Tinsq: Hyvä et on menkkamaiset jomottelut jo helpottanu.
Ei oo kiva säikkyä koko ajan jotai.. Muistan hyvi, mite alussa ja kyl joskus vieläkii, sitä pelkäs koko ajan jotai.
kaktuspiikki: Mulla kans raskaus on vaikuttanu mielialoihi tosi paljo ja alkuraskaudessa etenkin vaikutti. Olin ku perseesee ammuttu karhu ain joskus ja todellakin, kukas muu siitä sai kärsiä, ku oma mies. : / Nyt oon onneks taas oma ihana itteni..
Sä ku sanoit tost Elokuun Epelit-palstasta, ni oon joskus käyny sun kuulumisia lukees myös sieltä (varsikii sillo, ku oli jännät paikat, et onks se tuulimunaraskaus vai ei), ni oon huomannu kans, et ei ne paljoo sun kuulumisia kommentoi.. : / Kai niil on sit nii vakiintunu se porukka, et jää uudet tulokkaat huomioimatta. No mut täällä sun kuulumiset ainakii aidosti kiinnostaa eli kirjottele nyt tänne ainakii. =)
ON: Meil oli eile miehen kans surupäivä, ku jouduttii lopettamaa meiän pupuvanhus. :'( Sil oli jo nii paljo kaikkea vanhuuden kränää ja viimeset päivät näytti jo tuskasilta, ni meiän mielestä oli parempi päästää se jo kärsimyksistään. Itkutha siinä tietty tuli, ku pitkäaikanen ja tosi rakas lemmikki lähti.. Nyt meil on vanha leskipuputyttö kotona ihmettelemässä, mihi kaveri katos.
Täytyy koittaa löytää ennen kesää pikkuselle uus hyvä koti, mis ois sille myös uus kaveri.
Vauvakuulumisista sen verra, et eile näin ekaa kertaa potkut mahan päältä!
Tai kaks potkua sain bongattua. Tuntuu, et se potkii kovastikii, mut sit ku saan paidan ylös ja mahan esii, ni sit se ei haluukaa näyttää enää, miten kovaa se osaa jo motata äitiään.
Tänää on muute tasan puoliväli, jee! Toine samanlaine viel ja tää mamma alkaa olla varmast aika turpees kunnossa.
Reilu viikko viel r-ultraan.