Ei hemmetti ole totta (MRSA-kantaja ja raskaus)

Mua silloin puolitoista vuotta sitten hoitanut lääkäri soittaa maanantaina koska on silloin seuraavan kerran talossa ja kertoo jatkoista -- eli tutkimukset yms. mitkä edessä. Sairaanhoitaja jonka kanssa juttelin oli todella pahoillaan (kuten tulee ollakin, vaikka ei tilanne hänen vikansa ole) ja kehoitti olemaan potilasasiamieheen yhteydessä ja tekemään valituksen/kantelun. Sanoin että aloitin koko homman soittamalla potilasasiamiehelle ja hoitaja sanoi että hyvä.

Mä olen käyny useita kertoja gynellä, hammaslääkärissä, fysioterapiassa, lääkärissä, sairaiden ihmisten luona, vastasyntyneiden luona - jopa Lastenklinikan teho-osastolla tietämättä tästä näiden kuukausien aikana. Tekee mieli itkeä -- ja oksentaa. Toisaalta mä en tiedä mistä oon tartunnan saanut ja milloin. Mä en tiedä oikeestaan mistään mitään. Paitsi että mulla se tartunta on, ilmeisimmin.

 

Mä "sain" Mrsa:n ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen sektio haavaan ja jäin kantajaksi, vauva syntyi keskosena ja sai pöpön vereen, oltiin muutenkin molemmat aika heikossa kunnossa pahan raskausmyrkytyksen takia. Toista lasta kun menin synnyttämään, olin eristyksessä omassa huoneessa, syömiset ja kaikki tuotiin sinne. Mutta minulle eikä vauvalle siitä onneks tullut mitään tulehduksia synnytyksen yhteydessä.

 

Älä ota stressiä tuosta pöpöstä. Se samainen pöpö elää hyvin monen ihmisen limakalvoilla ja iholla, vaikkei heillä ole siitä mitään tietoa. Siitä ei ole sulle haittaa, se ei tee sua sairaaksi. MRSA:n voi myös häätää, tosin sun tapauksessa se tehdään varmaan vasta vauvan synnyttyä, koska se antibioottihoito on käsittääkseni melko raju. Ja mietipä meitä, jotka teemme sairaalassa töitä. Kuinkakohan monen hoitajan nenästä löytyy samainen pöpö..?

 

[QUOTE="vieras";29073673]Mä "sain" Mrsa:n ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen sektio haavaan ja jäin kantajaksi, vauva syntyi keskosena ja sai pöpön vereen, oltiin muutenkin molemmat aika heikossa kunnossa pahan raskausmyrkytyksen takia. Toista lasta kun menin synnyttämään, olin eristyksessä omassa huoneessa, syömiset ja kaikki tuotiin sinne. Mutta minulle eikä vauvalle siitä onneks tullut mitään tulehduksia synnytyksen yhteydessä.[/QUOTE]

Oliko sulla synnärihuone jotenkin spessu sijainniltaan tai noin muuten? Henkilökunnalla enemmän suojia päällä tms? Ja saitko ollenkaan poistua sun lapsivuodeosastohuoneesta?

 

No, synnärillä saat oman huoneen ja vessan, ruuat tuodaan vuoteen vierelle.
Ei tuo mikään kuolemantuomio ole, mun miehellä on todettu vuosia sitten ( ulkomailla työskentelyn jälkeen), ihan normaalia perhe-elämää vietetty, neljä lasta, eikä minuun ainakaan ole tarttunut
Sairaille ihmisille(vanhukset, keskoset yms. voi olla vaarallinen)

 

Oliko sulla synnärihuone jotenkin spessu sijainniltaan tai noin muuten? Henkilökunnalla enemmän suojia päällä tms? Ja saitko ollenkaan poistua sun lapsivuodeosastohuoneesta?

Ihan normi synnärihuone oli, ruuhkaa oli ja sain vaan sen mikä vapautu ekana. Alkuun liikuin vapaammin ohjeen mukaan, mutta sitten sitten tarkennettiin, että ne syömiset ja kaikki tuotiin mulle huoneeseen. Kyllä mä sain mennä käymään esim. sairaalan kahviossa. Vieraita sai käydä normaalisti.

 

Tereveillä ihmisillä kantajuus usein poistuu ja on olemassa myös häätöhoitoja, jos työn uolesta tarvitsee. Nyt ensin tutkitaan vaan, että onko sitä enää edes sinulla.

