! Oon ihan varma ettei meille nyt elokuun vauvaa tulekkaan.. vatsaakin särkee mutta sitä se on jo pitkään tehnyt. Ei kai se auta kuin odotella ja toivoa parasta! Meillä kun ei vielä kukaan tiedä niin kovin varovainen olen näissä asioissa, ettei vaan tule julki vielä. Itse asun sen verran pienessä paikassa, että kun yksi saa tietää niin sitten tietää koko kylä.. Sen tähden vasta töissäkin kerron sitten kun on ns. riskiaika ohi Ehkä katson vielä pari päivää eteenpäin. Käyn varmaan tänään kauppareissulla ostamassa vielä pregcheckejä, vaikka sainkin digiin toissapäivänä raskaana 2-3. Haluan vaan saada tasavahvat viivat liuskatestiin Maarii, paljon tarrasukkia <3 kauheaa tuollainen. itselläni on ollut yksi keskenmeno keväällä 2012, ja todennäköisesti yksi kiinnittymisyritys(olin varma raskaudesta ja plussasin haamun mutta menkathan sieltä tuli kuitenkin). täällä mennään 5+1, oireita tissit, ajoittainen mieletön palelu. nälkää ei niinkään, mutta kokoajan täytyis olla kuitenkin puputtamassa jotakin olen viikon aikana lihonut varmasti muutaman kilon. lupaava alku. ja mitkä mielialan vaihtelut! joskus on niiin euforista, joskus masentaa kaikki ja olen ruma, epäonnistunut yksilö Minua mietityttää moni asia. 3,5-vuotiaallani varmasti ottaa koville yhtäkkiä jakaa äiti ja huomio. Toisaalta ihan hyvä koulu, ettei jää mikään ainoan lapsen prinsessasyndrooma päälle Sitten mietin, tuleeko vanhemmuudesta suorittamista? yhden lapsen kanssa on niin helppoa kuitenkin. hän on aloittanut päiväkodin, minä työt, elämä rullaa mallillaan. Nyt edessä on uudet kotivuodet, valvomiset, itsensä jakaminen kahdelle. Pelkään myös itseni kadottamista. Tarvitsen omaa aikaa ja omiakin juttuja ollakseni hyvä äiti. Jääkö sitä aikaa? Onneksi mies on hyvin vahvasti läsnä. Ja lopulta, nehän ovat vain nuo ensimmäiset vuodet kun on lapsessa paljon kiinni.. sitten tasoittuu taas. Kuinka muilla? Mietittekö tällaisia asioita vai onko kaikki jo selvää? Minä olen ihan tunnettu siitä että ajattelen liikaakin. ) kuin facebookissa. Pitää nyt mietiskellä, voisihan siellä illalla sitten käydä lukemassa ja kirjoittelemassa ja näin viikonloppuisin. Onko teillä muilla noissa facebook-ryhmissä olleilla kokemusta kuinka massiivisiksi ne ryhmät paisuvat? Oliko sitten kemiallinen raskaus vai vaan tosi varhainen km, mutta kuitenkin. Noh, ehkä mä pääsen mukaan lokakuisiin sitten! Olen kyllä FBssä ja esikoisen vertaistukiryhmä on siellä (meitä on vaan 14), mutta mä niin tykkään fiilistellä täällä kaksplussassa :/ Pliis älkää kaikki hävitkö sinne. Siinä käy sitten niin, että päivitellään vaan sillä puolella ja tänne ei jää ketään. Niin siinä kävi esikoisellakin, että siihen ensimmäiseen isompaan ryhmään hävis yli puolet, ja sitten me loput perustettiin tammikuussa semmonen pikkuryhmä, kun suurin osa oli jo syntynyt. Mitkä hormoonit? Mietin muuten että viime raskaudessa oli kyllä raudan maku suussa, missä se on nyt? D: tiedän kyllä ettei pitäis vertailla, mutta jostain syystä vertailen silti... 