevien hormonien kanssa koko ajan niin tuntuu että tulen hulluksi. laihdutus+tupakoinninlopetus=jiihuu? No mutta, olen päättänyt päivän jolloin savuton elämäni alkaa ja se pitää. Tuntuu vaan että kaikki on niin extravaikeeta ja kaikki tapahtuu mulle.
Raskaus toiveena ja halutaan omaa lasta niin kovasti mutta samalla mä oon muuttumassa mieheksi joka helvetin päivä joudun ajelemaan epämieluisista paikoista karvoja kun ne kasvaakin niin nopeeta takas. Jos en ajelisi niin olisin joku karvahirviö.. mutta jatkuva päivittäinen ajelukin stressaa ja suorastaan pistää vituttamaan. Mulla on taas sukulaisia ja tuttuja jotka tulee raskaaksi suunnilleen kun laskevat housunsa alas ja suunnistavat miehen kanssa makkariin. Eihän toisten onni ole multa pois ja yritän tietenkin kaikkien puolesta olla iloinen vilpittömästi mutta mietin että mistä hitosta mua/meitä rankaistaan?
Muita samanlaisia kokemuksia ja miten raskautuminen yms.?
Anteeksi ja kiitos, ahdistaa vaan niin taas tänään..
Mun ihania oireita:
- karvoitus vatsassa, leuassa, kaulalla, käsissä, jaloissa, selässä, poskissa, rinnoissa, viiksinä yms...
- ylipaino
- rasvamaksa
- ovuloimattomuus ---> lapsettomuus
- alavatsakivut
- lantiokivut
- mielialamuutokset/-vaihtelut
- ajoittainen ahdistus
- ajoittainen pälvikaljuisuus
siinä oli nyt jotain. tämä on oikeasti todella rankkaa ja ahdistavaa. Nuo kaikki oireet liittyy juurikin tähän iki-ihanaan pcos-syndroomaan.
Ollaan yritetty lasta miehen kanssa viimeiset 6 vuotta, tuloksena yksi spontaanisti alkanut raskaus--->tuulimuna.
Mua alkaa kohta tuntumaan ettei meitä ole tarkoitettu vanhemmiksi. Mulla on monta sisarusta ja heistä 4 siskoa eikä kenelläkään ole tätä helvetin syndroomaa. en ymmärrä miksi juuri minä tästä kärsin.
Ollaan käyty lapsettomuuspolilla, mies on antanu näytteensä ( hänessä ei mitään vikaa ) ja nyt mun pitäis pudottaa painoa että päästään eteenpäin. KIva vain et lääkärikin sanoi et tän pcosin kanssa vaikeempi laihduttaa. Myönnän kyllä etten ole ihan kaikkeani antanut vaikka olenkin jo onnistunut laihtumaan reilut 10kg.. Pitäis vain jaksaa jatkaa. Toinen asia on tupakointi joka pitäis lopettaa mutta kun tuntuu et mieliala heittelee sekaisin olevien hormonien kanssa koko ajan niin tuntuu että tulen hulluksi. laihdutus+tupakoinninlopetus=jiihuu? No mutta, olen päättänyt päivän jolloin savuton elämäni alkaa ja se pitää. Tuntuu vaan että kaikki on niin extravaikeeta ja kaikki tapahtuu mulle.
Raskaus toiveena ja halutaan omaa lasta niin kovasti mutta samalla mä oon muuttumassa mieheksi joka helvetin päivä joudun ajelemaan epämieluisista paikoista karvoja kun ne kasvaakin niin nopeeta takas. Jos en ajelisi niin olisin joku karvahirviö.. mutta jatkuva päivittäinen ajelukin stressaa ja suorastaan pistää vituttamaan. Mulla on taas sukulaisia ja tuttuja jotka tulee raskaaksi suunnilleen kun laskevat housunsa alas ja suunnistavat miehen kanssa makkariin. Eihän toisten onni ole multa pois ja yritän tietenkin kaikkien puolesta olla iloinen vilpittömästi mutta mietin että mistä hitosta mua/meitä rankaistaan?
Muita samanlaisia kokemuksia ja miten raskautuminen yms.?
Anteeksi ja kiitos, ahdistaa vaan niin taas tänään..