 

Elät nyt metillisiinille resistentin stafylococceus aureuksen kanssa yhteiseloa. Olen ollut MRSA-infektio-osastolla töissä 1,5 vuotta. Ensi alkuun on toki hämmennys ja varsinkin kun tuli noin puun takaa. Onneksi kuitenkin elämä asettuu pian uomiinsa, mrsa-kantajana voit elää normaalia elämää, toki asioidessa terveydenhuollossa asia vaikuttaa.
Olet jo saanut paljon vinkkejä. Häätöhoitoihin suhtaudutaan nykyään pidättyväisesti, toki niitä tehdään mutta ei mikään patenttiratkaisu jossei se ole työn kannalta välttämätöntä.
Kerran mrsa aina mrsa ei nykyään päde. Toki tiedot kantajuudesta poistuvat vasta sitten, kun tietty määrä näytteistä osoittautuu puhtaiksi.
Pelko pois ja leuka pystyyn!

 

Tervehdys,

Elämme mieheni kanssa VSSHP-alueella ja hänellä todettiin noin vuosi sitten haavassa MRSA. Minulle yllärinä tuli, että myös minun tietoni kirjattiin altistuneiden rekisteriin, joten perheenjäsenilläsi on luultavasti sama edessä. Tällöin myös heihin kohdennetaan eristystoimia sairaanhoidossa, ainakin meidän alueella. Olen nostanut tästä aikamoisen mellakan ja keskustellut muun muassa TYKSin johtavan hygienialääkärin kanssa asiasta, koska en voinut käsittää, että minun tietoni oli yhtäkkiä poimittu tietämättäni ja kirjattu johonkin rekisteriin minulta mitään kysymättä, vaikka en ole koskaan kyseistä bakteeria edes sairastanut!!! Tartuntatautilaki ei anna oikeutta rekisterin tekemiseen muuta kuin itse bakteerin kantajista. Ja lääkärin vastus tähän oli, että lain hengessä on tätä nyt hiukan sovellettu. Altistuneiden rekisterin saisi kyllä kaadettua olemalla yhteydessä tieosuojavaltuutettuun, sillä se on täysin laiton rekisteri. Olen tästä keskustellut lakimiehen kanssa. Suosittelen siis pitämään omista oikeuksista kiinni, vaikkakin on todettava, että tuon pöpön ei ainakaan pitäisi vaikuttaa elämään muuta kuin terv.keskuksessa/sairaalassa asioidessa, eikä oikeastaan sielläkään paljoa. Siihenkin tosin kerroin lääkärille muutamia käytännön esimerkkejä, kun näin ei ole terkkarissa toteutunut, mihin vastaus oli, että resursseja ei ole riittänyt kouluttamaan henkilökuntaa uusien, tänä vuonna voimaan astuneiden lievennettyjen hygieniaohjeiden käytäntöönviemiseksi. Huoh! Eli uusien ohjeiden mukaan terv.keskuksessa tai neuvolassa MRSA:n takia ei tarvitsisi eristää normaalivastaanotolla, mutta kun tästä on terv.keskuksissa vielä elossa niin paljon vanhoja uskomuksia ja tuota pöpöä pidetään jonain ihmeellisenäkin asiana.

Mieheni on tällä hetkellä seurannassa, koska haavan parannuttua MRSA:ta ei enää kahdessa peräkkäisessä testissä mistään löytynyt. Meidän sairaanhoitopiirissä vaaditaan kahden alkutestin lisäksi yht. 12 testiä, eli kerta kuussa kokeisiin. Ts. tästä tulee vuoden seurantajakso, jonka päätteeksi merkintä pitäisi poistaa. Minun on myös sitä ennen vielä käytävä testattavana uudelleen, jotta saan oman altistumiseni poistettua. Nyt takana 10 testiä, joista kaikki negaa. Toivottavasti teillä onnistuisi myös tuo, että seurannan kautta pääsisit eroon merkinnästä. Tsemppiä!

 

Hyvähän se on että altistuneiden tiedot kirjataan. Ei ole sairaille leikin asia tuokaan bakteeri.

 

Ymmärtäkää hyvät ihmiset että on omaksi parhaaksi jos tiedetään että on tai on joskus ollut MRSA:n tai muun superbakteerin kantaja. Jos esim. joudut sairaalaan infektion takia tai saat jonkun infektion niin tiedetään tarvittaessa suhtautua oikein myös hoidollisesti.